"Vedätys Verkatehtaalla"

Alanurkka (vai -mummo?)

"- - Ennen Verkatehtaan rakentamista Astor antoi ymmärtää ihan muuta. Salista piti tulla klassinen sali, joka olisi muunneltavissa. Siksi me, jotka vuodesta toiseen tuimme häntä konserttisalin rakentamisessa, tunnnemme itsemme petetyiksi. - -

- - Nyt klassisen ja kaikenlaisen muun akustisen musiikin ystävät äänestävät jaloillaan. Kurja sanoa, mutta äänestys on jo alkanut", kirjoittaa Pirkko-Liisa Kastari tiistain (6.11.2007) Hämeen Sanomien Alanurkassa.

Ja todella sattuvasti kirjoittaakin, sen tietää ja tuntee korvissaan kuka tahansa, jolla on kokemusta muualtakin kuin vain Verkatehtaalta ja Vanaja-salista...

"Vedätys Verkatehtaalla

Oopperan basso Johann Tilli oli heikko todistaja Vanaja-salin akustiikan mainostamisessa (HäSa 28.10.), sillä hän puhui vain lavalla seisojan kannalta. Pääasia konserttisalissa on toki se, miten yleisö akustiikan kokee. Siinä Vanaja-sali ja Lahden Sibeliustalo eroavat ihan selvästi.

Esiintymisessään Tauno Marttisen juhlakonsertissa Tilli itse asiassa tuli todistaneeksi Vanaja-salin akustiikan heikkoudet, vaikkei sitä voinut kuulla, kun ei istunut penkissä itseään kuulemassa.

Hän lauloi Aki Alamikkotervon kanssa yhden laulun akustisesti ilman mikrofonia ja toisaalta lausui yksinpuhelun mikrofoniin. Ero oli kuulijan kannalta ilmiselvä, sähköisesti vahvistetun puheen hyväksi.

Hämeenlinnan kirjeen Antti tuli pahasti vedätetyksi, kun hän esitteli Tillin lausuntoa. Anttia pitää tosin ymmärtää, sillä hän ei tunne puheena olevaa asiaa. Tietämättömyytensä Antti paljasti kesällä palstallaan näin: " Valtaosalle Vanaja-salinkin yleisöstä on pääasia se, soittavatko muusikot hyvin ja onko konsertti elämys."

Ilman kunnon akustiikkaa klassinen konsertti ei ole elämys kenellekään, vaikka soitettaisiin miten hyvin. Tamperelainen ystäväni oppi akustiikan merkityksen, kun sai töitä Tampereen oopperasta.

Ystäväni ihmetteli, kuinka oli mahdollista, ettei Karita Mattila käyttänyt mikrofoneja ja silti hänen laulunsa kantoi upeasti Tampere-talon valtavaan saliin. Hän ajatteli, että Mattilalla täytyy olla mahtavat keuhkot.

Selitin, että se on sitä akustiikkaa. Klassisessa musiikissa ei yleensä ääntä vahvisteta sähköisesti, vaan soitetaan esiintymistilaa, konserttisalia. Hyvä sali soi, huono ei.

Sain todistaa, miten jumalaisesti Mattila lauloi Tampere-talossa. Vanaja-salissa sellaiseen ei yltäisi edes itse Luciano Pavarotti, ja syy on pelkästään salissa.

Ihan kuin Verkatehtaan toimitusjohtajalla Jouko Astorilla olisi kova tarve todistella, että Vanaja-sali on hyvä eikä sille tarvitse tehdä mitään.

Tässä lehdessä Astor on sanonut (HäSa 10.10.), ettei salista ollut edes tarkoitus tehdä klassisen musiikin salia. Se on tietoisesti tehty sähköisesti toistettavalle musiikille.

Ennen Verkatehtaan rakentamista Astor antoi ymmärtää ihan muuta. Salista piti tulla klassinen sali, joka olisi muunneltavissa. Siksi me, jotka vuodesta toiseen tuimme häntä konserttisalin rakentamisessa, tunnnemme itsemme petetyiksi.

Toivon silti nautinnollisia hetkiä Jari Sillanpään ja The Rasmuksen ystäville. Suon teille hyvän salin ilon, joten täyttäkää sali.

Ei ole mitään tarvetta rakentaa raja-aitoja eri musiikinlajien välille. On vain erilaisia käsityksiä siitä, mikä on nautittavaa, hyvää ja virkistävää.

Mozart, Chubert, Shostakovits ja kumppanit nyt vain häviävät Vanaja-salissa. Miksi kielletään nautinto meiltä, jotka he saavat konserttiin nauttimaan ja virkistymään?

Nyt klassisen ja kaikenlaisen muun akustisen musiikin ystävät äänestävät jaloillaan. Kurja sanoa, mutta äänestys on jo alkanut."

[ pirkko-liisa.kastari(at)hameensanomat.fi ]

// http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24 //

18

4351

    Vastaukset

    • Kyllähän se alun alkaen tiedettiin, miten siinä käy, kun K-kauppias kaunaansa kaunistaakseen kustantajaksi kurottautuu. Ensin muutama tovi muodollisesti avointa mielipiteenvapautta korostavaa ja tukevaa toimituspolitiikkaa. Ja sitten vielä isompi mammona ottaa/ostaa kauppiaan sielusta sen lopunkin - ja jatkossa uutisointi onkin taas sitä ittiään; aitohämeenlinnalaista "hyvän arjen viestintää", s.o. yksisilmäistä ja kritiikitöntä journalismin parhaimpien perinteiden pilkkaa...

      Näilläkin sivuilla kaiketi ennakoitiin jo syyskuun alussa, miten tuleman piti...

      - - > "Viikkouutiset myyty
      Kirjoittanut: Hämeen Sanomille 1.9.2007 klo 22.22

      Siinä meni Hämeenlinnan ainoa vapaa media. Viikkouutisissa ollut edes pientä kritiikkiä kaupungin toimista.

      "Sanomalehti Hämeen Sanomat on ostanut Hämeenlinnan Viikkouutiset -lehden liiketoiminnan. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvän kaupunkilehden painosmäärä on 47-tuhatta. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

      Hämeenlinnan Viikkouutiset jaetaan postijakeluna talouksiin Hämeenlinnassa ja sen seitsemässä ympäristökunnassa. Lehden kaikki työntekijät siirtyvät uuden yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä."

