Mahtaako huonekasveille tarkoitetuilla kasvilampuilla olla (tavallisen akvaariovalaisimen lisukkeena) minkäänlaista myönteistä vaikutusta myös akvaariokasveille?
valaistusexpertit huom
salla
5646
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mul itellä on sylvanian kasvilamppu joka sopii sekä akvaarioon, että normaaleille kasveille... muuta en osaa asiasta sanoa.
Oletko varma, ettei levät räjähdä käsiin, eli tule leväongelmia...
Allas on 240-litranen, jossa levikset ja pari partista ovat pitäneet levätilanteen tosi hyvässä kunnossa.Ainakaan vielä ei ole ollut ongelmia.
Kasvit kuitenkin selkeästi kaipaavat lisävaloa, sillä keväisin alkaa kukoistus, talvella aina jonkin asteen romahdus.
Altaan päälle ei lisäloisteputkia mahdu, siispä asensin seinään aivan altaan yläpuolelle lisävaloksi kolme spottia, joista kaksi on tarkoitettu huonerehuille(yksi on tav.40 W hehkulamppu).Lamputhan saa tarvittaessa pois ja päälle, joten sen voi napsauttaa pimeäksi, jos leväongelmia tulee.
Lisää kokemuksia vastaavista virityksistä?
kasvit tarvitsevat luultavasti valosta kaikkia "värejä". Auringossahan on kaikkia värejä. Valothan eroavat toisistaan sillä tavalla, että eri lampuilla on eri spektri, eli eri määrä eri värejä. Joissakin lampuissa on esimerkikisi punaista väriä enemmän kuin toisessa ja toisissa taas sinistä eniten.
Jos akvaarivalon spektri eroaa kasvilampun spektristä, niin eikös se silloin ole hyvä asia. Jos kerta kasvit tarvitsevat kaikkia "värejä" valosta. Jos taas molemmissa valaisimissa on sama spektri niin onkohan kasvilampuista mitään iloa.
En ole ihan varma asiasta, mutta olen opiskellut jonkun verran tavallista taloihin suunnattua valaistustekniikkaa ja näin olen itse asian kässänny.
Leväongelma mielestäni syntyy siitä kun kasvit eivät kasva tarpeeksi nopeasti ja ns. kasvien normaalisti kuluttama "energia" jää leville. Korjatkaa jos oon väärässä!
Useimmat hehkulamppuun perustuvat ns kasvilamput tuottavat liikaa punaista ns lämmintä valon väriä, värilämpotilaltaan alle 3000 taajuutta. Tavallinen huonekaluhalogeenikin pääsee vain 2400 värilämpötilaan.
Akvaariokäytössä vasta kaasupurkauslamput, loisteputket tai nyt uudet kasvihalogeenit pääsevät yli 4000 värilämpötilaan - saati monimetallilamput joilla v-lämpötila akvaariokäytössä voi olla 10000:kin. Päivänvaloa vastaava väri akvaarioon saadaan siellä 4-6000 -alkaen ja merivesiakvaariossa tuo kymppitonnikin ylitetään korallien yhteyttämistarpeen takia. Ensinäkemältä tämä valo on melko kovaa silmälle, varsinkin hämärissä - meidän totuttua hehkulamppujen keinovaloon.
Valon värilämpötila on yleiskatsaus sen antaman spektrin valosta. Itse spektri kertoisi vielä seikkaperäisemmin valon taajuudesta - onko siinä kasvien yhteyttämiseen tarvittavaa valoa ja paljonko siinä on muuta kasveille ns hyödytöntä valoa. Monissa huonekasvien lampuissa onkin suodattimin vain karsittu hyödytöntä valoa ja aikaan saatu valo on silti aivan yhteyttämiseen tarvittavan spektrin alkupäästä.
Akvaariokasvien spektri poikkeaa huonekasvien vastaavasta jo siinä, että alhainen värilämpötila ( hehkulamppumainen ) on valoa jota jotkin levät pystyvät hyödyntämään mutta kasvit eivät. Kun sitten levät saavat yhteyttämiseen tarvittavaa valoa ja elinvoimaa mutta kasvit eivät - tilanne on akvaariolle melko epäsuotuisa. Huonekasveille tarpeeton valo ei tuota levän lailla kilpailijoita - onpahan vain valoa.
Myös veteen syvemmälle tunkeutuvat valonvärit karsiutuvat ( taittuvat ) ja tälläkin on merkitystä akvaariovalaistuksen valintaan.
Ts sanoen, hehkulamppuun perustuva kasvilamppu saattaa hyödyttää kasveja hieman, leviä enemmän ja akvaarion pohjalla olevia kasveja ei lainkaan. Kuitenkin ihmissilmälle se tuottaa erheellisen vaikutelman valon riittävyydestä. Pitkän päälle tässä annetaan leville etulyöntiasema ja kasvit maksavat hinnan.