"Vedätys Verkatehtaalla"

Onhan niitä huonompiakin selityksiä keksitty, kun on haluttu peitellä sitä, että takimmaisin tarkoitus on suitsia suita eli kaventaa tiedonvälityksen valinnanvapautta ja -mahdollisuuksia!


Papukaijamerkki Uusi-Kilposelle ja ennen muuta ikiainaisille toimeksiantajilleen; kyllähän sitä länsirannikolta kieltämättä löydettiin oivallinen - peräti rapakon takaa business-taitoja omaksunut - "lehti"mies varmistamaan sitä, ettei journalismin arvon ja periaatteet kohtuullisessa kunniassa pitäneiden Olli-Pekka Behmin ja Kari Väisäsen kausi vaan mitenkään ennättänyt sytyttää kantahämäläisissä syvempää kaipuuta vapaan tiedonvälityksen ja moni-ilmeisemmän mielipideilmaston perään...


Hyvät ihmiset, Te, jotka ennätitte jo jokusen tovin kuvitella, että Hämeenlinnassa voisi olla muunkinlaista julkaisutoimintaa kuin vain kaupunginjohdon ja elinkeinoelämän eliitin tiedotteiden kritiikitöntä julkistamista ja levittämistä. Tässä Teille todellista ilouutista: Treffi-lehden tv-ohjelmatiedoilla ja viihdeuutisilla "enemmän sisältöä laajemmalle lukijakunnalle"!

Sallinette naurun, kun itkeäkään ei viitsi...



"Treffi-liite ja Hämeenlinnan Viikkouutiset yhdistyvät

[ 06.11.2007 07.26 ]

Kaupunkilehti Hämeenlinnan Viikkouutisten ilmestymispäiväksi vaihtuu perjantai ja lehti keskittyy tv-ohjelmatietoihin sekä Hämeenlinnan ja ympäryskuntien tapahtumiin.

Uudistuksen myötä Hämeen Sanomien torstaisin ilmestyneen Treffi-liitteen sisältö tv-ohjelmatietoineen ja viihdeuutisineen siirtyy perjantaisin ilmestyvään Hämeenlinnan Viikkouutisiin.

- Painoteknisten syiden takia emme voineet lisätä Treffin sivumäärää Hämeen Sanomien liitteenä. Halusimme kuitenkin tarjota enemmän sisältöä laajemmalle lukijakunnalle, joten tämä oli meille luonteva ratkaisu, Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Pauli Uusi-Kilponen sanoo.

Maanantaisin ja torstaisin ilmestynyt Hämeenlinnan Viikkouutiset siirtyy yhteen viikoittaiseen numeroon marraskuun kolmannella viikolla. Jo tällä viikolla torstain ilmestymispäivä vaihtuu perjantaiksi.

Viikkouutiset jaetaan jatkossakin Postin kautta kaikkiin Hämeenlinnan seudun koteihin.

Päätoimittaja Jorma K. Virtasen johtama Hämeenlinnan Viikkouutiset tehostaa toimintaansa muuttamalla Hämeen Sanomat Oy:n toimitaloon Vanajantielle. Ilmestymiskertojen vähentymisen ja toimituksen ulkoistamisen takia lehden vakinaisten työntekijöiden määrä vähenee kuudesta kahteen.

Hämeen Sanomat Oy osti Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy:n viime elokuussa. Viikkouutisia julkaisee Hämeen Sanomat Oy:n tytäryhtiö Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy.

Hämeen Sanomien toinen tytäryhtiö Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy jatkaa kaksi kertaa viikossa ilmestyvän kaupunkilehden julkaisemista. (HäSa)

Jani Suhonen"



Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=64476

"Jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä ja sen
häiriöitä, on tunnettava nykytilan synty

Jotta ei vajoaisi menneen haikailuun, on
tunnettava menneisyyden rajoitukset

Jotta voisi rakentaa tulevaa ”kehityksen
kärjessä” on ymmärrettävä kehityksen
logiikkaa..."

