jälkeen ! Mieheni sanoi ettei koko lasta olis halunnutkaan. Ja uutta ei tahdo, tietty.
Miten tulla toimeen tälläisessä avioliitossa?
Miten on, haluaako teidän miehet todella lapsia, vai teettekö jotenkin oman maun mukaan?
Kiltit vastatkaa, mä mietin tän avioliiton tulevaisuutta.
Miten tulla toimeen tälläisessä avioliitossa?
Miten on, haluaako teidän miehet todella lapsia, vai teettekö jotenkin oman maun mukaan?
Kiltit vastatkaa, mä mietin tän avioliiton tulevaisuutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuntui varmaan pahalta, kun miehesi asenne keskenmenoon oli tuollainen. usein suru menetetystä tulevasta lapsesta on kuitenkin yhteinen...
Kyllä meillä mieskin halusi lasta lähes yhtä paljon kuin minäkin. Raskausaikana mies piti minusta kovasti huolta. Vauvan synnyttyä isyys kolahti hänelle heti positiivisella tavalla. Hoivasi aluksi vauvaa (isyysloma heti vauvan synnyttyä) jopa minua enemmän :D
Ei kenestäkään voi tehdä parisuhteessa isää väkisin. Kyllä siinä on sen jälkeen parisuhde koetuksella vähintään. Asiasta kannattaa keskustella, ja jos mies on sitä mieltä, ettei koskaan halua lapsia ja sinä niitä ehdottomasti haluat... kannattaa punnita asioita siten, että oletko valmis luopumaan omasta haaveestasi miehen takia. Itse olisin ollut valmis hyväksymään lapsettomuuden, jollemme yhdessä olisi jostakin syystä kyenneet saamaan lapsia... mutta jos mieheni ei olisi lapsia koskaan halunnut, en olisi mennyt hänen kanssaan naimisiinkaan. Itselleni lapset ovat kuitenkin olleet suunnitelmissa jo pitkään ennenkuin edes tapasin lapseni isän.
tuollaisen pihalle. Tai olisin heittänyt jo ajat sitten.
nimimerkillä "happamia ovat pihlajanmarjat". Kyllä täällä välillä näkyy tekstejä, joissa nainen kertoo kuinka mies keskenmenon jälkeen ei uskaltaisi enää yrittää...
Avainsana on varmaan KESKUSTELU siitä mitä ap-kirjoittaja ja miehensä parisuhteelta toivovat.
Mun miehellä on edellisestä suhteestaan 4v tytär joka asuu meidän kanssa. Tän tytön äiti teki tän lapsen mun miehen selän takana salaa, valehteli että syö pillereitä ja kertoi raskaudestaan vasta kun oli se maaginen 12vk mennyt..nyt mä odotan vauvaa meille syntyväksi huhtikuussa..ja ihan yhteistuumin vauvapäätös tehtiin. en ikinä lähtis niin itsekkääseen tekoon että valehtelisin ehkäisystä ja hankkiutuisin paksuks sillä tavalla. jos mies ei ois halunut lasta mun kanssa niin sillon se ei olis ollut oikea mies mulle. uskomattomia kusipäitä sellaset ämmät jotka tekee selän takana tommosta eivätkä sitten edes huolehdi aikaansaannoksestaan.
kysymys olis "tukiko menetyksen aikana?" (oman kokemuksen perusteella raskainta mitä olen ikinä joutunut kohtaamaan) vaikka lapsi ei hänen mielestään olisi ollut hyvä idea, mutta niin kuitenkin kävi ja se kuinka osaa tukea vaimoaan tällaisessa asiassa kertoo jotain... kannattaa keskustella asiasta tosissaan ja kertoa myös että jos vahinko sattuu ja tulet uudelleen raskaaksi mitä sitten tapahtuu?
Itse koin juuri keskenmenon enkä olisi tuollaisia kommentteja kestänyt, tosin yhdessä päätimme yrittää ja mies oli tosi innoissaan myös.