Suurin osa täällä kirjoittelijoista ei ymmärrä sitä kuinka terveydenhuolto Suomessa rahoitetaan. Tämän paljastavat kommentit "valtiolta lisää rahaa hoitajien palkkoihin".
Väärin. Suomessa terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kunnan velvollisuuksiin (samoin kuin esim. peruskoulutuksen, päivähoidon, vammaishoidon..), ei valtion.
Valtio maksaa kunnille vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta. "Käyttökustannusten valtionosuus on kunnalle määriteltyjen laskennallisten kustannusten ja omarahoitusosuuden erotus. Laskennalliset kustannukset määritellään erikseen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon määräytymistekijöiden sekä kunnan syrjäisyyden perusteella. Määräytymistekijöitä ovat asukasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalostusaloilla toimivien osuus työllisestä työvoimasta, työttömyys, sairastavuus, vaikeasti vammaisten henkilöiden lukumäärä ja lastensuojelun tarve sekä syrjäisyys" (Suomen laki). Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat vuonna 2007 kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 66,12 prosenttia ja valtion osuus 33,88 prosenttia.
Valtio on jatkuvasti pienentänyt tätä kunnille maksettavaa valtion osuutta. Nyt hoitajien palkankorotuksiin on varattu tietty lisäerä.
Osalla kunnista löytyisi varmasti lisärahaa hoitajien palkankorotuksiin ilman suurempia kunnallisäyrin nostoja. Osa kunnista on jo valmiiksi konkurssikypsiä, ja esimerkiksi yksi leukemiapotilas (hoidot saattavat maksaa jopa 100000€) voi kaataa kunnan budjetin. Suomessa eri alueiden asukkaat eivät ole samanarvoisia, mitä terveydenhuoltoon tulee. Kunnan rahavaroista riippuen esim. hoitojonot saattavat olla aivan eri luokkaa eri puolilla Suomea. 31.12.2007 Suomen 431:stä kunnasta 79:llä (18%:lla) vuosikate/asukas oli negatiivinen. Neuvotellapa siinä sitten satojen miljoonien eurojen lisäerästä...
Yksi mahdollinen vaihtoehto esitetään tässä.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id74315.html
Väärin. Suomessa terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kunnan velvollisuuksiin (samoin kuin esim. peruskoulutuksen, päivähoidon, vammaishoidon..), ei valtion.
Valtio maksaa kunnille vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta. "Käyttökustannusten valtionosuus on kunnalle määriteltyjen laskennallisten kustannusten ja omarahoitusosuuden erotus. Laskennalliset kustannukset määritellään erikseen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon määräytymistekijöiden sekä kunnan syrjäisyyden perusteella. Määräytymistekijöitä ovat asukasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalostusaloilla toimivien osuus työllisestä työvoimasta, työttömyys, sairastavuus, vaikeasti vammaisten henkilöiden lukumäärä ja lastensuojelun tarve sekä syrjäisyys" (Suomen laki). Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat vuonna 2007 kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 66,12 prosenttia ja valtion osuus 33,88 prosenttia.
Valtio on jatkuvasti pienentänyt tätä kunnille maksettavaa valtion osuutta. Nyt hoitajien palkankorotuksiin on varattu tietty lisäerä.
Osalla kunnista löytyisi varmasti lisärahaa hoitajien palkankorotuksiin ilman suurempia kunnallisäyrin nostoja. Osa kunnista on jo valmiiksi konkurssikypsiä, ja esimerkiksi yksi leukemiapotilas (hoidot saattavat maksaa jopa 100000€) voi kaataa kunnan budjetin. Suomessa eri alueiden asukkaat eivät ole samanarvoisia, mitä terveydenhuoltoon tulee. Kunnan rahavaroista riippuen esim. hoitojonot saattavat olla aivan eri luokkaa eri puolilla Suomea. 31.12.2007 Suomen 431:stä kunnasta 79:llä (18%:lla) vuosikate/asukas oli negatiivinen. Neuvotellapa siinä sitten satojen miljoonien eurojen lisäerästä...
Yksi mahdollinen vaihtoehto esitetään tässä.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id74315.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos valtiolla/Nokialla/vientiyrityksillä (nythän itseasiassa Suomen vientiveturilla paperiteollisuudella menee huonosti!) menee hyvin, ei tarkoita sitä että kunnilla menee hyvin.
Tietysti voitaisiin uudistaa koko rahoitusmalli tai yksityistää terveydenhuolto, niin että jokainen osallistuisi itsekin omiin hoitomenoihinsa kulujen mukaisesti.
Jep, sillä totuus on, että markkinayritysten tavoite on tuottaa voittoa, jolloin ON PAKKO miettiä mitä tehdään ja miten. Entä terveydenhuolto: ÄLÄ KOSKE MIHINKÄÄN, ÄLÄKÄ KYSELE kun se on niin h-tin pyhää!
Yksityistäminen tulee näillä perusteettomilla palkankorotusvaatimuksilla väistämättömäksi ja se onneksi pelastaa monen kunnan taloutta: ostetaan mitä tarvitaan ja mistä parhaiten saadaan. Julkisella on maksettava sika säkissä ja palvelut saa olla mitä tasoa vaan, mutta hinta nousee. Eikös terveydenhuollossakin voitaisiin mennä siihen, että PALKKA ON ANSAITTAVA - palkankorotuksesta puhumattakaan.
Tämän "osaston" kirjoitusten taso yleensäkin on lähempänä ymmärtämättömyyttä ja tunteellisuutta kuin tosiasioihin perustuvia faktoja.
Totuushan tietysti on, että tulee raha valtiolta taikka kunnalta muodossa missä tahansa (tasa-arvoerä taikka valtionapu) niin jako perustuu VEROTULOIHIN. Kunnan verotulot ja valtionavut yhteensä määräävät sitä käyttövaraa, jota voidaan käyttää ns. kulutukseen. Ei juuri muuta kuin nosta hiuksia pystyyn ajatus kertaluonteisesta tasa-arvoerästä ja kuitenkin tämän tasoisissa palkankorotusvaateissa puhutaan kunnan jatkuvasta käyttötalousmenojen huimasta lisäyksestä - palkathan on maksettava vuosittain.
Todellinen laskentatapa keinolla millä hyvänsä tarkoittaa, että suurin osa kunnista joutuu nostamaan reilusti veroprosenttiaan, jotta velvollisuuksista selviydytään. Varmasti joka kunta jollain aikajanalla "kilpailuttaa" myös terveydenhuoltoa ja aletaan enemmän ostamaan valmiita palveluita esim lääkärinvastaanotto, vanhustenhoito, kuntoutus. Tämä olisi koko terveydenhuoltoa tervehdyttävää.
Toinen asia on sitten, miten paljon tahtoa ja toimia löytyy puuttua todellisuudessa terveydenhuollon rakenteeseen, joka on kyllä jo aikansa elänyt. Kunnan velvollisuushan on järjestää palvelut, mutta onneksi missään ei sanota, että "omana työnä"!