[ Lähde: Yrjö Engeströmin luentoaineisto, kevät 2004 / Kehittävän työntutkimuksen peruskurssi 2
24.9.2007 / Hannele Kerosuo ]



Hämeenlinnassa politiikan ja talouden - ja myös viestinnän - yhteenkietoutumista voi yrittää, vaikkapa vain pilanpäiten, ymmärtää esim. HäSa:n taloustoimittaja Aarno Juutilaisen vallan vallattomasti vallanpitäjiä ymmärtäväisestä näkövinkkelistä...



"Hämeenlinnassa huonoja golfvitsejä

[ 02.06.2006 22.58 ]

Vitseillä on vain pari kaavaa, joiden ympärillä henkilöitä ja asioita vaihdetaan. Golfvitseillä on kuitenkin vain yksi kaava: silmitön intohimo lajiin.

Golfvitsit tulevat ensimmäisenä mieleen, kun seuraa Hämeenlinnan väittelyä golfkentistä ja niiden suosimisesta. Väitteissä on ei järjen hiventäkään ellei tiedä, ketä ja mitä tapahtumia näiden takana on.


Puttisankareiden kärkijoukkoon heittäytyi Hämeenlinnan Viikkouutiset ja sen toimittaja Pekko Oksanen väittämällä, että kaupungin ja Aulangon Golfin suunnitelluissa maakaupoissa on jotakin hämärää. Väite kuuluu: maakaupoilla, joista kaupungin teknisen viraston virkamiehet ovat alustavasti neuvotelleet ja joihin golfyhtiö on varautunut tilinpäätöksessään, aiotaan ansiottomasti hyödyttää golfyhtiötä veronmaksajien kustannuksella.

On mahdotonta ottaa kantaa sellaiseen, mitä ei ole vielä olemassakaan. On myös rohkeaa syyttää muita vilpilliseksi tällaisista kaupoista.


Hämeenlinnan Viikkouutiset -ilmaisjakelulehteä julkaisee Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy. Kauppias Reijo Riihimäki on yhtiön hallituksen ainoa jäsen.

Reijo Riihimäen ja eräiden kaupungin virkamiesten välit tulehtuivat pahasti Pullerihallissa. Kaupunki lopulta osti Riihimäeltä halliosakkeet. Kun Hämeen Sanomat kirjoitti halliyhtiön irtaimistokaupoista, Riihimäki teki rikosilmoituksen kirjoituksesta. Rikostutkinta johti Riihimäen kauppojen rikostutkintaan ja syytteeseen kaupoista. Käräjäoikeus vapautti hänet petossyytteistä.

Käräjäoikeudessa Riihimäki syytti koko sopasta apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuota.

Reijo Riihimäki rakensi Sattulaan Hattula Business Golf -nimisen golfkentän. Samaan aikaan Vanajanlinna Oy:n omistajat perustivat Linna Golf Oy -nimisen yhtiön, joka vuokrasi kaupungilta maata golfkentän rakentamiseen.

Linna Golfin perustajilla oli hyvät ja kalliit suunnitelmat, mutta ei juuri rahaa. Golfkentän rakentamiseen he saivat vauhtia vaihtamalla 192 Linna Golfin osaketta Reijo Riihimäen golfkenttään. Velattomaksi kehuttu Hattula Business Golf toimi vakuutena, kun Linna Golf aloitti kenttänsä rakennustyöt.

Reijo Riihimäellä on melko hallitseva asema Linna Golfissa. Hän on ostanut myös Kainuun Paltamosta Metelinniemen golfkentän. Kainuun Sanomissa uusi omistaja ilmoitti, että Linna Golf markkinoi kenttää.



Golfista keittää helposti sopan, koska kaikki lajin harrastajat ovat osakkaita tai jäseniä jollakin kentällä. Lajin harrastaminen käytännössä edellyttää sitä.

Hämeenlinnan kaupunki on sopiva mauste soppaan, koska se on pyrkinyt edistämään kenttien rakentamista. Matkailuväki sanoo, että yksi harvoista kaupungin matkailun kunnossa olevista asioista on juuri golf.

Kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat edistäneet useiden golfkenttien rakentamista. Väite yhden kentän suosimisesta yhden oman osakkeensa arvonnousun toivossa kuulostaa huonolta vitsiltä.

