Yhteishuoltajuus

Huoltomuodolla ei ole mitään tekimistä elareiden kanssa. Eli jos lapsi ei asu luonasi, maksat elatusapua vanhemmalle jonka luona lapsi asuu, riippumatta siitä onko teillä yhteishuolto vai toisella yksinhuolto. Jos teillä on yhteishuolto, saat informaatiota lapsestasi viranomaisilta ja voit päättää lastasi koskevista asioista. Käytännössä huoltomuodoilla ei aina ole suurtakaan eroa.

Vaikka teillä olisi yhteishuoltajuus ja lapsi asuisi pääasiassa äidillään, niin sinä maksat ihan normaalit elatusmaksut. Jos lapsi on paljon luonasi, niin elatusmaksuista tehdään ns. luonapitovähennys, joka on kylläkin ihan olematon. Se tehdään siis vain niistä päivistä, kun lapsi on luonasi.

Elatusmaksun maksat siitäkin huolimatta, että lapsi olisi esim. puolet kuukaudesta sinulla.

FAKTOJA: Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat ovat vastuussa siitä, että lapsen tarpeet täytetään ja oikeuksista huolehditaan. Vanhempien on lapsen kasvaessa ja kehittyessä otettava enenevässä määrin huomioon lapsen mielipiteet ja toiveet. Yhteishuoltajuuden kyseessä ollessa vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, heidän tulee päättää yhdessä siitä, kumman luona lapsi tulee asumaan ja miten lapsi tulee tapaamaan toista vanhempaa.

Yhteishuoltajuus ei tarkoita sitä, että lapsen on asuttava tasan yhtä paljon molempien vanhempien luona. Näin voidaan luonnollisesti tehdä - jos se sopii lapselle ja vanhemmille. Yhteishuoltajuutta koskevien sääntöjen on lähinnä tarkoitus taata lasten oikeus läheiseen ja hyvään kontaktiin molempien vanhempiensa kanssa, asuivatpa vanhemmat yhdessä tai eivät.

Huoltajuus ja hoito

Lapsen huoltajuus - siis huoltajan asema - tarkoittaa sitä, että on vastuussa siitä, että lapsi saa sen hoidon, turvan, elatuksen, koulutuksen ja kasvatuksen mihin hänellä on oikeus. Huoltajalla on päätösvalta lasta koskevissa asioissa, mutta mitä vanhemmaksi ja kypsemmäksi lapsi tulee, sitä enemmän tulee huoltajan ottaa huomioon lapsen omat toiveet. Jos vanhemmat asuvat erillään, on heillä silti yhteinen vastuu täyttää lapsen tarve viettää aikaa sen vanhemman kanssa, jonka luona hän ei asu. Useimmiten on huoltaja myös lapsen holhooja, eli siis taloudellisista asioista vastaava. Huoltajalla on yleensä oikeus saada tietoonsa lasta koskevat luottamuksellisiksi luokitellut tiedot. Jos toinen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja, on hänellä useimmiten rajoitetut mahdollisuudet saada tällaisia tietoja. Yleisesti voidaan sanoa, että tähän vaaditaan huoltajan suostumus.

Tapaamisista päättäminen

Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, ja on molempien vanhempien yhteisellä vastuulla, että lapsen tarve viettää aikaa tämän vanhemman kanssa tyydytetään mahdollisimman suuressa määrin. Vaikka toinen vanhempi onkin yksinhuoltaja, on molemmilla yhteinen vastuu siitä, että lapsi saa tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. On aina parasta, jos vanhemmat ja lapset voivat yhdessä sopia siitä, miten tapaamiset järjestetään. Riippumatta huoltajuusmuodosta, voidaan tapaamisoikeuksista tehdä sopimus tai saada oikeuden päätös. Jos lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona, ei tapaamisoikeuksista voida tehdä sopimusta tai oikeuden päätöstä, koska lapsella on tällöin säännöllinen kontakti molempiin vanhempiinsa.

Lapsen elatus

Kaikkien vanhempien tulee kykynsä mukaan osallistua lastensa elatukseen. Tämä pätee riippumatta siitä asuuko vanhempi yhdessä lapsen kanssa vai ei. Vanhemmat, jotka eivät asu yhdessä lapsensa kanssa osallistuvat lapsen elatukseen maksamalla elatusapua. Elatusapusumman suuruus päätetään lapsen tarpeiden ja vanhemman taloudellisen tilanteen mukaan. Kulut, joita elatusvelvollisella on silloin, kun lapsi on hänen luonaan, voidaan joko vähentää summasta jälkikäteen tai laskea ne jo etukäteen kun elatusavun määrästä päätetään.

Tapaamisoikeuden omaavalla vanhemmalla on oikeus vähentää elatusavun kuukausiosuudesta 1/40 per päivä, jos lapsi on hänen luonaan vähintään viisi peräkkäistä päivää tai yhteensä vähintään kuusi päivää kalenterikuukauden aikana. Tämä ei kuitenkaan päde, jos elatusapusopimuksessa on jo otettu huomioon tapaamisista aiheutuvat kustannukset.

Jos toinen vanhemmista on kuollut tai jos vanhemmat eivät asu yhdessä, eikä elatusapua makseta ollenkaan tai maksetaan vain vähän, on lapsella oikeus elatustukeen. Tämän maksaa elatusvelvollinen vanhempi takaisin Vakuutuskassalle kokonaan tai osittain. Elatustukea voi SOSSUSTA hakea huoltaja, tai yhteishuoltajuuden ollessa kyseessä se huoltaja, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Lapsilisä maksetaan automaattisesti lapsen äidille. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mutta lapsi asuu pysyvästi vain toisen luona, on sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu oikeus saada lapsilisä hakemuksen kautta. Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa, vaikka hän asuisikin molempien vanhempien luona yhtä paljon.

Yksinhuoltajan oikeudet
Yksinhuoltajavanhempi voi päättää yksin lasta koskevat asiat neuvottelematta toisen vanhemman kanssa.
- asuinpaikka
- koulu
- matkustaminen/matkustuskielto ulkomaille
- terveydenhoito esim. terapiat
- tiedonsaantioikeus lasta koskevissa asioissa esim. koulusta tai sairaalasta
Varmaan paljon muutakin.Jos vanhempien keskusteluyhteys on poikki, tämä on hyvä ratkaisu muuten varmaan ei.

Se on valitettavasti on niin että vaikka äiti saisikin yksinhuoltajuuden niin isä joutuu maksamaan ruokot. Tuollainenhan on luonnollisesti väärin että isä on lapsen elämässä vain maksumiehenä vaikka käytännössähän isä ei voi olla oikea isä lapselleen.
Tämä yhteiskunta on noissa lapsiasioissa todella läpimätä sillä ei sellainen mene mitenkään oikeustajuun että yleensä isän ollessa tuo jonka luona lapsi saa olla vain tuon nelisen päivää kuukaudessa niin isää rangaistaan sen lisäksi lyömällä maksulappu kouraan siitä ilosta!