kerrotteko työnhakutilanteessa sairastavanne epilepsiaa? Jos pitkäaikaissairautta kysytään, silloinhan se pitäisi kertoa, vaikka olisi lääkityksellä täysin hallinnassa. Luuletteko, että on vaikuttanut työn saantiin?
työnhaku
salaisuus_vai
5558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sillä epilepsiani vaikuttaa työhöni ehkä yhtenä päivänä 3 kuukaudessa, eli suureksi ongelmaksi ei epilepsiani koidu.
Eivät ihmiset yleensäkään sairauksistaan kerro työhaastatteluista elleivät koe että niistä saattaa tulla suurempikin ongelma työnteolle.
Kun olen töisä sitten saanut poissaolokohtauksen, tai kotona niin etten pysty töihin menemään, olen siitä suoraan sanonut, eikä se kertaakaan ole säikäyttänyt työkavereita tai pomoja. Lähinnä he ovat tarjonneet apuaan ja sanoneet että voin olla pidempäänkin poissa jos vaan siltä tuntuu. Töihin tullessa he ovat sitten vain kysyneet miten heidän tulee toimia jos töissä saan kohtauksen. Ja siinä kaikki.
JOS työhaastattelussa kysytään sairastanko jotain, kerron rehellisesti asiasta, mutta mainitsen heti perään että minulla on lääkitys, kerron kuinka harvoin saan kohtauksia, ja ettei sairauteni ole ongelma työskentelyn kannalta.
Tosiaan kerroin, kun olin valmistunut ensimmäiseen ammattiini (nykyään kuusi ammattia, seitsemäs menossa). Sen jälkeen myös kohtaukset loppuivat, minkä seurauksena jätin jo kertomatta, mutta työtä ei ole kuulunut, kuten opiskeluista voi päätellä.
Tuolloin, kun kerroin, en saanut edes ehdokkuutta kesätöihin tms. Jos ammattisi ei edellytä esim. yövuoroa tehtaalla, kannattaa olla kertomatta.
taidan jättää itsekin vastedes kertomatta. Tuntuu nimittäin, että edelleen ennakkoluulot ja pelot elävät liian vahvoina. (En tosiaan itse enää saa kohtauksia, käytän vaan lääkitystä.)
Henkilökohtaisesti olen ottanut asian esille jokaisessa työnhaussa/haastattelussa välittömästi eikä se ole mielestäni vaikuttanut lopputulokseen ollenkaan.
Oikeastaan olen huomannut täysin päinvastaisia reaktioita on herännyt kysymyksiä paljonkin ja sitten on vain yleensä keskusteltu siitä missä minun rajoitteeni kyseisessä työssä menevät ja mitä taasen voin tehdä aivan normaalisti.
Toki on varmaan, jos kaikki mahdolliset alat otetaan huomioon niin varmasti 90% töistä mihin en voisi edes hakea esim. työkoneiden ääreen ja paljon muita missä jo pienikin käden tahdoton nykäsy voi saaha pahaa aikaan.
Onnekseni varmaan olen sattunut sitä työtä hakemaan paikoista, jossa on asia ymmärretty eikä siitä ole ongelmaa syntynyt.
Tällä hetkelle alkaa tosin vaikka lääkkeetkin on niin kohillaan, kun voi niin jo omastakin mielestä olemaan aika rajalla tehdä mitään hommia, joten tälläisessä tilanteessa ymmärtäisinkin mikäli tulisi vaikka haastattelun jälkeen kielteinenkin päätös.
Mutta hyvää "talven" jatkoa kaikille ja onnea siihen työnhakuun !
tullu kerrottua enkä tiedä miksi pitäisikään kun
työkavereille on tullu kerrottua että jos "kanava vaihtuu" niin ei ihmettele että mikä on ja jos tulee
kunnon kohtaus niin tietävät mitä tehrä ...
aluks tietysti oli pieni pelko kun taloon meni että pikkulinnut laulaa pomolle ja sitten on soppa valmis
mutta ei oo semmosta tapahtunu enkä enää uskokaan moiseen
pomolle mutta