Arno Juutilainen"

// http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=36220 //

"- - Tämän vuoden aikana journalistista työtä tekevien irtisanomiset ovat tulleet lähes muoti-ilmiöksi, kun kustannuksia leikataan jo erinomaisesti kannattavien yhtiöiden tulosten parantamiseksi. Tilanne alkaa olla journalismin kannalta mahdoton. Nyt vaaditaan enemmän työtä halvemmalla kuin ennen. Jatkuva väline- ja organisaatiomyllerrys tekee mediataloista muuttolaatikkofirmoja", kirjoittaa Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja tänään keskiviikkona 7.11.2007 (myös) Hämeen Sanomien "Vierailija" -palstalla.

Ja todella osuvasti kirjoittaakin! Irvokasta tosin on se, että juuri Aina Group & Hämeen Sanomat Oy ehättivät samoihin aikoihin juhlistamaan toistaiseksi viimeisintä "journalistista" tekoaan eli Hämeenlinnan Viikkouutiset lehden kuohitsemista Treffi-lehteen yhdistämisellä pelkäksi tv-ohjelmatieto- ja viihdelehdykäksi - ja juuri perustein, joita puheenjohtaja Nieminen kolumnissaan kritisoi!

Kun sentään ei niin kaksinaamaiseksi ja tekopyhäksi yltänyt hurskaudessaan edes Hämeen Sanomat, että olisi tarjoamassa Niemisen Vierailija-palstan kolumnia netitse tällaiseen käyttöön, poimittakoon se Mr. Wasalan Mediaviikon sivuilta:

- - >



"Arto Niemisen kolumni: Keskusteltaisiinko journalismista?

[ 5.11.2007 - 10:34 ]

Journalismin eurooppalainen teemapäivä kysyy, saako yleisö niin hyvää journalismia kuin haluaisi? Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen pohtii kolumnissaan aihetta monipuolisesti.

Mediassa myrskyää. Internet on muuttanut median pelikenttää tavalla, jota myrskyn silmässäkään elävät eivät pysty mitenkään ennustamaan. Kiristyvä mediatalojen välinen kilpailu tuo samalla mukanaan vahvasti kaupallisia paineita journalismin sisältöön.

Journalismia ammatikseen tekevät tuntevat epävarmuuden luissaan ja ytimissään joka päivä. Paikka paikoin tilanne on niin paha, että on pakko puhua jopa kriisistä

Uutiskilpailu kovenee, mutta mitä se on?

Viestinnän sähköistyessä ja nopeutuessa kyse ei enää olekaan uusien asioiden ja ilmiöiden tai niiden taustojen kertomisesta tai edes faktojen tarkistamisesta, vaan sekuntikellosta. Kukkulan kuningas on se, joka ehtii heittämään jutun (tai jutunpätkän, juttusen) eetteriin ensin. Ja kyse on ihan oikeasti jo sekunneista eikä minuuteista. Tunti-nimistä aikayksikköä ei kisassa tunneta ja minuutti on iäisyys..

Nettisivujen ja kännykkäuutisten tekeminen muuttavat ja lisäävät journalistista työtä, mutta eivät ole lisänneet siihen käytettäviä resursseja. Päinvastoin.

Tämän vuoden aikana journalistista työtä tekevien irtisanomiset ovat tulleet lähes muoti-ilmiöksi, kun kustannuksia leikataan jo erinomaisesti kannattavien yhtiöiden tulosten parantamiseksi. Tilanne alkaa olla journalismin kannalta mahdoton. Nyt vaaditaan enemmän työtä halvemmalla kuin ennen. Jatkuva väline- ja organisaatiomyllerrys tekee mediataloista muuttolaatikkofirmoja.

Voi aina ajatella, että nou hätä. Journalistit jos ketkä ovat nimittäin poikkeuksellisen sitoutuneita omaan työnantajaansa, eikä journalistin ammattia kiinnostavampaa juurikaan löydä. En ole ihan varma enää kuinka pitkään tämän palavan innostuksen varaan voi laskea?