      // http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000028826839#22000000028826839 //

      Vaan eivätpä ehtineet kauan "vanhentua" Hämeen Sanomien palveluksessa Hämeenlinnan Viikkouutisten työntekijät, kun Jorma K. Virtanen perimmäisen journalistisen olemuksensa - s.o. arjatätimäisyytensä - näyttämällä hinautti itsensä Hämeen Sanomien toimitaloon Vanajantielle ja hylkäsi kaiketi toimituskunnasta kaikki muut paitsi samamunaisen afrikankaksosensa Veli-Antin?

      Todella miesmäistä asevelitoimintaa. Kaveria ei jätetä...

      Rauha heidän tuleville sieluilleen!!

      Eli se siitä - ja loput Aina Groupin kirjeessä:

      "HÄMEENLINNAN VIIKKOUUTISET ILMESTYY JATKOSSA PERJANTAISIN

      Hämeenlinnan Viikkouutiset –lehti ilmestyy marraskuun kolmannesta viikosta alkaen kerran viikossa perjantaisin. Jo torstain 8.11. lehti on siirretty ilmestyväksi perjantaina 9.11. Ilmaisjakelulehti, jonka painosmäärä on 43.100, jaetaan edelleen postijakeluna talouksiin Hämeenlinnassa ja sen seitsemässä ympäristökunnassa.

      Lehden päätoimittajana jatkaa Jorma K. Virtanen.

      Lehden toimintaa tehostetaan siirtämällä toimisto Rauhankatu 3:sta Hämeen Sanomat Oy:n toimitaloon Vanajantie 7:ään. Viikoittaisten ilmestymiskertojen vähentyessä kahdesta yhteen ja toimitustyön ulkoistamisen vuoksi työmäärä yhtiössä vähenee ja vakinaisen henkilökunnan määrä alenee kuudesta kahteen työntekijään.

      Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy:n emoyhtiö on Hämeen Sanomat Oy, joka julkaisee seitsenpäiväistä Hämeen Sanomat –maakuntalehteä. Hämeen Sanomat Oy:n toinen tytäryhtiö Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy julkaisee keskiviikkoisin ja lauantaisin ilmestyvää Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset -lehteä.

      ”Olemme nyt suunnitelleet konsernimme mediakokonaisuuden sellaiseksi, että se ilmestymispäiviensä puolesta palvelee parhaiten lukijakuntaa ja ilmoittajia”, toteaa Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy:n toimitusjohtajana toimiva Mika Sutinen."

      // http://www.aina.fi/ainagroup.php?page=1222&parent=1663 //

      • Onhan niitä huonompiakin selityksiä keksitty, kun on haluttu peitellä sitä, että takimmaisin tarkoitus on suitsia suita eli kaventaa tiedonvälityksen valinnanvapautta ja -mahdollisuuksia!

        Papukaijamerkki Uusi-Kilposelle ja ennen muuta ikiainaisille toimeksiantajilleen; kyllähän sitä länsirannikolta kieltämättä löydettiin oivallinen - peräti rapakon takaa business-taitoja omaksunut - "lehti"mies varmistamaan sitä, ettei journalismin arvon ja periaatteet kohtuullisessa kunniassa pitäneiden Olli-Pekka Behmin ja Kari Väisäsen kausi vaan mitenkään ennättänyt sytyttää kantahämäläisissä syvempää kaipuuta vapaan tiedonvälityksen ja moni-ilmeisemmän mielipideilmaston perään...

        Hyvät ihmiset, Te, jotka ennätitte jo jokusen tovin kuvitella, että Hämeenlinnassa voisi olla muunkinlaista julkaisutoimintaa kuin vain kaupunginjohdon ja elinkeinoelämän eliitin tiedotteiden kritiikitöntä julkistamista ja levittämistä. Tässä Teille todellista ilouutista: Treffi-lehden tv-ohjelmatiedoilla ja viihdeuutisilla "enemmän sisältöä laajemmalle lukijakunnalle"!

        Sallinette naurun, kun itkeäkään ei viitsi...

        "Treffi-liite ja Hämeenlinnan Viikkouutiset yhdistyvät

        [ 06.11.2007 07.26 ]

        Kaupunkilehti Hämeenlinnan Viikkouutisten ilmestymispäiväksi vaihtuu perjantai ja lehti keskittyy tv-ohjelmatietoihin sekä Hämeenlinnan ja ympäryskuntien tapahtumiin.

        Uudistuksen myötä Hämeen Sanomien torstaisin ilmestyneen Treffi-liitteen sisältö tv-ohjelmatietoineen ja viihdeuutisineen siirtyy perjantaisin ilmestyvään Hämeenlinnan Viikkouutisiin.

        - Painoteknisten syiden takia emme voineet lisätä Treffin sivumäärää Hämeen Sanomien liitteenä. Halusimme kuitenkin tarjota enemmän sisältöä laajemmalle lukijakunnalle, joten tämä oli meille luonteva ratkaisu, Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Pauli Uusi-Kilponen sanoo.

        Maanantaisin ja torstaisin ilmestynyt Hämeenlinnan Viikkouutiset siirtyy yhteen viikoittaiseen numeroon marraskuun kolmannella viikolla. Jo tällä viikolla torstain ilmestymispäivä vaihtuu perjantaiksi.

        Viikkouutiset jaetaan jatkossakin Postin kautta kaikkiin Hämeenlinnan seudun koteihin.

        Päätoimittaja Jorma K. Virtasen johtama Hämeenlinnan Viikkouutiset tehostaa toimintaansa muuttamalla Hämeen Sanomat Oy:n toimitaloon Vanajantielle. Ilmestymiskertojen vähentymisen ja toimituksen ulkoistamisen takia lehden vakinaisten työntekijöiden määrä vähenee kuudesta kahteen.

        Hämeen Sanomat Oy osti Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy:n viime elokuussa. Viikkouutisia julkaisee Hämeen Sanomat Oy:n tytäryhtiö Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy.

