No niin...
tuo otsikko on nyt sattuneesta syystä vain tuollainen. Tarkemmin sanoen olisin kiinnostunut hieman perinteisen maatilatalouden kannattavuudesta. Minun pitäisi pikkuhiljaa siirtyä jatkamaan sukutilani viljelyksiä ja elukoitten pitoa. Mutta mieltäni on alkanut kaihertamaan eräs kysymys:
Kuinka siitä saa toimeentulonsa? Tuntuu aivan siltä kuin lyhyen elämäni aikana jokainen vuosi on ollut katovuosi(ainakin kun kuuntelin lapsena naapuritilallisten itkua). En oikeen ole varma selviänkö, kun tuli aikoinaan käytyä maamies koulua ja kaksi vuotta sitten sain metsämaisterin paperit ulos Viikistä, jo siellä opetettiin talous asioita.
Eli lyhyesti minulle opetettiin,että maataloa on hoidettava kuin liikeyritystä. Jos näin on, niin ei ole varaa mihinkään katovuosiin...
Lyhyen elämäni aikana(kohta 30 v) joka vuosi olen kuullut saman laulun: ei tää kannata, ittensä kiusaamista koko homma, parein ku myis koko paskan pois ja muuttais maalikyliin ja hakis paikkansa puliremmistä,eihän mikään liikeyritys kestä tälläistä rumbaa vuosikausia...
Siis mitä teen? Myynkö maat kun saan nimet papereihin?
T: "Mauno Ylä-Anttila" ison talon ainoo poika
tuo otsikko on nyt sattuneesta syystä vain tuollainen. Tarkemmin sanoen olisin kiinnostunut hieman perinteisen maatilatalouden kannattavuudesta. Minun pitäisi pikkuhiljaa siirtyä jatkamaan sukutilani viljelyksiä ja elukoitten pitoa. Mutta mieltäni on alkanut kaihertamaan eräs kysymys:
Kuinka siitä saa toimeentulonsa? Tuntuu aivan siltä kuin lyhyen elämäni aikana jokainen vuosi on ollut katovuosi(ainakin kun kuuntelin lapsena naapuritilallisten itkua). En oikeen ole varma selviänkö, kun tuli aikoinaan käytyä maamies koulua ja kaksi vuotta sitten sain metsämaisterin paperit ulos Viikistä, jo siellä opetettiin talous asioita.
Eli lyhyesti minulle opetettiin,että maataloa on hoidettava kuin liikeyritystä. Jos näin on, niin ei ole varaa mihinkään katovuosiin...
Lyhyen elämäni aikana(kohta 30 v) joka vuosi olen kuullut saman laulun: ei tää kannata, ittensä kiusaamista koko homma, parein ku myis koko paskan pois ja muuttais maalikyliin ja hakis paikkansa puliremmistä,eihän mikään liikeyritys kestä tälläistä rumbaa vuosikausia...
Siis mitä teen? Myynkö maat kun saan nimet papereihin?
T: "Mauno Ylä-Anttila" ison talon ainoo poika
Vastaukset 6
Vanhimmat
Maatilan pitäminen liikeyrityksen tavoin ei onnistu.
Muutamat keskusliikkeet maksavat tuotteista mitä mieleen juolahtaa.Vetävät varmasti välistä ja rajusti.Jos tinkiä yrität ostohinnoissa ruikuttavat heti ettei mitään jää "itselle"
Laajentaminen tyhjentää metsät .Elukoita jos pidät on mukava kuunnella ikätovereidesi kertoilevan ,että lähdetään vähän ulkomaille lomailemaan tässä.Sinun vuorosi reissata tulee sitten joskus 30 v kuluttua eläkkellä.Jolloin tosin ei mitään rahallista vastinetta makseta.Ei nuo lomitukset kuitenkaan pelaa ja ressi hommista painaa lomillakin.
Jonkinlainen vapaus hommassa vielä on ,mutta loppukin tullaan lähivuosina tullaan puristamaan pois.
Seuraa aktiivisesti tällä hetkellä vellovaa maatalousuudistuskeskustelua äläkä ainakaan tänä vuonna tee mitään päätöksiä.Harkinta kannattaa.
Jos keksit jonkin tuottavan oheishomman ,joka ei missään nimessä liity maatalouteen ja elukan pitoon saattaa homma kannattaakin.Teurastamot kusettaa ainakin reilusti ja rehufirmat(ainakin suurimmat)löytää teurastamoiden ohella pörssilistoilta joille "tuloksen" tekeminen on tärkeintä.
Osuuskunta juhli 90 vuottaan
LSO tähtää EU:n
tehokkaimmaksi
Turku (MT)
LSO-osuuskunta tähtää Euroopan tehokkaimmaksi lihantuotantoketjuksi. Tavoite on haastava, mutta toisaalta osuuskunta ei ole kaukana siitä, sanoo LSO osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto.
Osuuskunnan 90-vuotisjuhlat Turun messukeskuksessa tiistai-iltana avannut Aalto muistutti, että menestyminen on jatkossa entistä enemmän ketjukohtainen asia ja kilpailu muuttuu ketjujen väliseksi. Samalla ketjukohtaiset erot kasvavat. Tulee olemaan ratkaisevan tärkeää, että osaa valita oikean tuotantoketjun.