Printtimedian sähköistyessä ja sähkölaitosten printtiytyessä kohdistuu journalismin sisältöön valtava paine. Avointa kaupallisten tuotteiden markkinointia riippumattoman journalismin nimissä näkee päivittäin ja pelkään tuotesijoittelun sallimisen TV-direktiivissä vain lisäävän sitä. Kustantajat myös tarjoavat kansalle sitä, minkä arvioidaan myyvän parhaiten. Uutisten pinnallistumisesta ja asioiden viihteellistymisestä, julkkisjuoruista, yksityiselämän paljastuksista ja tirkistelyjournalismista on kyllä puhuttu, mutta liian vähän tekoja on nähty. Myös väkivalta journalismissa puhuttaa jatkuvasti.

Mielenkiintoinen eikä journalistien kannalta välttämättä aina helppo ilmiö on myös se, että yhä useammin media asettuu aiheellisesti tai asetetaan tahallaan riitaisissa asioissa erotuomarin rooliin yhteiskunnan kannalta täysin yhdentekevissä tai sitten äärimmäisen tärkeissä kiistakysymyksissä, kuten esimerkiksi Tehyn työtaistelu hyvin osoittaa.

Journalismin sisällöstä on kyse myös kun puhutaan julkisesta palvelusta viestinnässä. Päinvastoin kuin on väitetty, länsimainen demokratia tarvitsee journalistisesti riippumattoman, laadukkaan ja kunnianhimoisen julkisen palvelun yleisradioyhtiön.

Nyt on aika muodostaa journalismin puolustusvoimat. Maanantaina (5.11.) eurooppalaiset journalistiliitot järjestävät otsikolla “Stand up for journalism” erilaista toimintaa ympäri Eurooppaa. Uskon, että Suomessa journalistisen työn tekijät luottavat laadun voimaan ja uskovat että sekä asia- että viihdejournalismia voi tehdä hyvin, kun siihen annetaan mahdollisuus ja aikaa. Journalismin eettisistä säännöistä ei saa tinkiä. Yksittäisistä jutuista, hyvistä ja huonoista, kantaa vastuun toimittaja, mutta linjoista ja toimintakultturista päätoimittaja ja/tai kustantaja.

Tulevaisuuden journalismin hahmottaminen on journalistien itsensä, mediayritysten omistajien ja johdon sekä ennen muuta yleisön yhteinen intressi. Voisiko tällainen euroopanlaajuinen journalismin päivä kiihdyttää edes vähän suomalaista nuukahtanutta journalismikeskustelua?

Arto Nieminen
Kirjoittaja on Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja"

Lähde: http://mediaviikko.fi/artikkeli/2416/arto-niemisen-kolumni-keskusteltaisiinko-journalismista

http://mediaviikko.fi/artikkeli/2414/journalismin-p228iv228-korostaa-laadun-merkityst228

// http://mediaviikko.fi/ //

// http://mediaviikko.fi/tietoja/8/mediatiedot //

Vaan mitäpä "vedätyksestä", jos Paikallislehtien Liiton VPT 2007 -tutkimukseen on uskominen.

Ja miksikä ei olisi...



"Paikallislehti ohittaa suosiossa maakuntalehden ja murskaa ilmaisjakelulehden




Paikallislehdet ovat selvästi luetumpia tiedotusvälineitä kuin maakuntalehdet ja paljon suositumpia kuin ilmaisjakelulehdet. Tiedot ilmenevät Paikallislehtien Liiton selvityksestä. Paikallislehti luetaan miltei kannesta kanteen, kun taas maakuntalehti jää lähinnä selailun asteelle. Ilmaisjakelulehteä pidetään lähes olemattomana tietolähteenä.

Paikallislehdillä on alueillaan paras, 89 prosentin viikkotavoittavuus eli paikallislehtiä lukee 89 prosenttia alueen 15–79 vuotiaista. Vertailussa maakuntalehden viikkotavoittavuudeksi saatiin 79 ja ilmaisjakelulehden 64 prosenttia.

Lukemistarkkuudessa paikallislehti osoittaa vahvan siteen lukijaansa: kannesta kanteen tai lähes kokonaan sen lukee 61 prosenttia, kun maakuntalehden ja ilmaisjakelulehden lukee yhtä tarkasti 38 ja 25 prosenttia vastaajista.