        Hämeen Sanomien toinen tytäryhtiö Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy jatkaa kaksi kertaa viikossa ilmestyvän kaupunkilehden julkaisemista. (HäSa)

        Jani Suhonen"

        Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=64476


      • "Jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä ja sen
        häiriöitä, on tunnettava nykytilan synty

        Jotta ei vajoaisi menneen haikailuun, on
        tunnettava menneisyyden rajoitukset

        Jotta voisi rakentaa tulevaa ”kehityksen
        kärjessä” on ymmärrettävä kehityksen
        logiikkaa..."

        [ Lähde: Yrjö Engeströmin luentoaineisto, kevät 2004 / Kehittävän työntutkimuksen peruskurssi 2
        24.9.2007 / Hannele Kerosuo ]

        Hämeenlinnassa politiikan ja talouden - ja myös viestinnän - yhteenkietoutumista voi yrittää, vaikkapa vain pilanpäiten, ymmärtää esim. HäSa:n taloustoimittaja Aarno Juutilaisen vallan vallattomasti vallanpitäjiä ymmärtäväisestä näkövinkkelistä...

        "Hämeenlinnassa huonoja golfvitsejä

        [ 02.06.2006 22.58 ]

        Vitseillä on vain pari kaavaa, joiden ympärillä henkilöitä ja asioita vaihdetaan. Golfvitseillä on kuitenkin vain yksi kaava: silmitön intohimo lajiin.

        Golfvitsit tulevat ensimmäisenä mieleen, kun seuraa Hämeenlinnan väittelyä golfkentistä ja niiden suosimisesta. Väitteissä on ei järjen hiventäkään ellei tiedä, ketä ja mitä tapahtumia näiden takana on.

        Puttisankareiden kärkijoukkoon heittäytyi Hämeenlinnan Viikkouutiset ja sen toimittaja Pekko Oksanen väittämällä, että kaupungin ja Aulangon Golfin suunnitelluissa maakaupoissa on jotakin hämärää. Väite kuuluu: maakaupoilla, joista kaupungin teknisen viraston virkamiehet ovat alustavasti neuvotelleet ja joihin golfyhtiö on varautunut tilinpäätöksessään, aiotaan ansiottomasti hyödyttää golfyhtiötä veronmaksajien kustannuksella.

        On mahdotonta ottaa kantaa sellaiseen, mitä ei ole vielä olemassakaan. On myös rohkeaa syyttää muita vilpilliseksi tällaisista kaupoista.

        Hämeenlinnan Viikkouutiset -ilmaisjakelulehteä julkaisee Hämeenlinnan Viikkouutiset Oy. Kauppias Reijo Riihimäki on yhtiön hallituksen ainoa jäsen.

        Reijo Riihimäen ja eräiden kaupungin virkamiesten välit tulehtuivat pahasti Pullerihallissa. Kaupunki lopulta osti Riihimäeltä halliosakkeet. Kun Hämeen Sanomat kirjoitti halliyhtiön irtaimistokaupoista, Riihimäki teki rikosilmoituksen kirjoituksesta. Rikostutkinta johti Riihimäen kauppojen rikostutkintaan ja syytteeseen kaupoista. Käräjäoikeus vapautti hänet petossyytteistä.

        Käräjäoikeudessa Riihimäki syytti koko sopasta apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuota.

        Reijo Riihimäki rakensi Sattulaan Hattula Business Golf -nimisen golfkentän. Samaan aikaan Vanajanlinna Oy:n omistajat perustivat Linna Golf Oy -nimisen yhtiön, joka vuokrasi kaupungilta maata golfkentän rakentamiseen.

        Linna Golfin perustajilla oli hyvät ja kalliit suunnitelmat, mutta ei juuri rahaa. Golfkentän rakentamiseen he saivat vauhtia vaihtamalla 192 Linna Golfin osaketta Reijo Riihimäen golfkenttään. Velattomaksi kehuttu Hattula Business Golf toimi vakuutena, kun Linna Golf aloitti kenttänsä rakennustyöt.

        Reijo Riihimäellä on melko hallitseva asema Linna Golfissa. Hän on ostanut myös Kainuun Paltamosta Metelinniemen golfkentän. Kainuun Sanomissa uusi omistaja ilmoitti, että Linna Golf markkinoi kenttää.

        Golfista keittää helposti sopan, koska kaikki lajin harrastajat ovat osakkaita tai jäseniä jollakin kentällä. Lajin harrastaminen käytännössä edellyttää sitä.

        Hämeenlinnan kaupunki on sopiva mauste soppaan, koska se on pyrkinyt edistämään kenttien rakentamista. Matkailuväki sanoo, että yksi harvoista kaupungin matkailun kunnossa olevista asioista on juuri golf.

        Kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat edistäneet useiden golfkenttien rakentamista. Väite yhden kentän suosimisesta yhden oman osakkeensa arvonnousun toivossa kuulostaa huonolta vitsiltä.

        Arno Juutilainen"

        // http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=36220 //


      • "- - Tämän vuoden aikana journalistista työtä tekevien irtisanomiset ovat tulleet lähes muoti-ilmiöksi, kun kustannuksia leikataan jo erinomaisesti kannattavien yhtiöiden tulosten parantamiseksi. Tilanne alkaa olla journalismin kannalta mahdoton. Nyt vaaditaan enemmän työtä halvemmalla kuin ennen. Jatkuva väline- ja organisaatiomyllerrys tekee mediataloista muuttolaatikkofirmoja", kirjoittaa Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja tänään keskiviikkona 7.11.2007 (myös) Hämeen Sanomien "Vierailija" -palstalla.

        Ja todella osuvasti kirjoittaakin! Irvokasta tosin on se, että juuri Aina Group & Hämeen Sanomat Oy ehättivät samoihin aikoihin juhlistamaan toistaiseksi viimeisintä "journalistista" tekoaan eli Hämeenlinnan Viikkouutiset lehden kuohitsemista Treffi-lehteen yhdistämisellä pelkäksi tv-ohjelmatieto- ja viihdelehdykäksi - ja juuri perustein, joita puheenjohtaja Nieminen kolumnissaan kritisoi!

