Kaipaisin teiltä enemmän tietäväisiltä neuvoja koiravalinnassa.
Tahtoisimme mieheni kanssa hankkia koiran. Meillä molemmilla on vain hieman vaatimuksia rodun suhteen.
Mieheni vaatimukset:
-Ei nynny- tarpeen vaatiessa osaa olla agressiivinen ja puolustaa
-Ei pieni
-"Miehekäs"/ vahva
Minun vaatimukset:
-Päästää mahdollisimman vähän karvoja (Eli mieluiten lyhytkarvaiset.)
-Helppo kouluttaa/tottelevainen
-Lojaali
-Lapsi-/ihmisystävällinen
Onko liian kovat vaatimukset, vai löytyykö tuommoista rotua? Mitä mieltä olette boksereista? Päästääkö paljon karvoja?
Saksanpaimenkoira olisi varmaan hyvä vaihtoehto, mutta eikös niistä lähde sitä karvaa jonkun verran kuitenkin?
Tahtoisimme mieheni kanssa hankkia koiran. Meillä molemmilla on vain hieman vaatimuksia rodun suhteen.
Mieheni vaatimukset:
-Ei nynny- tarpeen vaatiessa osaa olla agressiivinen ja puolustaa
-Ei pieni
-"Miehekäs"/ vahva
Minun vaatimukset:
-Päästää mahdollisimman vähän karvoja (Eli mieluiten lyhytkarvaiset.)
-Helppo kouluttaa/tottelevainen
-Lojaali
-Lapsi-/ihmisystävällinen
Onko liian kovat vaatimukset, vai löytyykö tuommoista rotua? Mitä mieltä olette boksereista? Päästääkö paljon karvoja?
Saksanpaimenkoira olisi varmaan hyvä vaihtoehto, mutta eikös niistä lähde sitä karvaa jonkun verran kuitenkin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asiantuntijasta kaukana,mutta sakemanni olisi ihan hyvä vaihtoehto.Eipä siitä nyt karvaa sillai lähde(lyhytkarvaisesta).
Jos eläimen hankkii niin karvoja on vaan kestettävä,muuten parempi olla ilman koko eläintä.Eikä se karva pelkästää,koska kuraa ja hiekkaa tulee myös.
Jos kummallakaan ei ole ennen ollut koiraa eli ei ole kokemusta kouluttamisesta ja sakemannin hankkii,ehdottamasti mentävä heti,kun pentu on oikeanikäinen pentukurssille.Sieltä tottelevaisuuskoulutukseen.Siten välttyy ongelmilta tai saa ainakin tarvittaessa apua,jos ongelmia tulee.
Itse olisin kuitenkin sitä mieltä,että joku "pehmeämpi" rotuvalinta,voisi olla parempi alkuun.Ainahan voi toiseksi koiraksi hankkia sakemannin :)
ettei koira ole egon jatke! Sakemannista ei juurikaan karvaa lähde kun sen harjaa kerran viikkoon, mutta sakemanni leimautuu voimakkaasti yhteen, laumansa johtajaan eikä tästä syystä ole aina niin ihmisrakas. Rotu, jota teille suositteleisin olisi suursnautseri. Karvaa ei lähde kun se nypitään tai ajetaan parikertaa vuodessa (korjatkaa jos olen väärässä) ja innokas tekemään töitä eli koulutettavissa oleva rotu.
Itseasiassa.. Miehelläni on kyllä kokemusta koirista.. Hän tulee hyvin toimeen koiran kuin koirankin kanssa ja aikaisemmassa perheessään heillä oli juuri sakemanni. Olen itsekin paijannut kyseistä koiraa, ja mielestäni siitä lähti kyllä aika kivasti karvaa (onko yksilöllistä?).
Meillä on perheessä sakemanni ja siitä lahtee karvaa ihan hirveästi. Mieheni harjaa ja kampaa sitä hyvin usein. Hän selittää, että koiralla on juoksu tuloillaan tai menoillaan, olisi pennut ja imetys jos olisi, on tulossa talvi tai on tulossa kesä. Ymmärrän hyvin, että niin varmasti onkin, mutta silti sitä karvaa lähtee minun mielestäni koko ajan. Ihmettelenkin usein mistä sitä karvaa riittää, kun turkki kuitenkin on ihan hyvännäköinen. Nuorempana kun kilpailin paljon, otin yleensä jonkun autottoman koirineen kyytiini kilpailureissuille. Useimmiten vieraana oli saksanpaimenkoira. Niiden jälkeen farmariautoni takaosa oli kuin harmailla karvoilla vuorattu. Minun kohdalleni on siis sattunut ainoastaan kymmeniä hirveästi karvaa irrottavia saksareita. Karvan pituudella ei näytä olevan suurtakaan merkitystä. Myös ns. normaalipituinen saksarinkarva on pitkä.