Tilattavien, yhdestä viiteen kertaan viikossa ilmestyvien paikallislehtien lukemista on tutkittu ensimmäistä kertaa laajalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Tuloksissa korostuu
paikallislehtien vahva asema ilmestymispaikkakuntansa uutisten, kuntien ja seurakuntien päätösten tiedonvälittäjänä ja paikkakunnan kaupan ja palvelujen ilmoitusvälineenä. - -

Kunnalliset asiat ja kaupan tarjoukset luetaan

Asuinkuntaa koskevien uutisten ja tapahtumien tietolähteenä paikallislehdellä on luonnollisesti tärkeä rooli. Peräti 78 prosenttia saa parhaiten tietoa kotipaikkakuntansa uutisista ja 73 prosenttia
kunnallisista asioista ja päätöksistä paikallislehdestään.

Maakuntalehti pääsee parhaiden tietolähteiden vertailussa 20 prosentin molemmin puolin ja ilmaisjakelulehti jää parhaimmillaan 10 prosenttiin. Paikallislehti on selvästi vahvin myös seurakunnan asioiden tietolähteenä.

Päivittäistavarakaupan tarjouksista katsoo saavansa parhaiten tietoa paikallislehdestä 49 prosenttia, maakuntalehdestä 14 ja ilmaisjakelulehdestä 10 prosenttia vastaajista. Palveluilmoitusten ja lukijoiden omien ilmoitusten seuraamisessa paikallislehdellä on alueellaan niin ikään täysin selvä ykkösasema.

Mielikuvissa suurin ero paikallislehden eduksi syntyy kysyttäessä eri medioiden roolia paikkakunnan puolestapuhujana ja hengenluojana.
- -"



Lue lisää:

http://mediaviikko.fi/artikkeli/2319/paikallislehti-ohittaa-suosiossa-maakuntalehden-ja-murskaa-ilmaisjakelulehden-



- - >>

http://www.paikallismediat.fi/vpt/pdf/vpt_070919.pdf

ku on ruosteiset seinät reikiä täynnä. Vedättäähän se. Ja mikä ei vedätystä tääll olis

vetää kirjoitti:

ku on ruosteiset seinät reikiä täynnä. Vedättäähän se. Ja mikä ei vedätystä tääll olis

vaan lie ei häirihe kettää

//

Vääntö laiturisaunasta ei ole vielä lopussa
19.11.2007 23.01


Linnankasarmin rannan kiistelty laiturisauna saattaa pysyä paikallaan jopa ensi vuoden puolelle saakka, vaikka Hämeen ympäristökeskus on hylännyt saunalle haetun uuden poikkeamisluvan.

Saunan omistava Kruunuasunnot on saanut Hämeenlinnan rakennusvalvonnalta kehotuksen poistaa laiturisauna marraskuun loppuun mennessä.

Laiturisaunalle oli ympäristökeskuksen väliaikainen poikkeamislupa, joka päättyi elokuun lopussa. Poikkeamislupa myönnettiin, koska sauna liittyi Hämeenlinnan asuntomessujen erilliskohteeseen Linnankasarmin alueella. Uutta poikkeamislupaa haettiin, mutta sitä ei myönnetty.

- Nyt odotetaan marraskuun loppuun. Jos sauna on edelleen paikoillaan, rakennuslautakunta tekee asiasta lainvoimaisen päätöksen, josta Kruunuasunnoilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. Näihin prosesseihin saattaa kulua useita kuukausia, Hämeenlinnan kaupungin lakimies Merja Korhonen ennakoi.

Rakennusvalvonta ei Korhosen mukaan voi saunaa poistaa, mutta voi tarpeen tullen maankäyttö- ja rakennuslain 182-pykälän nojalla velvoittaa omistajan siirtämään rakennuksen pois nykyiseltä paikaltaan.

Laiturisaunan sijaintiin kytkeytyy kaupunkilaisten suosiman kävelyreitin kulku Kruunuasuntojen rannassa omistamien maiden kautta. Kaupunki ja Kruunuasunnot sopivat aikanaan, että rantareitti voi kulkea rantaa pitkin, jos laiturisauna saadaan rakentaa nykyiselle paikalleen.