        Kun sentään ei niin kaksinaamaiseksi ja tekopyhäksi yltänyt hurskaudessaan edes Hämeen Sanomat, että olisi tarjoamassa Niemisen Vierailija-palstan kolumnia netitse tällaiseen käyttöön, poimittakoon se Mr. Wasalan Mediaviikon sivuilta:

        - - >

        "Arto Niemisen kolumni: Keskusteltaisiinko journalismista?

        [ 5.11.2007 - 10:34 ]

        Journalismin eurooppalainen teemapäivä kysyy, saako yleisö niin hyvää journalismia kuin haluaisi? Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen pohtii kolumnissaan aihetta monipuolisesti.

        Mediassa myrskyää. Internet on muuttanut median pelikenttää tavalla, jota myrskyn silmässäkään elävät eivät pysty mitenkään ennustamaan. Kiristyvä mediatalojen välinen kilpailu tuo samalla mukanaan vahvasti kaupallisia paineita journalismin sisältöön.

        Journalismia ammatikseen tekevät tuntevat epävarmuuden luissaan ja ytimissään joka päivä. Paikka paikoin tilanne on niin paha, että on pakko puhua jopa kriisistä

        Uutiskilpailu kovenee, mutta mitä se on?

        Viestinnän sähköistyessä ja nopeutuessa kyse ei enää olekaan uusien asioiden ja ilmiöiden tai niiden taustojen kertomisesta tai edes faktojen tarkistamisesta, vaan sekuntikellosta. Kukkulan kuningas on se, joka ehtii heittämään jutun (tai jutunpätkän, juttusen) eetteriin ensin. Ja kyse on ihan oikeasti jo sekunneista eikä minuuteista. Tunti-nimistä aikayksikköä ei kisassa tunneta ja minuutti on iäisyys..

        Nettisivujen ja kännykkäuutisten tekeminen muuttavat ja lisäävät journalistista työtä, mutta eivät ole lisänneet siihen käytettäviä resursseja. Päinvastoin.

        Tämän vuoden aikana journalistista työtä tekevien irtisanomiset ovat tulleet lähes muoti-ilmiöksi, kun kustannuksia leikataan jo erinomaisesti kannattavien yhtiöiden tulosten parantamiseksi. Tilanne alkaa olla journalismin kannalta mahdoton. Nyt vaaditaan enemmän työtä halvemmalla kuin ennen. Jatkuva väline- ja organisaatiomyllerrys tekee mediataloista muuttolaatikkofirmoja.

        Voi aina ajatella, että nou hätä. Journalistit jos ketkä ovat nimittäin poikkeuksellisen sitoutuneita omaan työnantajaansa, eikä journalistin ammattia kiinnostavampaa juurikaan löydä. En ole ihan varma enää kuinka pitkään tämän palavan innostuksen varaan voi laskea?

        Printtimedian sähköistyessä ja sähkölaitosten printtiytyessä kohdistuu journalismin sisältöön valtava paine. Avointa kaupallisten tuotteiden markkinointia riippumattoman journalismin nimissä näkee päivittäin ja pelkään tuotesijoittelun sallimisen TV-direktiivissä vain lisäävän sitä. Kustantajat myös tarjoavat kansalle sitä, minkä arvioidaan myyvän parhaiten. Uutisten pinnallistumisesta ja asioiden viihteellistymisestä, julkkisjuoruista, yksityiselämän paljastuksista ja tirkistelyjournalismista on kyllä puhuttu, mutta liian vähän tekoja on nähty. Myös väkivalta journalismissa puhuttaa jatkuvasti.

        Mielenkiintoinen eikä journalistien kannalta välttämättä aina helppo ilmiö on myös se, että yhä useammin media asettuu aiheellisesti tai asetetaan tahallaan riitaisissa asioissa erotuomarin rooliin yhteiskunnan kannalta täysin yhdentekevissä tai sitten äärimmäisen tärkeissä kiistakysymyksissä, kuten esimerkiksi Tehyn työtaistelu hyvin osoittaa.

        Journalismin sisällöstä on kyse myös kun puhutaan julkisesta palvelusta viestinnässä. Päinvastoin kuin on väitetty, länsimainen demokratia tarvitsee journalistisesti riippumattoman, laadukkaan ja kunnianhimoisen julkisen palvelun yleisradioyhtiön.

        Nyt on aika muodostaa journalismin puolustusvoimat. Maanantaina (5.11.) eurooppalaiset journalistiliitot järjestävät otsikolla “Stand up for journalism” erilaista toimintaa ympäri Eurooppaa. Uskon, että Suomessa journalistisen työn tekijät luottavat laadun voimaan ja uskovat että sekä asia- että viihdejournalismia voi tehdä hyvin, kun siihen annetaan mahdollisuus ja aikaa. Journalismin eettisistä säännöistä ei saa tinkiä. Yksittäisistä jutuista, hyvistä ja huonoista, kantaa vastuun toimittaja, mutta linjoista ja toimintakultturista päätoimittaja ja/tai kustantaja.

        Tulevaisuuden journalismin hahmottaminen on journalistien itsensä, mediayritysten omistajien ja johdon sekä ennen muuta yleisön yhteinen intressi. Voisiko tällainen euroopanlaajuinen journalismin päivä kiihdyttää edes vähän suomalaista nuukahtanutta journalismikeskustelua?

        Arto Nieminen
        Kirjoittaja on Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja"

        Lähde: http://mediaviikko.fi/artikkeli/2416/arto-niemisen-kolumni-keskusteltaisiinko-journalismista

        http://mediaviikko.fi/artikkeli/2414/journalismin-p228iv228-korostaa-laadun-merkityst228

        // http://mediaviikko.fi/ //

        // http://mediaviikko.fi/tietoja/8/mediatiedot //


      • Vaan mitäpä "vedätyksestä", jos Paikallislehtien Liiton VPT 2007 -tutkimukseen on uskominen.

        Ja miksikä ei olisi...

        "Paikallislehti ohittaa suosiossa maakuntalehden ja murskaa ilmaisjakelulehden

        Paikallislehdet ovat selvästi luetumpia tiedotusvälineitä kuin maakuntalehdet ja paljon suositumpia kuin ilmaisjakelulehdet. Tiedot ilmenevät Paikallislehtien Liiton selvityksestä. Paikallislehti luetaan miltei kannesta kanteen, kun taas maakuntalehti jää lähinnä selailun asteelle. Ilmaisjakelulehteä pidetään lähes olemattomana tietolähteenä.

