Ärsyttää, etten vieläkään ole pystynyt lopettamaan haaveiluani erään miehen suhteen. Kaksi vuotta tässä olotilassa kärvistellyt. Tulevaisuutta meillä ei tule koskaan olemaan, koska tämä mies sanoi, ettei ole musta kiinnostunut. Tavallaan mun pitäisi hyväksyä se, me olemme aika erilaisia, mutta itse taas vieläkin olen niin ihastunut etten pysty ajattelemaan järjellä.
Ja sitten ottaa päähän tää maailma. En idealistina ymmärrä tätä menoa. Ihmisiä tapetaan syyttä jne.
Ja sitten ottaa päähän tää maailma. En idealistina ymmärrä tätä menoa. Ihmisiä tapetaan syyttä jne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ajan kanssa. Sun pitää hankkia muuta ajateltavaa ja nauttia ja pitää huolta itsestäsi. Kohtalo nyt vaan on sellainen ettei kaikkea voi saada. Sen minäkin olen joutunut kokemaan karvaasti.
Mulla oli samankaltainen tilanne. Kiinnostusta oli mut ei riittävästi. Sulle sentään on suoraan asia ilmaistu mut mä olen sen saanut ymmärtää tekojen ja tekemättömyyksien kautta. Nolasin jopa itseni kun olinkin ymmärtänyt miehen kiinnostuksen väärin. Hölmönä vaan jaksoin tykätä vaikka järjellä tajusin, että unohtaa pitäisi. Enkä aio enää itseäni pistää likoon kenenkään takia vaikka kuinka mieli tekisi ennen kun rautalangasta on väännetty, että olen tärkeä.
Niin kyllä mies on päivittäin mielessäni ja muistelen niitä mukavia yhdessä koettuja asioita mutta sitten sanon itselleni, että nyt taas riittää masentelu.