tämä setä kävi eilen yöllä ekan kerran putkassa.ketään en halunnut satuttaa vaikka voimavarat olisi, muttei luonnetta sellaiseen.halusin smurffinsedät paikalle kun tunsin olevan kaksi vaihtoehtoa.joko sillalta tai putkaan.putkassa hakkasin päätä seinään ja muutakin sellaista.vaikka hotelliyöstä tuli kallis, niin silti olen iloinen että sinne pääsin.kuitenkin alkon kautta kotiin sieltäkin.hirvittävää.kun nyt on taas juonut jo useia viikkoja ihan reippaasti niin tulee sellaset vierotukset.joka ikinen kerta kauheammat,kun kroppa ja mieli huutaa sitä ainetta.sitä huumetta.ja ikä on alle 30.ihan lainkuulainen ihminen sitä tähän asti on ollut, mutta joka kerta hommat menevät rajummaksi.juttelin vanhan vankulakundin kanssa yöllä joka oli ystävänystävä.kauhean kaukana ei siitäkään hommasta ole itse ollut.kun on vähän rahaa ja tätä huumetta pitää saada.en uiskonut vielä vuosi sitten kun tajusin olevani alkoholist, että tämä tällaiseen pisteeseen menisi.toivotavasti tämä olisi se vimeinen nitti sitteen. mutta ei siltä näytä.en jaksa tarkistaa.näppäilyvirheitä on kovasti..
törttöilyt
hmph
4309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, mäki jouduin kerran putkaan, rauhoituin tosin vähäksi aikaa sen jälkeen. Mutta vain vähäksi aikaa.. Ryyppäämisestä kun tuli elämäntapa. Ja on edelleen. Nyt ollut raittiina 4pv, ennätys moneen moneen viikkoon. Ja se on tosi, kun juon viikon -krapula on sen luontoinen. Kun juon kaksi -krapula pistää mut hyppäämään parvekkeelta, jos kykenisin. 3 viikkoa, en kykene kävelemään jääkaapille -ellei siellä ole viinaa. Kaiken maailman onnettomuuksia on sattunut putkien ollessa päällä, eikä se menoa ole pysäyttänyt. (Jalka poikki, katkenneet kylkiluut, pahoinpitely jne jne.) Mutta tosiaan, nyt 4pv selvänä, enkä tiedä uskallanko vähään aikaan dokata kun viime krapulassa sydän löi epätasaisesti eikä hengitys kulkenu. Onneksi selvisin. Katsotaan kauanko tämä viisaus pysyy mielessä..
Minulla ei onneksi mennyt ihan noin pitkälle. Hakeutukaa hoitoon, jonkin ulkopuolisen tahon hotteisiin. Teidän omat voimat ei taho riittää kamppaillessanne viinapirun kanssa!
Itse halusin muutosta elämääni, tiedostaessani tilanteen mihin se vääjäämättömästi oli menossa.
Monelta henkiseltä ja fyysiseltä krapulalta on säästytty ja elämä on elämisen arvoista!
Toivottavasti löydätte ratkaisun?
putkassa niin monta kertaa, ettei sormet ja varpaatkaan enää riitä. Yleensä oon ollu siellä ilman syytä, kerran yhesta ''vakavemmasta'' jutusta ja pari kertaa poliisit on pelastaneet mut kun oon sammunu johkin lumihankeen tms. Kerran itekin soitin poliisit kun meinasin jäätyä ulos.
ei ole koskaan viina sopinut tähän päähän. Tuli juotua enemmän ja vähemmän, iloon ja suruun. Kerran sekoilin oikein kunnolla kun olin vielä ottanu unilääkettä. Siitä sitten kun sain silmät auki niin lapset itki sängyn vierellä lattialla...sitä näkyä en saa silmistä koskaan. Pikkuiset pelkäsivät ja toinen oli laskenut allensa. Vaimo oli shokissa nurkassa. Se oli painajaisten painajainen. Ainoa positiivinen asia oli se, että kukaan ei kuollut.
Kiitos jollekkin jossain.
Rauha Jokelan uhreille, omasille syvä oasnottoni
T