Laiturisauna on mukana Linnankasarmin kaavaesityksessä, jonka Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Se ei kuitenkaan ole vielä saanut lainvoimaa, koska siitä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. (HäSa)

Tuula Heinänen

//

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65160

Valitusrumba saattaa lykätä moottoritien kattamista

[ 28.11.2007 23.01 / Hämeen Sanomat ]

Maisema Kaivokadulta moottoritien suuntaan muuttuu totaalisesti. Nimilistan kerääjät pelkäävät historiallisen maiseman jäävän betonimassan taakse. Havainnekuvan näkymä on Raatihuoneenkadun päästä Kaivokadun yli moottoritien katteelle.

Kaivokadun aktiivit keräsivät vastustusadressiin parissa päivässä yli 800 nimeä.

Kolmen naisen delegaatio luovutti keskiviikkoaamuna apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle 815 nimeä sisältävän listan, jolla vastustetaan moottoritien kattamista.

Isosuo sanoo, että keskustan länsireunan asemakaavan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon hankkeen koko ja se, että se vaikuttaa varsin monen kaupunkilaisen asuinympäristöön.

- Sen vuoksi olemme järjestäneet siitä paljon tavallista useampia yleisötilaisuuksia ja kaava on ollut luonnosvaiheessa useita kertoja nähtävillä.

- Keskustan tiivistäminen on aina vaativampaa kuin kaupungin laidalle kaavoittaminen. Meillä on sama edessä keskustan eteläosassa. Jos sinne rakennetaan, se tehdään aina jonkun maiseman eteen. Siksi sitäkin kaavatyötä aiotaan esitellä mahdollisimman laajasti kaupunkilaisille.

- Länsireunan asemakaava on juuri nyt esillä Kastellissa. Sen jälkeen se tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn ja sitten virallisesti nähtäville. Siinä vaiheessa siihen voi tehdä vielä huomautuksia.

Tämän jälkeen tekninen lautakunta käsittelee kaavaesitystä vielä kerran ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

Rakentamiseen ei voida ryhtyä, ennen kuin kaava on saanut lainvoiman eli mahdollinen valitustie on käyty loppuun. Siihen kuluu aikaa helposti vuosi. Hallinto-oikeuden käsittelyissä menee keskimäärin kahdeksan kuukautta, tosin valitukset etenevät siellä vaihtelevaa vauhtia.

Moottoritien katteen rakentamista se todennäköisesti ainakin hidastaisi, sillä optimistisimpien aikataulujen mukaan moottoritien varressa pitäisi aloittaa kuopan kaivuu jo ensi vuoden puolivälissä.

Mieluummin Paasikiventielle

Irma Pajula, Kaija Savolainen ja Aili Tiihonen kertovat keränneensä 815 nimeä muutamassa päivässä Hämeenlinnan torilla ja sen tuntumassa. Kolmikko perustelee vastustustaan sillä, että moottoritien kate muuttaa ydinkeskustan vihermaiseman betonimassaksi, joka pilaa Vanhan hautausmaan ja Suomenkasarmin historiallisen ilmeen.

He myös epäilevät, ettei moottoritien päälle tuleva kate suinkaan lisää kaupungin keskustan kaupallista houkuttelevuutta, vaan näivettää sen lopullisesti.

Lisäksi Kaivokadulla moottoritien varressa asuvat nimilistan kerääjät epäilevät, että alueen ilmanlaatu heikkenee entisestään, kun Kaivokatu muuttuu kuilumaiseksi ja liikenne siinä kaksisuuntaiseksi. Rakennusvaihe on lähiseudun asukkaille myös terveysriski.

Ehdotuksena on, että moottoritien kattamisesta luovutaan. Kauppakeskus, jos sellainen keskustassa tarvitaan, tulisi rakentaa Paasikiventien varteen. Siinä se kirjelmöijien mukaan yhdistäisi luontevasti Anttilan ja Tavastilan kauppakeskukset ja palvelisi myös Hämeensaareen suunniteltujen asuintalojen asukkaita.

Kaija Savolainen kertoo, että Kaivokatu 4-6:n aktiivit ovat osallistuneet useisiin yleisötilaisuuksiin, joissa keskustan länsireunan asemakaavan muutosta on esitelty.

- Olemme myös kirjelmöineet kaavoitustoimistoon useita kertoja.

Keskustan länsireunan asemakaavan muutosluonnos on vielä tänään ja huomenna nähtävillä palvelupiste Kastellissa klo 9-17. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson

/// http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65571&main=25 ///