        Paikallislehdillä on alueillaan paras, 89 prosentin viikkotavoittavuus eli paikallislehtiä lukee 89 prosenttia alueen 15–79 vuotiaista. Vertailussa maakuntalehden viikkotavoittavuudeksi saatiin 79 ja ilmaisjakelulehden 64 prosenttia.

        Lukemistarkkuudessa paikallislehti osoittaa vahvan siteen lukijaansa: kannesta kanteen tai lähes kokonaan sen lukee 61 prosenttia, kun maakuntalehden ja ilmaisjakelulehden lukee yhtä tarkasti 38 ja 25 prosenttia vastaajista.

        Tilattavien, yhdestä viiteen kertaan viikossa ilmestyvien paikallislehtien lukemista on tutkittu ensimmäistä kertaa laajalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Tuloksissa korostuu
        paikallislehtien vahva asema ilmestymispaikkakuntansa uutisten, kuntien ja seurakuntien päätösten tiedonvälittäjänä ja paikkakunnan kaupan ja palvelujen ilmoitusvälineenä. - -

        Kunnalliset asiat ja kaupan tarjoukset luetaan

        Asuinkuntaa koskevien uutisten ja tapahtumien tietolähteenä paikallislehdellä on luonnollisesti tärkeä rooli. Peräti 78 prosenttia saa parhaiten tietoa kotipaikkakuntansa uutisista ja 73 prosenttia
        kunnallisista asioista ja päätöksistä paikallislehdestään.

        Maakuntalehti pääsee parhaiden tietolähteiden vertailussa 20 prosentin molemmin puolin ja ilmaisjakelulehti jää parhaimmillaan 10 prosenttiin. Paikallislehti on selvästi vahvin myös seurakunnan asioiden tietolähteenä.

        Päivittäistavarakaupan tarjouksista katsoo saavansa parhaiten tietoa paikallislehdestä 49 prosenttia, maakuntalehdestä 14 ja ilmaisjakelulehdestä 10 prosenttia vastaajista. Palveluilmoitusten ja lukijoiden omien ilmoitusten seuraamisessa paikallislehdellä on alueellaan niin ikään täysin selvä ykkösasema.

        Mielikuvissa suurin ero paikallislehden eduksi syntyy kysyttäessä eri medioiden roolia paikkakunnan puolestapuhujana ja hengenluojana.
        - -"

        Lue lisää:

        http://mediaviikko.fi/artikkeli/2319/paikallislehti-ohittaa-suosiossa-maakuntalehden-ja-murskaa-ilmaisjakelulehden-

        - - >>

        http://www.paikallismediat.fi/vpt/pdf/vpt_070919.pdf


    • "Laiturisaunan asemakaavasta valitus

      [ 05.11.2007 15.09 ]

      Linnan kasarmialueen asemakaavasta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan kiistaa aiheuttaneen laiturisaunan rakennuspaikan poistamista ja alueen kaavan palauttamista Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

      Valituksen mukaan kaavan valmistelun aikana virkamiehet ovat peittelemällä ja salailemalla saaneet kaupunginvaltuuston hyväksymään Kruunuasunnot Oy:n toiveiden mukaisen kaavan, jossa sallitaan laiturisaunan rakentaminen järven rantaan. Valittajien mukaan myös kaupungin rakennusvalvonta on laiminlyönyt tilapäiseksi tarkoitetun saunarakennuksen rakennusluvan ehtojen valvonnan.

      Asemakaavasta tehty valitus ei vaikuta alueen muuhun rakentamiseen. Kruunuasunnot on jo aikaisemmin joutunut hankkimaan poikkeamisluvan, sillä alueen kaava ei ollut valmis rakennuslupia haettaessa.

      Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen Linnankasarmin alueesta. Sopimuksen mukaan alueen asunto-osakeyhtiöt luovuttavat kaupungille rantareitin maapohjan ja tenniskentän alueen korvaukseksi asemakaavan laatimis- ja toteuttamiskustannuksista. Järven päälle rakennettu laituri saunoineen sen sijaan jäisi yksityisomistukseen. (HäSa)

      // http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=64454 //

      ?????????

      "Laiturisauna jouduttaneen poistamaan väliaikaisesti

      [ 17.06.2007 19.51 ]

      Kaupunkilaisten mieliä ulkonäkönsä ja sijaintinsa vuoksi kuohuttanut Linnankasarmin asukkaiden laiturisauna saa mitä todennäköisimmin lähtöpassit elokuun lopussa.

      Saunalla on siihen asti määräaikainen lupa, eikä Hämeen ympäristökeskus näe syytä antaa saunalle poikkeamislupaa, jonka se on kerran jo evännyt. Ympäristökeskuksessa halutaan odottaa asuntoalueen kaavoituksen valmistumista, eikä se vastustane lausunnossaan laiturisaunaa, mikäli se on kaavaan merkitty.

      Asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta kertoo, että kaavaehdotus on jo valmis, mutta se ei ehdi vahvistua ennen elokuun loppua.

      - Saunan purku on edessä ennen sitä. Pidän todennäköisenä, että siihen tulee sentyyppinen sauna jossain vaiheessa.

      Kaavaehdotukseen on merkitty täysin samanlainen sauna kuin mikä laiturilla nyt on. (HäSa)

      Susanna Lähdekorpi"

      // http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=57260 //

      ?????????

      "Ympäristökeskus haluaa saunan laiturin päähän

      [ 14.09.2007 13.37 ]

      Hämeen ympäristökeskus ehdottaa, että Linnankasarmin laiturisaunasta järjestettäisiin arkkitehtuurikilpailu. Ympäristökeskus on antanut uudelleen lausunnon Linnankasarmin asemakaavasta, jota se pitää pääosin toteuttamiskelpoisena.

      Laiturisauna ei kuitenkaan tyydytä ympäristökeskusta. Vikaa on paikassa ja arkkitehtuurissa. Vanha uimahuone sijaitsi laiturin päässä. Uusi sauna halutaan samalle paikalle.

