en jaksa enää

välillä en pysty aamulla nousemaan sängystä, valvon kaikki yöt, nytkin jo 7 vuorokautta valveilla eikä väsytä. Vihaan itseäni ja olen aina yksin, seinät kaatuu päälle. Päivät toistaa itseään enkä saa tehtyä niille mitään. Vihaan muita ihmisiä, koska heillä on kaikki paremmin. Tiedän että pystyisin parantamaan omaa hyvinvointia, mutta en jotenkin pysty siihen. Tunnen olevani koko ajan yksin ja omaa syytäni. Kaverit pyytelee mukaan, mutta en vain lähde, syytä en tiedä itsekään. Puran pahaa oloa lähimpiini ja siitä tulee vain aina paha olo. Pidän puhelinta suljettuna, koska ei kukaan kuitenkaan laita viestiä, niin parempi etten tiedä sitä kun puhelin on kiinni. En jaksa mitään. En tahdo oikeasti enää olla täällä kiduttamassa itseäni. Saanko anteeksi jos lähden silloin kun paha olo käy sietämättömäksi, pääsenkö taivaaseen nukkumaan ja unohtamaan tämän kaiken. Sattuu koko ajan ja haluan oikeasti pois. En tahdo enää elää, ei minulla ole mitään annettavaa eikä saavutettavaa. Aiheutan vain pahaa oloa itselleni ja muille.
8739
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

sanon sinullekin .että on yksi joka tuntee ja tietää tuskasi ja haluaa auttaa ja Hän on Jeesus.

Äänestä

Haluaisin jotenkin kannustaa sinua, mutta en osaa sanoa mitään. Ennen, ehkä olisin kirjoittanut jotain fiksua, mutta nyt tuntuu ettei ole mitään mitä sanoa. Olen itsekkin jokseenkin masentunut, ainakin hyvin väsynyt...

Kokemuksesta voin sanoa, että tosi vaikeistakin ajoista pääsee yli. Mutta mistä löytää se tarkoitus tai halu edes päästä yli... Tarvitaan toivoa jostakin paremmasta. Tai sitten on vain ajateltava muitten parasta, jos jaksaa.

On vaikea sanoa Jumalastakaan mitään, ettei tule sanottua väärää todistusta Hänestä. Kuitenkin uskon Jumalan armon Jeesuksessa olevan suurempi kuin minun masennukseni tai syntini.

Rukoilen puolestasi, muuta en voi.

Äänestä

"..Avaa sydämmesi mulle, TAHDON pelkkää hyvää sulle, mitään piilottaa, et sä saa, Etsi jotain pysyvää:"..............?
´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´
Aina
Joosef sanoi veljilleen:
"Älkää olko peloissanne, enhän minä ole Jumala.
Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin.
Älkää siis enää olko peloissanne. Minä huolehdin teistä, teidän vaimoistanne ja lapsistanne." Näin hän rauhoitteli heitä ja puhui heille lempeästi.

1 Moos. 50:19-21

Apua kaipaavalle
Hiljenny Kappelissa

http://evl.fi/

Äänestä

http://www.ristintie.com/runomaa/Margaret 2.htm

Voi kun sydämeeni riipaisee lukiessani näitä viestejä ihmisten epätoivosta ,yksinäisyydestä ja ahdistuksesta .
"särkyneelle on puhuttava hiljaa ,sanoin jotka ei lyö" Tälälinen laulu on olemassa ja siinä tosi hyvät sanat sellaset koskettavat ,sillä tiedän omasta kokemuksesta kun on ihan rikki voi väärä sanakin tehdä syvää repivää jälkeä sisimpään .

Elämä on elämistä varten ,eikä meitä ole tänne lähetetty sitä varten että lopettaisimme itse itsemme vaan etsimään elämämme tarkoitusta joka varmaan löytyy siullekkin .Elä anna Saatanan eksyttää valheillaan ,laitan tuon nyt ihan noin nimellä ,silä hän kyllä kuiskii korviimme jos jonkinlaisia valheita että saisi omaan valtakuntaansa ssalista .On kyse ikuisesta elämästä ja Jumala sanassaan ei missään kohden kehoita itse itseään lopettamaan muista se .

Me emme täällä jaa taivaspaikkoja eli en tahdo ahdistaa sinua millään lailal vaan tahdon kannustaa että elämässä on sinullekkein tarjottavana vielä paljon hyvääkin kun pääset tämän mustan vaiheen ohi.
Itse olin 18 vuotiaana samassa jamassa joten kokemuksesta puhun ,nyt yli 50v olen ja kiitollinen Jeesukselle että Hän rakasti minuakin niin paljon että sain kokea vapautuksen sisäisistä kahleistani .

