Ystäväni muistolle

Eilinen tragedia repi auki haavan
muiston nuoresta ystävästäni
edessäni oli silmät säihkyvät
innostuneena kerroit suunnitelmistasi

Vuosia on kulunut siitä kun kohtasin surun
tunsin avuttomuutta
en ollut ymmärtänyt hätääsi
en mistään mistä puhuimme

Olit nuorempi kuin omat poikani
Olit energinen ja kaikki näytti hyvältä
elämä vain päättyi
oman käden kautta

Pyysit viemään mökillenne
hakemaan seuraavana iltana
kun vein Sinut sinne
kotiin palatessani olin levoton ja valvoin yön

Se päivä oli sunnuntai
kaunis ja kuulas syyspäivä
Mökin ovi kiinni
ei vastausta huutooni

Jätit jälkeesi kirjeen
kerroit antaneesi kaikki
saamatta itse mitään
olin ymmälläni

Tiesin isäsi ikävän
annoin kotini tapaamisillenne
olit avioerolapsi kun tutustuttiin
en pystynyt parempaan

Vuosia näin unta Sinusta
ikävöin Sinua
kuljin haudallasi
Mikään ei tuonut Sinua takaisin
Muistan vain hymysi
Se sai minut uskomaan
kaikki hyvin
4334
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

riipaisevan koskettava ja omalla tavallaan kaunis teksti.
Viet omaan kipeään muistoosi ja purat vanhan asian tuomaa tuskaa, sen noustessa mieleesi jälleen.

Kaikki kipu on aina yksilön kipua. Kun ahdistus ja tuska vyöryy päälle pieni ihminen voi sen keskellä olla aika avuton. Sydämen särkyessä itku helpottaa mutta ei vie kipua pois.
* Halaus sinulle. *

Jokelan tapauksesta. Tätä voi olla vaikea ymmärtää mutta omalla kohdalla raastavin tuska putosi sieluun siinä kohtaa kun kuulin ampujan kuolleen. Kristittynä en voi muuta kuin toivoa että hän, tragedian yhdeksäs kuolonuhri, olisi viimeisinä hetkinään löytänyt sovituksen, armon.

Itseltäni myös on läheisiä ystäviä kuollut, yksi erittäin läheinen, ehkä läheisin ystäväni, aviomies ja kahden lapsen isä surmasi itsensä muutamia vuosia sitten, monet on saaneet surmansa itsetuhoisen elämän seurauksena ja hiljattain hyvä ystäväni, jonka kanssa olin vähän aiemmin keskustellut ja jota yritin auttaa, ammuttiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000030437585

kun elämän kirkas aallokko
äkkiä muuttuu vellovaksi massaksi
kasvoille huokuvaa pimeyttä
ja peittää sielun

ääni hukkuu myrskyävään tuuleen,
ihmisten välinpitämättömät kasvot kulkevat
ohi tai vaikka
yrittäisivät puhua ja
auttaa

välissä on näkymätön seinä

eikä mikään ystävällinen katse tai sana
kykene murtautumaan minun pimeyteni keskelle
sillä kaikki ovat liian kaukana

kukaan ei voi ymmärtää eikä tuntea

hukkuvan, murskautuvan
aaltojen alle hajoavan ja katoavan
sieluni armotonta kipua

ja keskellä aallokkoa minä käännän katseeni
ihmisistä ja kuohuvasta merestä
jonnekin -
jos ehkä siellä huutoni vielä kuullaan

astu alas kipuuni, auta

Äänestä
  • sai minut tuntemaan
    tuskaa
    miettimään
    miten Jokelassa selvitään
    uhrien omaiset
    mukana olleet

    Omalle ystävälleni kappelissa
    jätin jäähyväiset
    hänen rauhalliset kasvonsa lohduttivat
    kosketin hänen poskeaan
    se oli kylmä
    itkin

    Oli vain avuton olo
    kysymykset...miksi
    ja miksi en ymmärtänyt
    kuinka paljon kätketään
    asioita...ei puhuta

    Jaksamista kaikille

    Äänestä

Runosi äärelle...

Kaunis

Äänestä

lukea tätä runoasi Kaaru,
hiljentymään tämä todellakin laittaa.

Kiitos herkistä muistoistasi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaaru kirjoitti:

Eilinen tragedia repi auki haavan
muiston nuoresta ystävästäni
edessäni oli silmät säihkyvät
innostuneena kerroit suunnitelmistasi

Vuosia on kulunut siitä kun kohtasin surun
tunsin avuttomuutta
en ollut ymmärtänyt hätääsi
en mistään mistä puhuimme

Olit nuorempi kuin omat poikani
Olit energinen ja kaikki näytti hyvältä
elämä vain päättyi
oman käden kautta

Pyysit viemään mökillenne
hakemaan seuraavana iltana
kun vein Sinut sinne
kotiin palatessani olin levoton ja valvoin yön

Se päivä oli sunnuntai
kaunis ja kuulas syyspäivä
Mökin ovi kiinni
ei vastausta huutooni

Jätit jälkeesi kirjeen
kerroit antaneesi kaikki
saamatta itse mitään
olin ymmälläni

Tiesin isäsi ikävän
annoin kotini tapaamisillenne
olit avioerolapsi kun tutustuttiin
en pystynyt parempaan

Vuosia näin unta Sinusta
ikävöin Sinua
kuljin haudallasi
Mikään ei tuonut Sinua takaisin
Muistan vain hymysi
Se sai minut uskomaan
kaikki hyvin

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu