Nyt tarvitaan toimintaa! Nuoret, vanhemmat, opettajat, kunta, herätkää. Järjestetty toiminta on yhä niukempaa ja niukempaa niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla. Ja molemmilla se on yhtä tärkeää!
Koulut järjestävät aivan liian vähän kerho- ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille peruskoulu- ja ammattikoulu-/lukioaikaan. Toiminnan pitäisi olla monipuolista, usein toistuvaa, maksutonta, vapaaehtoista ja se pitäisi toteuttaa nuorten ehdoilla. On monia nuoria, jotka eivät uskaltaudu "nuokkarille" eli nuorisotalolle tai nuorisokahvilaan koska suosituimmat oppilaat ovat jo "vallanneet" kyseiset mestat ja tiivistäytyneet kaveriporukkaan jonne yksinäinen ruma ankanpoikanen ei alkuunkaan mahdu mukaan. Kouluista pitäisi käydä tutustumassa nuorisotiloihin luokka kerrallaan ja esitellä nuorille mitä tiloissa voi tehdä ja millon sinne voi mennä ja painottaa että jokainen on tervetullut ja toiminta on maksutonta ja että tiloissa ei ole pakko käydä päivittäin tai viikottain vaan sillon kun haluaa. Kerhojakin järjestetään aivan liian vähän. Peruskoulussa oli pari kerhoa, jotka maksoivat ja monet jäivät sen takia pois yhteisestä toiminnasta. Lukiossa oli yksi oppilaiden järjestämä kerho lukion tiloissa, jossa pelattiin tanssimattopelejä ja piirrettiin mangaa. Muista kerhoista tai retkistä en ole kuullut. Oppilaskunta ei huomaa koko asiaa, hehän ovat juuri niitä suosittuja jotka kuluttavat aikaansa nuokkarilla kovaäänisenä ja yhtenäisenä porukkana. Vapaaehtoinen liikuntakerho olisi hyvä, jossa olisi vaikka sauvakävelyä, polttopalloa, hippaleikkejä ja rentoa/leikkimuotoista jalkapalloa ja hiihtoretkiä, kuntosalipäivää ynnä muuta. Monetkaan nuoret eivät ole kiinnostuneet pelaamaan esimerkiksi juuri jalkapalloa verenmaku suussa voittoa tavoitellen. Haluamme vain harrastaa! Jos ei ole lainkaan kiinnostunut järjestetystä liikkunnasta, voisi olla vastapainoksi vaikka kirjallisuus-kerho ja kokoonnuttaisiin viikottain. Kerhossa luetaan kirjoja, pidetään kirjapäiväkirjaa, luetaan kirjapäiväkirjoja ja esitellään ja suositellaan luettuja kirjoja muille, käydään kirjastossa ja rupatellaan lukemisesta ja sen tärkeydestä. Jos kirjastosta ei jotain kirjaa löydy, pyydetään porukalla kirjastolta että voisiko sinne kyseisen kirjan tilata tai ostetaan yhdessä kirjakaupasta mielenkiintoinen kirja johon kaikki laittavat pari euroa ja jota jokainen pääsee vuorollaan lukemaan ja kirjallisuuskerhon oma lukemisto kasvaa. Kuukausittain voisi käydä tutustumassa toisten paikkakuntien kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Ja uusia ideoita voi aina keksiä ja ehdottaa vaikka lemmikkiharrastuskerhon perustamista keräämällä mahdollisilta kerhoontulijoilta nimiä listaan ja jos listaan tulee sopiva määrä (esimerkiksi yli 5 nimeä) niin voidaan kerho perustaa.
Jos teillä on koulussanne (peruskoulu, lukio, ammttikoulu, erityisoppilaitos jne) palautelaatikko (mitä meillä ei ollut) voitte pudotella paperille kirjoiteltuja ehdotuksianne sinne tai vaikka tämän kirjoitelman tällaisenaan. Nuoret, pidetään yhtä harrastusten puolesta!
Koulut järjestävät aivan liian vähän kerho- ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille peruskoulu- ja ammattikoulu-/lukioaikaan. Toiminnan pitäisi olla monipuolista, usein toistuvaa, maksutonta, vapaaehtoista ja se pitäisi toteuttaa nuorten ehdoilla. On monia nuoria, jotka eivät uskaltaudu "nuokkarille" eli nuorisotalolle tai nuorisokahvilaan koska suosituimmat oppilaat ovat jo "vallanneet" kyseiset mestat ja tiivistäytyneet kaveriporukkaan jonne yksinäinen ruma ankanpoikanen ei alkuunkaan mahdu mukaan. Kouluista pitäisi käydä tutustumassa nuorisotiloihin luokka kerrallaan ja esitellä nuorille mitä tiloissa voi tehdä ja millon sinne voi mennä ja painottaa että jokainen on tervetullut ja toiminta on maksutonta ja että tiloissa ei ole pakko käydä päivittäin tai viikottain vaan sillon kun haluaa. Kerhojakin järjestetään aivan liian vähän. Peruskoulussa oli pari kerhoa, jotka maksoivat ja monet jäivät sen takia pois yhteisestä toiminnasta. Lukiossa oli yksi oppilaiden järjestämä kerho lukion tiloissa, jossa pelattiin tanssimattopelejä ja piirrettiin mangaa. Muista kerhoista tai retkistä en ole kuullut. Oppilaskunta ei huomaa koko asiaa, hehän ovat juuri niitä suosittuja jotka kuluttavat aikaansa nuokkarilla kovaäänisenä ja yhtenäisenä porukkana. Vapaaehtoinen liikuntakerho olisi hyvä, jossa olisi vaikka sauvakävelyä, polttopalloa, hippaleikkejä ja rentoa/leikkimuotoista jalkapalloa ja hiihtoretkiä, kuntosalipäivää ynnä muuta. Monetkaan nuoret eivät ole kiinnostuneet pelaamaan esimerkiksi juuri jalkapalloa verenmaku suussa voittoa tavoitellen. Haluamme vain harrastaa! Jos ei ole lainkaan kiinnostunut järjestetystä liikkunnasta, voisi olla vastapainoksi vaikka kirjallisuus-kerho ja kokoonnuttaisiin viikottain. Kerhossa luetaan kirjoja, pidetään kirjapäiväkirjaa, luetaan kirjapäiväkirjoja ja esitellään ja suositellaan luettuja kirjoja muille, käydään kirjastossa ja rupatellaan lukemisesta ja sen tärkeydestä. Jos kirjastosta ei jotain kirjaa löydy, pyydetään porukalla kirjastolta että voisiko sinne kyseisen kirjan tilata tai ostetaan yhdessä kirjakaupasta mielenkiintoinen kirja johon kaikki laittavat pari euroa ja jota jokainen pääsee vuorollaan lukemaan ja kirjallisuuskerhon oma lukemisto kasvaa. Kuukausittain voisi käydä tutustumassa toisten paikkakuntien kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Ja uusia ideoita voi aina keksiä ja ehdottaa vaikka lemmikkiharrastuskerhon perustamista keräämällä mahdollisilta kerhoontulijoilta nimiä listaan ja jos listaan tulee sopiva määrä (esimerkiksi yli 5 nimeä) niin voidaan kerho perustaa.
Jos teillä on koulussanne (peruskoulu, lukio, ammttikoulu, erityisoppilaitos jne) palautelaatikko (mitä meillä ei ollut) voitte pudotella paperille kirjoiteltuja ehdotuksianne sinne tai vaikka tämän kirjoitelman tällaisenaan. Nuoret, pidetään yhtä harrastusten puolesta!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.