Sinua ehkä ärsyttää nämä uskovaisten kirjoitukset ,mutta muualta et saa sisäistä rauhaa kuin Taivaan Isän yhteydestä .

Soita tänään terveyskeskukseen tai mihin vaan että saat apua unettomuuteesi ja hoitoa siltäkin osin .Varmaan joku läheisistäsi voi etsiä apua jos itse et jaksa .

Elä tee itsellesi mitään pahaa!!!!!!!!!!!!

Äänestä

kyllä sinä jaksat vielä..tsemppaa itseäsi..puhu vaikka ääneen itsellesi..itsellänikin oli vuosi sitten tosi "maassa olo" ja ahdisti koko ajan.. ..lääkäri määräsi rauhoittavia ja ne autto..kyllä se aurinko vielä sullekki paistaa!

Äänestä

= = = = = = = = = =

AINA VAIN TÄMÄ PÄIVÄ

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun nukahtavan, peittelisin sinut
huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin
sinua lujasti ja kutsuisin takaisin halattavaksi.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen
tapaamisemme, minulla olisi toki aikaa sanoa
sinulle, että rakastan sinua.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka me saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä
vielä tähän lopu. Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?

Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini.
Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia
mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää.
Huomenna voin kertoa sinulle, että rakastan
sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.

Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä
minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon, että
olet minulle hyvin rakas. Kaikki eivät näe
huomista. Jollekulle tämä on viimeinen
mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.

Miksi siis odottaa huomista,
kun saman voi tehdä jo tänään?

= = = = = = = = = =

OMAISILLE,YSTÄVILLE, LUOKKAKAVEREILLE

Äänestä

.. Miten sinulle saisi ?

- Rukouksiini suljen ja ilman kautta halaan sinua.

Äänestä

Mulle voit kertoa murheesi, niin ehkä pystyn auttamaan sinua. Olen itse vähän samantyyppisessä tilassa, mutta tosin käynyt psykartilla monesti ja etenemässä kohti paranemista. Mua alko tosissaan säälittää toi sunki tapaus, ku tiedän tasan tarkkaan miten tämä pahaolo on ja pysyy.



Voin kertoa näin lyhyesti mistä johtuu ongelmasi.
Yksinkertaisesti asiasi ovat kusseet lapsena. Olet jäänyt jostakin tai joistakin asioista paitsi, joita et edes itse varmasti tiedä tai edes muista, koska defenssisi estävät sen. Ihmiset eivät vain tajua miten totaalinen merkitys lapsen kasvuympäristöllä on sen tulevaisuudelle. Paskaa kokenut lapsi on menettänyt niin paljon energiaa ja voimavaroja hengissä pysymiseen, ettei sitä enää hevillä saada koskaan onnelliseksi.

Kerron lyhyesti mitä tämä tarkoittaa. Kun et pienenä saa esimerkiksi näitä asioita: hyväksyntää, rakkautta, läsnäoloa, hellyyttä, kunnioitusta sinua kohtaan, vaikka olisit paha, turvaa, huolenpitoa....
niin jos jäät esimerkiksi joistakin näistä asioista paitsi, niin joudut lapsena kieltämään itseltäsi sen tosiasian, että tarvitset todella paljon näitä kaikkia asioita. Kuvitteleppa nyt mieleesi joku 3 vuotias lapsi ja mieti mitä se tarvitsee eläkseen. Se on yksinkertaisesti täysin avuton ja sen ainut turva on vanhemmat. Jos pienikin asia kusee suhteessa näihin vanhempiin, niin lapsi traumatisoituu helposti.


Eli esimerkiksi itselläni on tapahtunut näin. En ole pienenä saanut hellyyttä, hyväksyntää ja läheisyyttä. Kehitin itselleni sellaisen kovan kovanaaman ulkokuoren ja kielsin tarvitsemasta mitään näistä. Kaiken tämän tein vain sen takia, että säilyisin hengissä. Sillä jos en olisi kieltänyt tarvitsemasta niitä, niin en olisi kestänyt sitä, että aina kun pyydän jotakin näistä, niin saan osakseni vain halveksintaa tai jotain muuta negatiivista asiaa.