Itselläni oli boksereita. Niistäkin lähti karvaa. Bokserin karvat eivät ole yhtä näkyviä kuin saksanpaimenkoiran; paitsi valkoiset karvat mustissa vaatteissa ja tummat karvat vaaleissa vaatteissa (minulla oli tummia tiikereitä valkoisin merkein). Tosin bokserin karvat ovat siitä inhottavia, etteivät ne lähde tekstiileistä kuin melkein pinseteillä nyppimällä. Sitäpaitsi bokseri on vaikea koulutettava. Rotuna se on ihana. Se on iloinen ja vilkas. Usein liiankin ystävällinen tai sitten varsinainen tappelukoira. Onhan se aikoinaan jalostettu taistelemaan suurriistan kanssa! Vanhemmiten valitsin itselleni helpomman ja pienemmän rodun.
Jos sinua häiritsee karvan irtoaminen, voisitte ajatella suursnautseria. Se on iso ja varmasti suojelee. Sen karva irtoaa vain nyppimällä tai ajamalla. Suursnauserikaan ei ole helppo koulutettava. Se on melkoinen jästipää, tosin useimmiten ihan ystävällinen sellainen. Jos maltatte tehdä töitä sen kouluttamiseksi kahden ensimmäiisen elinvuoden aikana, saatte siitä todella kivan ja määritelmiinne sopivan koiran.
Kaikkien koirien kanssa on tehtävä paljon koulutustöitä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, jos halunne on viettää sen kanssa hauskat seuraavat 10-15 vuotta. Mitä suurempi rotu on kooltaan, sen tärkeämpää on kouluttaa koira kunnolla.
Ei sellaista koiraa ole miltä ei lähde karvaa sitä on riittävästi kaikkien koiranomistajien kotona.kukaan ei ole ainakaan maininnut et heidän koirastaan lähtee hyvin vähän tai ei olenkaan karvaa.Tiedän asian hyvin myös itse aikanaan noutaja oli minulla.
esim. snautserit, villakoirat, bichonit ovat sellaisia rotuja, joilta ei karvaa pahemmin lähde kuin harjatessa.
Aloittaja halusi isoa koiraa, josta ei lähde karvaa. Suursnautseria ehdotin, mutta onhan niitä muitakin. Airedalenterrieri ja iso villakoira esimerkiksi. Kyllähän niistäkin tietysti karvaa lähtee, mutta ei itsestään. Pitää nyppiä, leikata tai ajaa konella.
mahtaako mies näyttäytyä missään villakoiran kanssa??
meinaan, tekstistä päätellen hän hakee peXXXsen jatketta.. =)
Jo ootte pöhköjä. Jos ihminen ihan asiallisesti kysyy neuvoa niin heti pitää ruveta v*ttuilemaan. Se nyt on ihan sama hakeeko penikselle jatketta tai barbia mummolle. Tiedän, että monille villakoira on usein liian pehmeä luonteeltaan ja ulkonäöltään. Saksanpaimenkoiraa ýleisesti jonkin verran pelätään ja se on sen vuoksi turvallinen lenkkikaveri, vaikka olisikin lammas koiran vaatteissa. Minä ostin vahoilla päivilläni pienen karvaisen koiran. Kampailen ja laittelen sitä samalla tavalla kuin pikkutytöt barbejaan. Sekä koirani että minä nautimme sessioistamme, joten mitä sekin muille kuuluu. Koirani ilahduttaa minua suuresti. Se on minulle rakas ja tarpeellinen juuri sellaisena kuin on. Ja minua saa sanoa ihan vapaasti vanhuuden höperöksi.
olet oikeassa..Hän ei varmasti haluaisi mielellään näyttäytyä villakoiran kanssa :) Kuvitellaan joku Tony Halmen näköinen mies villakoiran kanssa.. Ei mikään tuttu näky kaduilla ;)
Ainakin naapurin suursnautserit rähjää ja haukkuu aina ja jatkuvasti.
Agressiivisesti ja hyökkäävästi käyttäytyvän saa niistä helpolla, ihan ilman sen kummempaa koulutusta.
Ja niitä on varmaan nyt halvalla saatavilla.
Nynnyjähän ne rähjäävät tai niihen isännät oikeasti on, mutta ne kyllä näyttää ja kuulostaa pelottavilta ja varmasti käy kiinni jos niitä ahdistaa nurkkaan.
Pojallani on suursnautseri ja se on ihan normaali. Se haukahtaa kun joku tulee pihaan, mutta ei sitä voi sanoa räksyttämiseksi. Useimmat rodut ilmaisevat vieraat haukkumalla. Se on koiran virka.