Katselen kynttilän loimua, lämpöä levittää
valollaan ympärilleen.
Toivoisin voivani sinulle antaa sen valon ja lämmön
sekä kauneuden, jonka itsekin koen katsellessani sitä.
Voisinpa olla lamppu pimeällä tiellä, kun kuljet
ulkona yksin mietteissäsi.
Ei mikään halogeenivalo; kirkas häikäisevä,
vaan hiljainen, lämmin,
niin että näet kulkea ja olosi on turvallisen luottavainen.
Olisinpa ilon aalto, aalto joka vyöryy ylitsesi silloin kun näet lapsenlastesi kirkkaat silmät.
Kun näet ja tunnet kuinka he rakastavat sinua, olisinpa se ilon aalto,
voisin kokea kanssasi ilosi, hellyytesi joka sinusta huokuu pikkuisiisi.
Voisinpa olla kevään ensi auer, joka kertoo valon voittavan pimeyden ja kauniin kesän alkavan.
Kun tunnet ihanat kevään tuoksut ja sinussa herää
jälleen halu elää, elää tämä päivä täysillä.
Niin, voisinpa olla...olla paljon muutakin, mutta kun en ole, olen ihminen, kanssakulkija, joskus peilikin.
Samat on toiveet, samat on erheet, samat murheet,
usein vain eri "vaatteissa",
emme niitä tunnista samoiksi.
Mutta tunteet, tuntemukset, aistimukset, ne kertovat, kertovat joskus liikaakin
ja hämmennymme, hätäännymme.
Rakastakaamme niin kauan kun on aikaa, niin kauan kun on mahdollisuus,
sillä aikamme on rajallinen, mahdollisuutemme ovat rajallisia ja joskus ne loppuvat...kokonaan.
Ja meitä ei enää ole.
Mutta niin kauan kun olemme, eläkäämme ja rakastakaamme!!!!!
valollaan ympärilleen.
Toivoisin voivani sinulle antaa sen valon ja lämmön
sekä kauneuden, jonka itsekin koen katsellessani sitä.
Voisinpa olla lamppu pimeällä tiellä, kun kuljet
ulkona yksin mietteissäsi.
Ei mikään halogeenivalo; kirkas häikäisevä,
vaan hiljainen, lämmin,
niin että näet kulkea ja olosi on turvallisen luottavainen.
Olisinpa ilon aalto, aalto joka vyöryy ylitsesi silloin kun näet lapsenlastesi kirkkaat silmät.
Kun näet ja tunnet kuinka he rakastavat sinua, olisinpa se ilon aalto,
voisin kokea kanssasi ilosi, hellyytesi joka sinusta huokuu pikkuisiisi.
Voisinpa olla kevään ensi auer, joka kertoo valon voittavan pimeyden ja kauniin kesän alkavan.
Kun tunnet ihanat kevään tuoksut ja sinussa herää
jälleen halu elää, elää tämä päivä täysillä.
Niin, voisinpa olla...olla paljon muutakin, mutta kun en ole, olen ihminen, kanssakulkija, joskus peilikin.
Samat on toiveet, samat on erheet, samat murheet,
usein vain eri "vaatteissa",
emme niitä tunnista samoiksi.
Mutta tunteet, tuntemukset, aistimukset, ne kertovat, kertovat joskus liikaakin
ja hämmennymme, hätäännymme.
Rakastakaamme niin kauan kun on aikaa, niin kauan kun on mahdollisuus,
sillä aikamme on rajallinen, mahdollisuutemme ovat rajallisia ja joskus ne loppuvat...kokonaan.
Ja meitä ei enää ole.
Mutta niin kauan kun olemme, eläkäämme ja rakastakaamme!!!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.