Olin jo 5 vuotiaana sellaisessa tilassa, että ku esimerkiksi näin mummoni, joka yritta halata mua, niin häpesin sitä suunnattomasti ja välttelin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Joka paikassa vain tappelin ja esitin kovanaama, kielsin olemasta heikko ja toisia tarvitseva.

Mutta tästä kaikesta maksoin kovan hinnan. Hinnaksi tuli oma onnellisuuteni. Nyt olo on pysyvästi paha ja tilanteeni on sama mitä sinulla. Olen jäänyt pienenä niistä asioista paitsi, mutta nyt se kaikki minkä olen kieltänyt, koittaa tulla esiin, mutta tunteeni koittavat kieltää sitä kokoajan ja pitää itseäni kovanaamana. Olen mielettömässä ristitulessa. Koko ajan kysyn vähän niin kuin Jumalalta, että miksi elämän täytyy olla niin p*eestä.


Mutta tässä ovat neuvoni:

Niin kuin sanottiin jo, että psykoterapiaa tarvitset.
Mutta jos tämä ei ole helppoa, niin anna vähän helpompia ratkaisuja:

Lue esimerkiksi kirja nimeltä: Elämän lapsi, kirjoittaja Tommy Hellsten. Et voi ymmärtää edes miten suuri apu voi olla tuollaisesta kirjasta.

Mutta koska itse olen aika pitkälle prosessoinut omaa asiaani ja perehtynyt psykologiaan, niin voit myös kertoa huolesi minulle, niin koitan auttaa ja selvittää mistä pahaolosi johtuu ja miten siitä pääse eroon. Ja kaiken tämän teen vilpittömästi mielelläni, koska tiedän mitä helvettiä elät. Kaiken lisäksi se auttaisi itseänikin, jos pystyisin kuulemaan toiselta saman tyyppisiä kertomuksia ja auttamaan muita. pistä tähän anonyymi osoitteeseeni([email protected]) postia tai vaikka vain sähköpostiosoiteesi, niin laitan vastauksen. Voin luvata, että otan sinut enemmän kuin tosissaan, koska tiedän että puheesi ei ole kusetusta, vaan totisinta totta ja ongelmat eivät johdu itsestäsi, vaan menneisyydestäsi. Rakastan ajattelemista ja selvitän mielelläni mitkä kuviot ovat aiheuttaneet sinulle minkäkin tyyppisiä oireita. Laita postia, niin messengeriini tai jotain vastaavaa. Voimme mahdollisesti myös jutella pelkästään sähköpostilla, jos et uskalla vielä harkita messengeriä. Mutta paikan päällä juteltuna kumminkin kaikken paras, mutta parempi liikku pikku hiljaa askel askeleelta eteenpäin.

Muista se, että nyt sinulla on paha olo, mutta oikeasti saatat olla vielä joskus onnellinen, mutta siihen vaaditaan paljon työtä. Et ehkä usko sitä, että voisit olla onnellinen, mutta voin kertoa, etten puhu valhetta nyt. Älä tee itsemurhaa, ennenkuin olet selvittänyt mitä on tulevaisuutesi. Nyt se näyttää synkältä, mutta lupaan, että et välttämättä tajua et voit sittenkin olla vielä onnelinen.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


rinsessa811 kirjoitti:

välillä en pysty aamulla nousemaan sängystä, valvon kaikki yöt, nytkin jo 7 vuorokautta valveilla eikä väsytä. Vihaan itseäni ja olen aina yksin, seinät kaatuu päälle. Päivät toistaa itseään enkä saa tehtyä niille mitään. Vihaan muita ihmisiä, koska heillä on kaikki paremmin. Tiedän että pystyisin parantamaan omaa hyvinvointia, mutta en jotenkin pysty siihen. Tunnen olevani koko ajan yksin ja omaa syytäni. Kaverit pyytelee mukaan, mutta en vain lähde, syytä en tiedä itsekään. Puran pahaa oloa lähimpiini ja siitä tulee vain aina paha olo. Pidän puhelinta suljettuna, koska ei kukaan kuitenkaan laita viestiä, niin parempi etten tiedä sitä kun puhelin on kiinni. En jaksa mitään. En tahdo oikeasti enää olla täällä kiduttamassa itseäni. Saanko anteeksi jos lähden silloin kun paha olo käy sietämättömäksi, pääsenkö taivaaseen nukkumaan ja unohtamaan tämän kaiken. Sattuu koko ajan ja haluan oikeasti pois. En tahdo enää elää, ei minulla ole mitään annettavaa eikä saavutettavaa. Aiheutan vain pahaa oloa itselleni ja muille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu