Kolomaas neuvo

Oli kevät ja olin palannut kotiin eteläisestä Suomesta. Olin tuolloin noin 16-17 vuotias. Äiti pyysi minua "hakemaan vintiltä hoosut ja kumisuappaat ja muukin tarpeellinen tyhön sopiva vuatetus". Sitten hän kehoitti hakemaan piharakennuksesta "raatakangin ja lapion" kun kuulema hänellä "olis hyvvee työtä, jota pittäis tehä". No, se työ oli puron varressa olevien pellon ojien putsaminen, kun olivat niin vetisiä. Kun tulin parin tunnin päästä pihaan, niin äiti tiedusteli, "Eikös se työ maistannukkaa?" Kerroin hänelle, että kun tuohon selkään niin koskee. Siihen hän totesi, että "Mää vua poeka takasi sinne ojalle, siellä se paranooki, missä se on kippeeks tullu".