Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Päivä toisensa jälkeen

    Olen jo hetken pohtinut asiaa ja huomannut kuinka yksin olen. Ihmiset välttävät seuraani tietoisesti ja saan kysellä aina perään. Opiskelua olisi mutta poissaoloja kertyy. Tuntuu että kaikki on samanlaista harmaata ja en löydä syytä että miksi? Miksi opiskella, miksi hymyillä, miksi syödä..? Kuullostaa itsekkäältä mutta en löydä hyödyntävää syytä itselleni. Kunhan vain olen. Haluaisin vain makoilla sängyssä, nukkua ja upota omaan maailmaani. Uusia ystäviä on todella hankala löytää, vaikka toisin sanotaan. En voi muuttaa opiskelukunnaltani noin vain pois, en hirveästi muutenkaan tykkää "bilettää". Pidän antoisista keskuteluista ja mukavista leffailloista. Huomaan että muilla on intoa käydä kapakoissa..jne. En tiedä haenko täältä mtn lohduttavaa kommenttia, enemmänkin haluan kirjoittaa ja jakaa tunteitani. Ehkäpä huominen tuo jotain uutta tulessaan.
    4749
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Sun tekstisi kuulostaa niin tutulta, että oikeen itkettää...mä itse olisin voinut kirjottaa ton tekstin, niin surullinen se oli. Missä päin sä asustelet, haluaisitko ehkä tutustua minuun? Mulla itsellänikään ei ole kuin muutama ystävä, oon tosi yksinäinen...
    Surullista kuin näkee ympärillään niin paljon yksinäisiä sieluja, eihän sen kuuluisi mennä niin.
    Jokainen ansaitsee jonkun joka välittää. Muuten missään ei oo mitään järkeä.
    Halaus sulle

    Äänestä

    • oulusta päin olen. Kiitoksia jokaiselle sanoistaan. pienikin asia piristää näitten vastoinkäymisten keskellä.

      Äänestä

    • ai? sulla on vaan muutama ystävä, no voi sua, miten sä ikinä edes pystyt elämään ystävies kans?

      Äänestä

    kaverin kanssa vaikka netissä.

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Luuliall kirjoitti:

    Olen jo hetken pohtinut asiaa ja huomannut kuinka yksin olen. Ihmiset välttävät seuraani tietoisesti ja saan kysellä aina perään. Opiskelua olisi mutta poissaoloja kertyy. Tuntuu että kaikki on samanlaista harmaata ja en löydä syytä että miksi? Miksi opiskella, miksi hymyillä, miksi syödä..? Kuullostaa itsekkäältä mutta en löydä hyödyntävää syytä itselleni. Kunhan vain olen. Haluaisin vain makoilla sängyssä, nukkua ja upota omaan maailmaani. Uusia ystäviä on todella hankala löytää, vaikka toisin sanotaan. En voi muuttaa opiskelukunnaltani noin vain pois, en hirveästi muutenkaan tykkää "bilettää". Pidän antoisista keskuteluista ja mukavista leffailloista. Huomaan että muilla on intoa käydä kapakoissa..jne. En tiedä haenko täältä mtn lohduttavaa kommenttia, enemmänkin haluan kirjoittaa ja jakaa tunteitani. Ehkäpä huominen tuo jotain uutta tulessaan.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu