kysyin tätä joskus aiemminkin, mutta...
eli minulla on akvaario 340 litraa jossa ulkosuodatin Eheim 2226, joka ei oikein tunnu olevan tarpeeksi tehokas koska vesi on välillä sameaa, harmaata lähinnä, ja roskia leijuu jonkin verran(vanulevyä ei ole).
Pitäisi siis ostaa lisäksi sisäsuodatin(ko), mutta mikä?
Eheim on vissiin paras, mutta miten tehokas sen pitäisi olla, kun kovin suurta virtausta en halua, (nykyinen on ihan ok)koska kaloina on rihmakaloja ja haluan kasvien pysyvän pohjassa.
eli minulla on akvaario 340 litraa jossa ulkosuodatin Eheim 2226, joka ei oikein tunnu olevan tarpeeksi tehokas koska vesi on välillä sameaa, harmaata lähinnä, ja roskia leijuu jonkin verran(vanulevyä ei ole).
Pitäisi siis ostaa lisäksi sisäsuodatin(ko), mutta mikä?
Eheim on vissiin paras, mutta miten tehokas sen pitäisi olla, kun kovin suurta virtausta en halua, (nykyinen on ihan ok)koska kaloina on rihmakaloja ja haluan kasvien pysyvän pohjassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
suodatuskierto pitäisi olla minimissään kaksinkertainen. eheimista en tiedä, mutta meillä on n. 200 litraisessa fluval 403 ulkosuodatin (kierrätys kotelon mukaan n.1200 l/h) ja fluval 2 tai 3 eli 350 tai 540 l/h. Se tekisi min.1550 l/h eli n. 7-kertainen. Suodatustehoa ei ole kai koskaan liikaa, mutta ratkaisevampaa taitaa olla kuitenkin suodatinmassan tilavuus eli mitä enemmän suodatinmateriaalia sen parempi. Siinähän ne bakteerit työskentelevät. Tilannetta voisi auttaa viikoittain tehtävillä vedenvaihdoilla, niin teetkin ??? Vanun tai vaahtomuovin nyt ainakin voisi lisätä suodattimeen karkeaan puhdistamiseen.
Ulkosuodatin ei ole pienten irtopartikkelien suhteen paras mahdollinen suodatin. Suodattimena sinällään se on verraton, koska suodatinpinta-alaa on paljon, tilavuutta siis ja siten myös paljon bakteeripinta-alaa. Mitä enemmän kyseistä kapasiteettia on, sitä tehokkaammin akvaarion suodatus reagoi kuormituksiin.
Poikkeuksellisessa kuormituksessa mitään ylimääräistä bakteerikantaa ei ole olemassa vaan sitä on tavanomaisen ravinnemäärän elättämä kanta. Uuteen kuormitukseen se sitten reagoi sen pinta-alan suhteessa mille kuormitus jakautuu. Kun pieneen suodattimeen kertyy ravinteita sama määrä kuin isompaan - se isompi selviää siitä nopeammin laajemman pinta-alan antaman parempien bakteerin lisääntymismahdollisuuksien myötä. Happi ja lämpö ovat myös osallisia tässä bakteeritoiminnassa.
Käytännössä vain nitraatti ei hajoa akvaariossa anaerobisten bakteerien toimintamahdollisuuksien puuttuessa ja siksi vedenvaihdoista niin paljon puhutaan.
Sisäsuodattimen em pinta-ala on huomattavasti pienempi - mutta itse imupinta suurempi ja se siten kerää edellistä tehokkaammin irtopartikkeleita.
Tehokas sisäsuodatin on kirkkaana vetenä hyvä investointi ulkosuodattimen pariksi ja ehkä ainoa haitta onkin veden runsas virtaus.
Itse suosittelisin ostamaan Eheimin tehokkaimman sisäsuodattimen ( nimellinen teho reilut 1000l/min ) ja välttämään halutessasi virtauksen haitat kiinnittämällä suodattimeen sadetusputken. Letku vain ulostuloon, hallittu mutka ja sadetusputkea pitkin joko pinnan päällä ( jos liplatus ei haittaa ) tai pinnan alla virtaus akvaarion pintaveteen. Ko mallissa suodatin voi olla myös siten, että virtaus suuntautuu sivulasia kohti. Myös mutkapalalla virtauksen voi suunnata haluamaansa suuntaan.
Mainittakoon, että veden ja bakteerienkin happitilanteeseen sekä hiilidioksidin tuulettumiseen on hyvin merkittävää pintaveden virtaus. Ilmastuspumppuakin merkittävämpää.
Sillä on myös yhteytensä pienten hiukkasten leijumiseen. Kun akvaarion vesi ei virtaa, pienet hiukkaset leijuvat pohjalle ja kertyvät kasoihin sopiviin katveisiin. Sitä enemmän mitä vähemmän virta niitä kuljettaa ja mitä kauemmin on kulunut imuroinnista. Kun kalat sitten aktivoituvat vaikka ruuanhakuun - ne lehauttavt nämä pilvet pohjasta liikkeelle.
Suurempi virtaus ja sisäsuodatin haittaa toki ruokintaakin, siksipä sille on hyvä asettaa katkaisin tai kello.
Hienon hiekan olen todennut puhtaammaksi versioksi koska karkean lailla siihen ei uppoa kuonaa vaan suurempi osa kulkeutuu hiekanpintaa pitkin lopulta suodattimiin. Itselläni kun virtaus tapahtuu pohjan tuntumassa, itse imurointia ei enään edes tarvita. Sisäsuodattimet saavat kaiken liikkeelle ja lopulta myös suodattimiin asti.
Veden ajoittainen harmaantuminen viittaa bakteerisamennukseen eikä ole niinkään pelkästään suodatin vaan kuormitusasia. Kyse voisi silloin olla liikaruokinnasta, vielä kypsymättömästä bakteerikannasta tai muusta vastaavasta. Myös huonosti pesty pohjasora on usein syynä harmaaseen veteen!
saattaa olla että kaloja on liikaa suodatustehoon nähden, mielestäni en ruoki liikaa . Nyt suodatustehoa on siis 960 l/h. vettä vaihdan kerran viikossa 120 l ja putsaan pohjaa (hienohiekka)lähinnä etuosasta.
Akvaario on ollut käynnissä noin 4 kk, mutta osittain vanhalla hiekalla ja vedellä.
Onko sen suurimman sisäsuodattimen malli tuo tehosuodatin2252(suod.tilavuus 700cm3 ja kierrättää 1200l/h)? Täytyy vissiin alkaa säästämään sitä varten...
Virtaus on meillä ok, koska olemme kohdistaneet sen alle puolivälin. Silloin pinta ei liiku rihmakaloille ainakaan liiemmilti ja meidän menneisyyden rihmakalat oppivat välttämään vesitulokohdan ja/ tai uimaan siinä. Tuo kellojuttu ihmetytti, koska suodatinta ei ainakaan saa seisottaa vedessä turhaan, koska hajoamistuotteet leviävät akvaarioon silloin, varsinkin öisin kasvien ollessa pois yhteyttämisestä eli veden putsauksesta.