      Väliaikaisena pitämänsä nykyisen laiturisaunan tilalle ympäristökeskus esittää vanhan uimakopin kaltaista kompaktia rakennetta modernin arkkitehtuurin keinoin toteutettuna. Kaupungille ja Kruunuasunnoille esitetään, että ne voisivat järjestää suunnittelukilpailun.

      Kruunuasuntojen toimitusjohtaja Reijo Savolainen sanoo, että nykyinen laiturisauna on tarkoitettu pysyväksi eikä väliaikaiseksi rakenteeksi. (Häsa)"

      // http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61977 //

      Lue lisää siitä, vedätettiinkö ja jos vedätettiin, niin miten ja keitä, ja ketkä vedättivät ja kenties miksi, vaikka tuolta:

      http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62001

      http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56696

      http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60697

      http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=48655&pykala=10

      • ku on ruosteiset seinät reikiä täynnä. Vedättäähän se. Ja mikä ei vedätystä tääll olis


      • vetää kirjoitti:

        ku on ruosteiset seinät reikiä täynnä. Vedättäähän se. Ja mikä ei vedätystä tääll olis

        vaan lie ei häirihe kettää


      • //

        Vääntö laiturisaunasta ei ole vielä lopussa
        19.11.2007 23.01

        Linnankasarmin rannan kiistelty laiturisauna saattaa pysyä paikallaan jopa ensi vuoden puolelle saakka, vaikka Hämeen ympäristökeskus on hylännyt saunalle haetun uuden poikkeamisluvan.

        Saunan omistava Kruunuasunnot on saanut Hämeenlinnan rakennusvalvonnalta kehotuksen poistaa laiturisauna marraskuun loppuun mennessä.

        Laiturisaunalle oli ympäristökeskuksen väliaikainen poikkeamislupa, joka päättyi elokuun lopussa. Poikkeamislupa myönnettiin, koska sauna liittyi Hämeenlinnan asuntomessujen erilliskohteeseen Linnankasarmin alueella. Uutta poikkeamislupaa haettiin, mutta sitä ei myönnetty.

        - Nyt odotetaan marraskuun loppuun. Jos sauna on edelleen paikoillaan, rakennuslautakunta tekee asiasta lainvoimaisen päätöksen, josta Kruunuasunnoilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. Näihin prosesseihin saattaa kulua useita kuukausia, Hämeenlinnan kaupungin lakimies Merja Korhonen ennakoi.

        Rakennusvalvonta ei Korhosen mukaan voi saunaa poistaa, mutta voi tarpeen tullen maankäyttö- ja rakennuslain 182-pykälän nojalla velvoittaa omistajan siirtämään rakennuksen pois nykyiseltä paikaltaan.

        Laiturisaunan sijaintiin kytkeytyy kaupunkilaisten suosiman kävelyreitin kulku Kruunuasuntojen rannassa omistamien maiden kautta. Kaupunki ja Kruunuasunnot sopivat aikanaan, että rantareitti voi kulkea rantaa pitkin, jos laiturisauna saadaan rakentaa nykyiselle paikalleen.

        Laiturisauna on mukana Linnankasarmin kaavaesityksessä, jonka Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Se ei kuitenkaan ole vielä saanut lainvoimaa, koska siitä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. (HäSa)

        Tuula Heinänen

        //

        - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65160


      • Valitusrumba saattaa lykätä moottoritien kattamista

        [ 28.11.2007 23.01 / Hämeen Sanomat ]

        Maisema Kaivokadulta moottoritien suuntaan muuttuu totaalisesti. Nimilistan kerääjät pelkäävät historiallisen maiseman jäävän betonimassan taakse. Havainnekuvan näkymä on Raatihuoneenkadun päästä Kaivokadun yli moottoritien katteelle.

        Kaivokadun aktiivit keräsivät vastustusadressiin parissa päivässä yli 800 nimeä.

        Kolmen naisen delegaatio luovutti keskiviikkoaamuna apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle 815 nimeä sisältävän listan, jolla vastustetaan moottoritien kattamista.

        Isosuo sanoo, että keskustan länsireunan asemakaavan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon hankkeen koko ja se, että se vaikuttaa varsin monen kaupunkilaisen asuinympäristöön.

        - Sen vuoksi olemme järjestäneet siitä paljon tavallista useampia yleisötilaisuuksia ja kaava on ollut luonnosvaiheessa useita kertoja nähtävillä.

        - Keskustan tiivistäminen on aina vaativampaa kuin kaupungin laidalle kaavoittaminen. Meillä on sama edessä keskustan eteläosassa. Jos sinne rakennetaan, se tehdään aina jonkun maiseman eteen. Siksi sitäkin kaavatyötä aiotaan esitellä mahdollisimman laajasti kaupunkilaisille.

        - Länsireunan asemakaava on juuri nyt esillä Kastellissa. Sen jälkeen se tulee teknisen lautakunnan käsittelyyn ja sitten virallisesti nähtäville. Siinä vaiheessa siihen voi tehdä vielä huomautuksia.

        Tämän jälkeen tekninen lautakunta käsittelee kaavaesitystä vielä kerran ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

        Rakentamiseen ei voida ryhtyä, ennen kuin kaava on saanut lainvoiman eli mahdollinen valitustie on käyty loppuun. Siihen kuluu aikaa helposti vuosi. Hallinto-oikeuden käsittelyissä menee keskimäärin kahdeksan kuukautta, tosin valitukset etenevät siellä vaihtelevaa vauhtia.

        Moottoritien katteen rakentamista se todennäköisesti ainakin hidastaisi, sillä optimistisimpien aikataulujen mukaan moottoritien varressa pitäisi aloittaa kuopan kaivuu jo ensi vuoden puolivälissä.

        Mieluummin Paasikiventielle

        Irma Pajula, Kaija Savolainen ja Aili Tiihonen kertovat keränneensä 815 nimeä muutamassa päivässä Hämeenlinnan torilla ja sen tuntumassa. Kolmikko perustelee vastustustaan sillä, että moottoritien kate muuttaa ydinkeskustan vihermaiseman betonimassaksi, joka pilaa Vanhan hautausmaan ja Suomenkasarmin historiallisen ilmeen.

