En avaa
käärin pellavaan
hiljaisuuteen sidon
hiusnauhalla hallavalla
Kaarevat kirjaimet sorjat
sormet sanojen
Nimeni näin lauloit lintuni
kätköistä saarnilehvien
Sinettiäsi suutelen
vahakasvoa punaista
kynnen alla kopisevaa
jäähtynyttä totuutta
Suljen kaapin kannen
näin
Ja kuuntelen sanojasi
aaltojasi
syysmereni iäinen
käärin pellavaan
hiljaisuuteen sidon
hiusnauhalla hallavalla
Kaarevat kirjaimet sorjat
sormet sanojen
Nimeni näin lauloit lintuni
kätköistä saarnilehvien
Sinettiäsi suutelen
vahakasvoa punaista
kynnen alla kopisevaa
jäähtynyttä totuutta
Suljen kaapin kannen
näin
Ja kuuntelen sanojasi
aaltojasi
syysmereni iäinen
Vastaukset 8
Vanhimmat
noin hienoa kirjettä. WAU !! Sinetit ja kaikki...
Kiitos runohetkestä : )
Kuules Padmis, onko tämä "hallava" jokin hevonen, vai mikä se oikein on? Kun en tienyt niin otin riskin.
Jos hallava on esim. kaakki, niin miten joku on voinut kääriä printtiliuskan hevoseen?
"äimän ämmä"
:o
Olen aina kuvitellut, että hallava on väri ja mieltänyt sen johonkin harmaan sävyyn. Mutta voipi olla sitten että olen väärässä tai sitten en ??
Onhan itikkakin jossakin kolkassa Suomea vasikka ja jossakin muualla se pistävä hyönteinen!!
P.S Täällä on muuten novelliosasto, jos haluat sinne laittaa sen "kohtalokas ensi katse" juttusi. Kerro jos laitat, lukisin mielelläni sen (aihe kiinnostaa omakohtaisen kokemuksen myötä)
Kyllä!
Olen tiukasti samoilla linjoilla kuin sä:
Se on harmaan sävy (me voidään päättää tämä ihan keskenään. Ja sittenhän se on jo yleisesti hyväksytty totuus:)
En heti ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla "kohkaamisellani", mutta sitten taas leikkasin sormeeni.
Sitä kirjoitusta pitää vähän miettiä. Tapahtunuttta saa kyllä sovitella vaikka millaiseen kuosiin ennen kuin olen tyytyväinen - totuus on täysin poissuljettu vaihtoehto.
Pitikin mennä sanomaan...äärr!
Kohta kuitenkin sen kirjoitan... heh
Kiitos sinulle tuesta ja enpatsiuunista!
ja tässä istun ja ihmettelen.
Onko sulta poistettu jotain täältä?
Eikö täällä saa kertoa tarinoita?
Jumanzuikki, sittenhän minäkin olen
ihan väärässä paikassa, taas.
Runosi, kokonaan => mahoton ja sitten
*syysmereni iäinen*
ah, vaivuin runokoomaan.................
Minä kokeilin kerran - kaksi viikkoa...
Mutta se hittolainen piti niin kovaa möykkää kirjoituspöytäni laatikossa, ettei sitä pirukaan kuunnellut - pakko oli avata...
Se siitä syysmeren möyhinnästä - runosi on upea!
on kirjoitettu tämä runo, kuin jonkinlainen
historiallisen aarteen esiinnosto,
hiusnauhoineen ja sinettineen.
Uskomattoman upeita ilmaisuja runosi on täynnän-
sä kuten " kynnen alla kopisevaa jäähtynyttä to-
tuutta " ja tuo runon päätös - se on kuin meren
huokaisu syysillassa, tyyni ja levollinen.
Upea runo, ei tästä voi eikä osaa muuta sanoa
Flau.
* taputapu * ehkä vielä päätökseksi.
Kiitos kaunis.