Ollaan eroamassa avioliitosta. Ennen liittoa:
- ostin miehen omistamasta ok-talosta 50 %, omalla lainallani,
- tehtiin avioehto, jossa kumpikin erotilanteessa pitää ennen liittoa hankitun omaisuutensa.
Näin ollen talo on 50/50 kummankin.
Näin ollen avioliitossa hankittu omaisuus on molempien yhteistä.
Ei olla sovittu milloin erohakemus jätetään, kun ajateltiin ensin hoitaa materialistiset asiat ensin. (Jos esim. toinen osapuoli kuolee ennen kuin olen muuttanut pois, voisi tilanne olla sekava).
Mutta sekava se on joka tapauksessa. Nyt mietinkin, että kun minä olen pois muuttava osapuoli miehen lunastaessa osuuteni, voinko ostaa oman uuden asuntoni ilman että puolet siitä kuuluu miehelleni? Nimittäin marssijärjestys on tämä:
mies lunastaa osuuteni talosta, jolloin minulle vapautuu pääomaa hankkia se uusi asuntoni, jota varten tarvitsen vielä lisää lainaa. Uuden asunnon löytymiseen voi mennä jonkin aikaa, ja ollaan sovittu, että asun sen ajan miehen luona ja maksan puolet hänen lainastaan sekä asumiskuluista. Mielestäni melko fair play. Kun en kuitenkaan aio jäädä nurkkiin lusimaan vaikka takarajaa ei olla määritelty.
Vai pitäisikö sittenkin jättää erohakemus samalla kun omistussuhde muuttuu? Jotenkin tuntuu että teki niin tai näin aina on joku kuoppa johon voi kompastua.
- ostin miehen omistamasta ok-talosta 50 %, omalla lainallani,
- tehtiin avioehto, jossa kumpikin erotilanteessa pitää ennen liittoa hankitun omaisuutensa.
Näin ollen talo on 50/50 kummankin.
Näin ollen avioliitossa hankittu omaisuus on molempien yhteistä.
Ei olla sovittu milloin erohakemus jätetään, kun ajateltiin ensin hoitaa materialistiset asiat ensin. (Jos esim. toinen osapuoli kuolee ennen kuin olen muuttanut pois, voisi tilanne olla sekava).
Mutta sekava se on joka tapauksessa. Nyt mietinkin, että kun minä olen pois muuttava osapuoli miehen lunastaessa osuuteni, voinko ostaa oman uuden asuntoni ilman että puolet siitä kuuluu miehelleni? Nimittäin marssijärjestys on tämä:
mies lunastaa osuuteni talosta, jolloin minulle vapautuu pääomaa hankkia se uusi asuntoni, jota varten tarvitsen vielä lisää lainaa. Uuden asunnon löytymiseen voi mennä jonkin aikaa, ja ollaan sovittu, että asun sen ajan miehen luona ja maksan puolet hänen lainastaan sekä asumiskuluista. Mielestäni melko fair play. Kun en kuitenkaan aio jäädä nurkkiin lusimaan vaikka takarajaa ei olla määritelty.
Vai pitäisikö sittenkin jättää erohakemus samalla kun omistussuhde muuttuu? Jotenkin tuntuu että teki niin tai näin aina on joku kuoppa johon voi kompastua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voitte tietysti keskuudessanne tehdä aviopuolisoina kauppoja ja luovutuksia sopimusvapautenne turvin. Kuitenkin, avioliittolain (ja perintökaaren) mukaan ositus voidaan tehdä vasta sitten, kun ositusperuste on syntynyt. Avioerotilanteessa ositusperuste syntyy, kun avioero tulee vireille. Samoin aviovarallisuuden karttuminen päättyy vasta, kun avioero tulee vireille.
Jos siis ostat asunnon ennen avioeron vireille tuloa, miehelläsi on avio-oikeus siihen (Asunnosta ei tietenkään puolta "kuulu" hänelle, mitä ilmaisua käytit, koska avio-oikeus ei ole sama kuin omistusoikeus). Toki teillä on tuossakin tilanteessa sopimusvapaus, ja ositusta tehdessänne voitte sopia, että koska sinun asuntosi on ostettu välien rikkoutumisen jälkeen vähän ennen avioeroa, asuntosi jää osituksen ulkopuolelle.
Eikös tulos ole ihan sama, jos pari nyt naimisissa ollessa ostaa toisen asunnon ja ottaa velkaa, sitten eroaa, ja tehdään ositus, jossa alkup talo jää toiselle ja uusi asunto toiselle, ja veloilla tasataan tilanne.
Katsopa tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000299&posting=22000000029270537#22000000029270537