"Tehtaiden alasajoista luodaan harhaisia menestystarinoita
Sellutehtaan alasajoa ei voida tempuilla kompensoida Kemijärvelle, arvioi työpolitiikan tutkija.
Työpolitiikan professorin mielestä voikkaat, perlokset ja kemijärvet paljastavat miten neuvoton Suomen hallitus on, kun yritykset tekevät kipeitä päätöksiä.
Tutkijan mielestä hallituksen pitää herätä unesta.
– Hallituksella täytyisi olla toiminta-ajatus siitä, miten tällaisiin alasajoihin suhtaudutaan. Yhteiskunnan piikkiin panemiselle tulee raja vastaan. Poliitikkojen näkökulmat ovat nyt todella hakusessa, eikä asiaa auta ministereiden juoksentelu ympäri maata katastrofipaikkakunnilla, ruotii professori Pertti Koistinen Tampereen yliopistosta.
Professorin mukaan isojen yritysten lakkauttamisten tai ulkomaille siirtymisen vaikutuksia kaunistellaan. Perlos lopetti Joensuun seudulla vuosi sitten ja muuttui pian kannattavaksi yritykseksi. Perloksen lopettamisesta luotiin harhaista kuvaa siitä, että asiasta selvittiin voittajina.
Perloksen työntekijöiden työllistymisessä kävi tosiasiassa niin, että murto-osa työllistyi ja silloinkin paljon huonommille palkoille ja määräaikaisiin töihin. Sama kohtalo on ollut voikkaalaisilla, kun UPM-Kymmene pani tehtaan ovet kiinni.
– Sellaista hulluntemppua ei ole olemassa, että Stora-Enson lopettaminen voitaisiin jotenkin kompensoida Kemijärvelle, puuskahtaa Koistinen.
Koistinen näkee, että avointen rahoitusmarkkinoiden maailmassa sijoittajat ovat keskeisiä taloudellisia ja poliittisia toimijoita. Tällaisissa oloissa yritykset pyrkivät minimoimaan omat riskinsä ja hajauttavat ne toisten, kuten valtion, kuntien, alihankkijoiden ja työntekijöiden kannettaviksi.
STT"
Sellutehtaan alasajoa ei voida tempuilla kompensoida Kemijärvelle, arvioi työpolitiikan tutkija.
Työpolitiikan professorin mielestä voikkaat, perlokset ja kemijärvet paljastavat miten neuvoton Suomen hallitus on, kun yritykset tekevät kipeitä päätöksiä.
Tutkijan mielestä hallituksen pitää herätä unesta.
– Hallituksella täytyisi olla toiminta-ajatus siitä, miten tällaisiin alasajoihin suhtaudutaan. Yhteiskunnan piikkiin panemiselle tulee raja vastaan. Poliitikkojen näkökulmat ovat nyt todella hakusessa, eikä asiaa auta ministereiden juoksentelu ympäri maata katastrofipaikkakunnilla, ruotii professori Pertti Koistinen Tampereen yliopistosta.
Professorin mukaan isojen yritysten lakkauttamisten tai ulkomaille siirtymisen vaikutuksia kaunistellaan. Perlos lopetti Joensuun seudulla vuosi sitten ja muuttui pian kannattavaksi yritykseksi. Perloksen lopettamisesta luotiin harhaista kuvaa siitä, että asiasta selvittiin voittajina.
Perloksen työntekijöiden työllistymisessä kävi tosiasiassa niin, että murto-osa työllistyi ja silloinkin paljon huonommille palkoille ja määräaikaisiin töihin. Sama kohtalo on ollut voikkaalaisilla, kun UPM-Kymmene pani tehtaan ovet kiinni.
– Sellaista hulluntemppua ei ole olemassa, että Stora-Enson lopettaminen voitaisiin jotenkin kompensoida Kemijärvelle, puuskahtaa Koistinen.
Koistinen näkee, että avointen rahoitusmarkkinoiden maailmassa sijoittajat ovat keskeisiä taloudellisia ja poliittisia toimijoita. Tällaisissa oloissa yritykset pyrkivät minimoimaan omat riskinsä ja hajauttavat ne toisten, kuten valtion, kuntien, alihankkijoiden ja työntekijöiden kannettaviksi.
STT"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aivan! Tätähän sitä on koitettu toitottaa, huonoin tuloksin. Jatkuvasti ovat ilmoitetut luvut olleet yltiöpositiivisia. On niitä toki korjailtu, kun niihin on puututtu.Mutta kyllä tästä paskasta on annettu aivan liian positiivinen kuva. Ja eihän ne kaikki vaikutukset suinkaan vielä edes näy!
Ja sitä mukaa kun uusia Perloksia ja Voikkaita tulee, ne edelliset jäävät unohduksiin.
Ei tällaisista katastrofeista selviydytä hetkessä.
Eikä se ministerin vierailu paikan päällä auta asiaa, jollei ministeri todellakin tee asialle jotain.
Jatkuvasti paetaan jonkun selän taakse ja sanotaan, että "me emme voi puuttua näihin päätöksiin". Jo se nyt on ihme, että ei edes Storan suurin omistaja voi muka puhua asiasta ISOILLA KIRJAIMILLA. Valtion rooli tuntuukin olevan vain voiton maksimointi, keinoista piittaamatta. Aivan kuten kenen tahansa omistajan.
Siinä olisikin keskustelun paikka: Mikä on valtion tehtävä omistajana? Miten voidaan odottaa "yhteiskuntavastuuta" muilta yrityksiltä, jos sitä ei edes kanna valtion osin omistama yritys?
Voikkaan tehtaan alasajoa ei kompensoi mikään. Ei Empower, ei ABB eikä Cargohandling. Eikä millään pahalla näitä yrityksiä kohtaan. Hyvä, että jotkut ovat sieltä työtä saaneet. Valtaosalle nämä eivät kuitenkaan sovi. Joko "väärän" alavalinnan tai muiden syiden takia. Niin, ja ei sitä palkkaakaan voi tässä yhteydessä unohtaa.
Jotta tällaisilta tragedioilta vältyttäisiin, tulisi valtion osuuksia yhtiöissä lisätä, ei vähentää.
storahan on valtion omistuksessa kait yli nelkyt prossasesti....................onko sillä sitte sanaakaan sanottavana.ei.
kyllä kansa kohta rupee kiehumaan.......veikkaan että viitisen vuotta ni kolisee jossain muuallakin kun tehtaitten porteilla.