Aallon mielestä suomalainen lihanjalostusketju on sopeutunut EU-aikaan esimerkiksi ruotsalaista paremmin. Etua on saatu siitä, että ketjut eivät myy hankkimaansa lihaa eteenpäin ruhoina, vaan jalostavaa lihan kuluttajatuotteiksi.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Laurila totesi juhlapuheessaan, että tuotantoyksiköiden koko tulee edelleen kasvamaan. Kun eläimestä syntyvä tulo pienenee, tuottajan on toimeentulonsa turvatakseen lisättävä eläimiä.
Laurila sanoo, että jos yksikkökokoa halutaan rajoittaa, on tuottajalle tavalla tai toisella taattava toimeentulo. Hän on ilahtunut siitä, että tuottajien investointihalut ovat säilyneet kaikissa tuotantosuunnissa naudanlihasta siipikarjaan.
Kesäjuhlaan osallistui tuhatkunta osuuskunnan jäsentä, joille oli katettu notkuva ruokapöytä pitkälti konsernin omista tuotteista. Loppuillan viihtymisestä huolehtivat Matti ja Teppo.
Mieti kenen rahoilla...
... söisit tuottamasi lihat kokonaan itse tai sitten voit tietysti perustaa oman teurastamon/lihajalostamon, jolloin saat kaiken siitä koituvan tuotonkin itse! Minkä ihmeen takia teurastamo ei saisi toimia kannattavasti, olisitko iloisempi, jos joka päivä lehdessä olisi jonkun lihanjalostusketjun konkurssiinhakemus? Mihinpä sitten työntäisit mullisi? Kun jokainen ruuantuotannon ketju kannattaa, kaikki voittavat, sehän on selvä. Teidän maajussien tili on valtion taholta varmistettu, mutta näin ei ole makkarankärrääjillä ja lihanleikkaajilla, vaan työpaikkamme omistajien pitää saada toiminta kannattavaksi ja kohtuullinen palkka omista liikeideoistaan ja riskinotostaan, vain niin mahdollistuvat työpaikat tälläkin alalla. Ja niinkuin te viljelijät haukutte muita kateellisiksi...
Ketjun aloituksesta on aikaa jo yli 10 vuotta. Pakko kuitenkin todeta, että molemmat herrat, niin Aalto kuin Laurilakin, olivat täysiä lso,n juoksupoikia. Kummatkin olivat myös lso,n tuottajia, mutta siitä huolimatta, tai sitten siitä johtuen esim. tuo juhlapuhe minkä molemmat herrat pitivät oli täyttä p.askaa.
Kun mietitään nyt 10 vuotta myöhemmin miten näiden bulvaanien puheet ovat toteutuneet, niin voidaan sanoa, että eivät mitenkään. Tuottajat ovat nykyään suuremmassa ahdingossa kuin koskaan ennen. Siitä saamme kiittää ei yksin Eu,ta, vaan myös järjöstöä nimeltä Hk/lso.
maitasi, jos voit sen suinkin välttää. On ihan mukavaa omistaa maata.
Mutta miten tästä eteenpäin? Oppiarvolla voit saada viran ja rahaa, mutta koulu on pilannut monta hyvää työmiestä.
Mutta olisiko Sinussa Tuntemattoman Rahikaisen ja rasvanäpin ominaisuuksia? Niillä ominaisuuksilla saattaisit selvitäkin.
Itse olen ratkaissut asiat siten, että elän eräänlaista luontaistaloutta. Teen kaiken itse. Poistamattomat konepääomat ovat alle tonnin. Korjaan, rakennan, suunnittelen kaiken itse. Pankilla ei ole sorkkarautaa oven välissä. Päätösvallan pyrin pitämään itselläni. Piirrän itseni ympärille ikäänkuin viivan. Kontrolloin kaiken sen ylittävän liikenteen ja huolehdin siitä, että virtaus minuunpäin on suurempi, kuin poispäin.
Minkäänlaisiin virallisiin "konsultteihin" en usko. Näin olen suht` tyhjästä noussut ja nostan nyt n. insinöörin palkkaa.
Nyt tulee mieleen kysymys...onko sinulle tuo kotitilasi tärkeä? Jos on, niin älä myy ja jos ei, niin myy ja äkkiä.
Jos et myy koska asia on itsellesi tärkeä, niin sitten pidä pellot/(elukat)/metsät hoidettuina jne ja hae elanto muualta. Tila tod.näk pyörittää itsensä (riippuen velan määrästä) ja sitten elämisen haet muualta. Tai sitten tilalla olevalla muulla elinkeinolla (korjaamo, matkailu tms.) elätät itsesi tai sitten menet jonkun metsähoitoyrityksen/puukaupan palveluun. Tai perusta vaikka oma metsänhoitoyritys ja liittoudut sopivien henkilöiden kanssa ja tarjoat täyden palvelun metsänhoitoa sitä osaamattomille.
Jos et tunne mitään tilaasi kohtaan, niin myy pois, pääset helpommalla ja on monta huolta vähemmän. Mutta silloin täytyy sitten muuttaa muualle ja saada työpaikka tai perustaa se yritys.