        He myös epäilevät, ettei moottoritien päälle tuleva kate suinkaan lisää kaupungin keskustan kaupallista houkuttelevuutta, vaan näivettää sen lopullisesti.

        Lisäksi Kaivokadulla moottoritien varressa asuvat nimilistan kerääjät epäilevät, että alueen ilmanlaatu heikkenee entisestään, kun Kaivokatu muuttuu kuilumaiseksi ja liikenne siinä kaksisuuntaiseksi. Rakennusvaihe on lähiseudun asukkaille myös terveysriski.

        Ehdotuksena on, että moottoritien kattamisesta luovutaan. Kauppakeskus, jos sellainen keskustassa tarvitaan, tulisi rakentaa Paasikiventien varteen. Siinä se kirjelmöijien mukaan yhdistäisi luontevasti Anttilan ja Tavastilan kauppakeskukset ja palvelisi myös Hämeensaareen suunniteltujen asuintalojen asukkaita.

        Kaija Savolainen kertoo, että Kaivokatu 4-6:n aktiivit ovat osallistuneet useisiin yleisötilaisuuksiin, joissa keskustan länsireunan asemakaavan muutosta on esitelty.

        - Olemme myös kirjelmöineet kaavoitustoimistoon useita kertoja.

        Keskustan länsireunan asemakaavan muutosluonnos on vielä tänään ja huomenna nähtävillä palvelupiste Kastellissa klo 9-17. (HäSa)

        Hanna Antila-Andersson

        /// http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65571&main=25 ///


    • //

      Verkatehtaan hintalappu vaihtuu ainakin 2,6 miljoonaa euroa kalliimpaan

      [ 18.12.2007 23.21 / Hämeen Sanomat 19.12.2007 ]

      Verkatehtaan kustannukset kasvavat vielä kaupunginvaltuuston hyväksymää 28,2 miljoonan euron kustannusarviotakin suuremmaksi. Lopulliseksi hinnaksi tulee vähintään 30,8 miljoonaa euroa.

      Lopullinen hinta on vieläkin auki, mutta kustannukset paisuvat noin 31 miljoonaan euroon. Bio Rexin hinta jäi arvioitua pienemmäksi.

      Verkatehtaan lopullinen hinta on todennäköisesti noin 30,8 miljoonaa euroa. Se on 2,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kaupunginvaltuuston hyväksymä kustannusarvio vuodelta 2006.

      Tekninen lautakunta jätti maanantaina aivan lopullisen hinnan lyömättä lukkoon, sillä Verkatehtaan viimeiset työt nielevät vielä jonkin verran rahaa.

      Hämeenlinnan teknisen viraston johtaja Jouko Kettunen vakuuttaa, ettei hinta enää nouse yli 30,8 miljoonan euron.

      - Kyllä se tuon sisällä jo pysyy, Kettunen lupaa.

      Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen sanoo, että lopullista hintaa ei haluttu nuijia pöytään ennen kuin kaikki työt on laskutettu. Jäljellä on enää pieniä töitä, kuten listojen asennusta.

      - Emme halunneet hyväksyä tätä summaa, jos kahden, kolmen kuukauden kuluttua tulisikin tieto, ettei se sittenkään ihan riittänyt, Louhio-Järvinen sanoo.

      Onko mahdollista, että lopullinen hinta vielä kasvaa?

      - Pieni mahdollisuus on olemassa niin kauan kuin laskuja on tulematta, mutta todennäköistä se ei ole.

      Milloin kustannuksia käsitellään seuraavan kerran?

      - Niitä käsitellään varmaankin helmikuun kokouksessamme.

      Millä 28,2 miljoonan euron ylittävät kustannukset katetaan?

      - Valtuustolta haetaan rahoitusta tähän ja sen jälkeen on mietittävä, onko se lainarahaa, vai mistä se otetaan.

      Sijoituksista rahaa lisäkustannuksiin

      Yleinen rakennuskustannusten kasvu ja arviointivirheet ovat syyt odotettua suuremmalle hinnalle. Purku-urakka arvioitiin alakanttiin, eikä salin betonirungon kustannusten arvioinnissakaan onnistuttu. 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset aiheuttanut saastunut maa tuli myös yllätyksenä.

      - Runkourakassa erehdyttiin heti lähdössä, Kettunen myöntää.

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö luettelee samoja syitä kustannusarvion ylittymiseen.

      Millä 2,6 miljoonan euron kulut katetaan?

      - Hämeenlinnalla on huomattava määrä sijoituksia, joiden tuottoja voidaan purkaa tähän. Kyllä se sieltä lähtee ja tulee.

      Rakentajilta oli vaikea saada tarjouksia

      Jouko Kettunen muistuttaa, että Verkatehdas oli Suomessa poikkeuksellinen rakennushanke. Siksi luotettavan kustannusarvion tekeminen oli vaikeaa.

      - Kustannusarvio on kuitenkin aina arvio, eikä siinä aina onnistuta tarkasti, varsinkin jos kyseessä on hyvin poikkeava rakennus. Jos arvioitaisiin päiväkodin rakennushintaa, ei tarvitsisi olla piirustuksiakaan, jotta osattaisiin arvioida kustannukset 10 prosentin tarkkuudella, Kettunen heittää.

      Omat vaikeutensa aiheutti rakennusalan korkeasuhdanne. Verkatehdas oli niin vaikea rakennusurakka, että kiinnostuneita rakentajia oli hyvin vaikea löytää.

      - Emme saaneet kovin paljon tarjouksia, ja hinnat jäivät melko korkeiksi. Vähän samojen ongelmien kanssa olemme painineet kuin helsinkiläiset musiikkitalonsa kanssa, mutta pienemmässä mittakaavassa, Kettunen selventää.

      Bio Rex oli 600 000 euroa kaavailtua halvempi

      Elokuvakeskus Bio Rexin hinta sen sijaan jäi arvioitua pienemmäksi. Sen rakentamiseen oli varattu 3 882 000 euroa, mutta loppujen lopuksi se maksoi vain 3 285 800 euroa.

