Katsoin eilen ykköseltä Ilona Rauhalan, jossa tämä psykologi tällä kertaa haastatteli/terapoi mm. paniikkihäiriöstä kärsivää naista. Haastattelun loppupuolella Rauhala sanoi jotain, mikä jäi vaivaamaan minua. Hän sanoi haastateltavalle "Sulla on ammatti, työ, lapsi ja parisuhde; eli et sä voi olla huono ihminen. Noi on asioita joita on hyvillä ihmisillä..."
Olin pöyristynyt tuon kuultuani! Tuollainenko on Ilona Rauhalan arvomaailma ja käsitys hyvästä ihmisestä? Noin sanomalla Rauhala tulee uusintaneeksi yhteiskunnassamme vallitsevan kylmän arvomaailman, jonka mukaan ihminen ensisijaisesti suorittamalla ansaitsee ihmisarvonsa. Tähän kylmään arvomaailmaan kuuluu myös käsitys pariutumaan onnistuneen (parisuhteessa elävän) ihmisen paremmuudesta yksinäisiin verrattuna.
Johtuipa Rauhalan kommentti sitten kyseenalaisesta arvomaailmasta tai pelkästään ajattelemattomuudesta, se on joka tapauksessa osoitus siitä, miten syvään suoritusyhteiskunnan arvot ovat ihmisiin juurtuneet. Rauhalan kommenttihan tarkoittaa käänteisesti sitä, että työtön, kouluttamaton, lapseton ja yksinäinen ihminen ei ole hyvä.
Näkemyksiä?
Olin pöyristynyt tuon kuultuani! Tuollainenko on Ilona Rauhalan arvomaailma ja käsitys hyvästä ihmisestä? Noin sanomalla Rauhala tulee uusintaneeksi yhteiskunnassamme vallitsevan kylmän arvomaailman, jonka mukaan ihminen ensisijaisesti suorittamalla ansaitsee ihmisarvonsa. Tähän kylmään arvomaailmaan kuuluu myös käsitys pariutumaan onnistuneen (parisuhteessa elävän) ihmisen paremmuudesta yksinäisiin verrattuna.
Johtuipa Rauhalan kommentti sitten kyseenalaisesta arvomaailmasta tai pelkästään ajattelemattomuudesta, se on joka tapauksessa osoitus siitä, miten syvään suoritusyhteiskunnan arvot ovat ihmisiin juurtuneet. Rauhalan kommenttihan tarkoittaa käänteisesti sitä, että työtön, kouluttamaton, lapseton ja yksinäinen ihminen ei ole hyvä.
Näkemyksiä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tästä näemme että psykologiaa opiskelevan tiedot tulee kirjasta, ajatusmaailma ei. Arvomaailma paljastuu juuri näillä pienillä lipsauksilla josta toki miettii että yksinäisen ei ehkä kannata mennä terapiaan moisen ajattelumaailman omaavalle. Minulla ainakin tulee mieleen että opit ei auta jos sisin on toisenlainen, ne sisimmät tunnot taitavat väkisinkin heijastua suhtautumiseen potilaaseen ja hoito on senmukaista. Tätä ajattelua voisin perustella sillä että jos nyt vaikkapa lukisin kirjasta että minun pitää aina auttaa pulassa olevia kaikin mahdollisin resurssein joita minulla on ja vastaani tulisi 2 ihmistä joista toinen on hädissään kun on hukannut laukkunsa ja toinen on kännissä hukannut laukkunsa ; suhtautuisinko auttamiseen täysin samoin molempia kohtaan vai heijastuisiko siihen mukaan sisinpäni arvomaailma jossa kuitenkin pitäsin hädänalaisempana sitä selvinpäin laukkunsa hukannutta. Taisin selittää vaikeasti ajatukseni.
Itseasiassa Rauhalan kommentti tarkoittaa vain sitä mitä se sanoo eikä mitään käänteistä. Mutta idioottimainenhan se on. "Hyvä ihminen" - voi hyvä ihminen sentään. Että muka ihmisen "hyvyys" perustuu vähänkään NOIHIN asioihin - ja sanojana on jonkin sortin PSYKOLOGI! Väärällä alalla!
Toisessa ohjelmassa Rauhala kehuskeli haastateltavaa miestä: "Sulla on kiva luonne." Mitä se haluaa nuoleskellessaan ihmisiä?