ranskaan muuttamassa..

No oikein paljon tsemppiä kielenopiskeluun! Kun motivaatiota on, niin kyllä oppii, vaikka siihen hieman aikaa meneekin.

Itse olin aika samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Olin lukenut vuoden ranskaa lukiossa, kun lähdin Ranskaan töihin. Eli alussa oli pakko puhua enkkua, kun muuten ei olisi pärjännyt. Pikkuhiljaa sitä sitten oppi, kun reippaasti puhui edes muutaman sanan ja kyseli muilta, katseli sanoja sanakirjasta, selaili kielioppia, kirjoitteli ylös fraaseja jne. Käytännöllisesti katsoen opin kaiken Ranskassa. Siitä vuoden opiskelusta ei siinä tilanteessa ollut paljoakaan hyötyä, muuta kuin muutamat tutut sanat ja fraasit ja tietysti osittain lausumisen säännöt.

Noin pari vuotta viihdyin ja sanotaan, että kyllä siinä reilu vuosi meni, että oikeesti osasi kunnolla Ranskaa. Sillä tavoin, että pystyi joten kuten seuraamaan muiden keskustelua ja että pystyi itsekin puhumaan muustakin kuin säästä.

Itse asuin Pariisin lähettyvillä, joten tiedän, että ainakin Pariisissa on monia kursseja ulkomaalaisille. Joku tuttu oli lukenut myös Sorbonnessa ranskaa ulkomaalaiselle...

Mutta oikein paljon tsemiä ja ehdottomasti ota rohkea ja positiivinen asenne, niin kyllä se siitä! Kyllä sitä pärjää, kun haluaa!

Minä aloitin aikoinani ranskan opiskelun ulkomailla enkä ole ikinä tarvinut opiskeluun suomea, englantia tai mitään muutakaan kieltä. (Suomi-ranska sanakirjaa lukuunottamatta.) Ensimmäisen puoli vuotta olin aika pihalla, mutta sitten homma alkoi luistamaan aika nopeasti.

Joka puolelta Ranskaa varmasti löytyy kursseja joissa voi opiskella ranskaa vieraana kielenä. Suomalaisena (Jolle ranskan puhuminen on yleensä vaikeinta oppia.) en kuitenkaan valitsisi sitten sitä halvinta kurssia, jossa on samassa ryhmässä 30 ulkomaalaista huutamassa päällekäin. Kannattaa aluksi sijoittaa asiaan hieman enemmän rahaa ja valita kurssi jossa on mahdollisimman pieni ryhmäkoko. Sitten kun puhuminen oikeasti lähtee luistamaan, voi siirtyä siihen halvempaan kouluun tankkaamaan lisää kielioppia ja sanastoa.