      - Elokuvakeskus oli suhteellisen helppo arvioitava, siinä ei ollut mitään ihmeellistä, Jouko Kettunen kuittaa. (HäSa)

      Vähän samojen ongelmien kanssa olemme painineet kuin helsinkiläiset musiikkitalonsa kanssa, mutta pienemmässä mittakaavassa.

      Hämeenlinnan teknisen viraston johtaja Jouko Kettunen

      Jan Salminen "

      - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66339

    • //

      Forsströmin joululaatikot joutuivat myyntikieltoon

      [ 21.12.2007 23.01 / Hämeen Sanomat ]

      Hämeenlinnalaiset Ritva ja Kalevi Ijäs ovat jo vuosia hakeneet joululaatikkonsa Forsströmiltä. Pariskunta ihmetteli perjantaiaamuna sitä, miksi myynnin perumisesta ei voinut päättää jo aikaisemmin.

      Terveystarkastaja epäilee laatikoiden olevan terveydelle vaarallisia. Kotiruoka Forsströmiä oli jo huomautettu säännösten vastaisista valmistustavoista.

      Ympäristötoimi päätti kieltää Kotiruoka Forsströmin valmiiksi pakattujen joululaatikoiden myynnin ja valmistuksen torstaina tehdyn terveystarkastuksen jälkeen.

      Kielto koskee vain valmisruokia. Forsström saa jatkaa lounasruuan ja leivonnaisten myyntiä normaalisti. Terveystarkastaja Heimo Karjalaisen kirjoittaman lausunnon mukaan Forsströmin valmistamat pakatut laatikkoruuat saattavat aiheuttaa vakavia terveysvaaroja. Tarkastajat löysivät puutteita ruokien valmistusolosuhteista, jäähdytysjärjestelmästä, omavalvonnasta ja pakkausmerkinnöistä.

      Yhteensä 10 000 kiloa ruokaa päätyy joulupöytien sijaan kaatopaikalle. Päätös tehtiin vain päivää ennen kuin laatikoiden myynnin piti alkaa. Kielto yllätti yrittäjä Hannu Forsströmin pahan kerran.

      - Laatikot on tehty samalla tavalla jo vuosien ajan. Tämä oli kova päätös terveystarkastajilta.

      Forsström arvioi, että myyntikiellosta koituu yritykselle noin 30 000 euron tappiot.

      - Ehdotin tarkastajille, että tämä joulu olisi vielä menty nykyisellä tavalla. Se ei kuitenkaan heille kelvannut.

      Useita huomautuksia annettu

      Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti.

      - Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön.

      Painavin syy myynti- ja valmistuskieltoon oli Forsströmin käyttämä paistettujen ruokien jäähdytysmenetelmä, joka oli tehoton verrattuna suureen valmistusmäärään. Liian hitaasti tapahtuvan jäähdytyksen aikana ruokaan saattaa muodostua terveydelle vaarallisia bakteereja.

      Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen johtajan viransijaisen Niina Räsäsen mukaan Forsströmiltä olisi pitänyt kieltää valmiiksi pakattujen laatikoiden tuotanto jo muutamia vuosia sitten.

      Asiakkaat pettyivät

      Joululaatikoita ostamaan tulleita tuohtuneita asiakkaita parveili myymälän edustalla perjantaiaamuna. Hämeenlinnalaiset Ritva ja Kalevi Ijäs harmittelivat, että myynti kiellettiin vasta juuri ennen joulua.

      - Olemme hakeneet täältä laatikot jo vuosien ajan. Eikö tästä olisi voinut kertoa aiemmin, Kalevi Ijäs kysyy.

      Pettyneille asiakkailleen Hannu Forsström pystyi vain pahoittelemaan tapahtunutta.

      - Aion itse viedä näytteitä laboratorioon tutkittavaksi. Olen aivan varma siitä, että meillä valmistetut ruuat ovat täysin terveellisiä, Forsström vakuuttaa. (HäSa)

      Leo Autere //

      - - >>
      http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66454 //

    • Pirkko-Liisalle.
      Johan Tilli ei käyttänyt mikrofonia, että se siitä akustiikan tuntemuksesta.

    • näyttää olevan vaalit tulossa.

    • Nyt tiedän, miksi lopetin korkeakulttuurin harrastamisen.
      Nyt tiedän, miksi golf on mielestäni vetelysten hölynpölyä.
      Nyt tiedän, miksi muutin pois Hlinna-Hattula akselilta jo aikaa sitten.
      Nyt tiedän, miksi K-kaupat mielestäni ryöstävät asiakkaat.
      Nyt tiedän, miksi junatkaan ei enää pysähdy.
      Nyt tiedän, miksi vatsa oli aina jouluna sekaisin.
      Kateus, se vie kalatkin vesistä.

    • Liian pitkiä sepustuksia mulle, mutta kyllähän keskusta näivetty Kaivokadun adressien kerääjät siinä ihan oikeessa. Huolissaan myös maiseman menetyksestä. Havainnekuvissa uudet Goodmann talot ovat todella tyylikkäitä. Mutta valmis tuotos on aivan jotain ihan muuta. Maisema meni. Ilmeisesti on käytetty halvinta mahdollista jo vanhaa arkkitehtiluonnosta. Halvinta mahdollista rakennustekniikkaa 60-luvulta.

    • Missä olit ja mitä teit 6. marraskuuta 2007 kun tämä ketju näki päivänvalon?

    • Vesa-Matti Loirin Joulukonsertissa akustiikka toimi ainakin moitteettomasti.

    SEISKA.FI

    • Laulajakaunotar Bebe Rexha palkitsi faninsa näyttämällä hekumallista sivutissiään: "Näytät täydelliseltä" - katso seksikäs kuva!
    • Jösses! Bella Hadid poseeraa yläosattomissa pelkissä stringeissä – riisuutui 3D-mallinnusta varten: katso kuvat kulissien takaa sekä huima lopputulos!
    • Jättivelat ulosotossa! Sofia Belórfista eronneen Stefan Thermanin talousasiat rajusti retuperällä!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia yllättävää itki nikon oven takana

      https://www.seiska.fi/Uutiset/Totuus-kohuparin-eropommista-Sofia-Belorf-tunki-Niko-Ranta-ahon-kotiin-mustasukkainen Ei hyvää päivää!!!!!!!
      279
      10374