Mennä nyt psykiatrille

Kyllä vielä siihen aikaan kun kirjoitit että 40 vuotta sitten menet psykiatrin juttusille,että opettaja möläyttää sellaisen asian niin oli varmaan nöyryyttävä.

Voi olla niinkin että moni muukin haluaisi ampua sen opettajan heh.Mutta ei kannata kun se on rikos.

Minun tapauksestani on aikaa 30 vuota. Kävin psykologilla kouluaikanani (teininä) jännitysoireiden ja erilaisten pakkomielteiden vuoksi. Kävin n. kahdesti kuukaudessa. Jouduin lähtemään puoli tuntia ennen kun viimeinen tunti oli koulussa loppumassa ja olin sanonut opettajalle, että "käyn lääkärissä", joten joudun lähtemään aiemmin. Opettaja oli sitten jossain vaiheessa sanonut muille oppilaille, että minä käyn psykologin vastaanotolla ja ettei siinä ole mitään häpeämistä. Seuraavana päivänä kun menin kouluun niin sain kuulla olevani hullu ja juorut levisivät niin, että olinkin psykologin sijasta käynyt psykiatrilla (hällä väliä sinänsä tuo seikka oliko kysymyksessä psykologi vai psykiatri). Tuo tapaus leimasi koko kouluaikani ja pitkään siitä eteenpäinkin. En joutunut suinkaan koulukiusatuksi vaan minua alettiin kartella ja pitämään kummajaisena. Hyväksyin asian, että olen yksin ja teen omia juttujani. Kenellekään en ollut vaarallinen enkä ketään uhkaillut.

Mutta tosi on; leima jää päälle ja luulen, että kaikki jotka minut kouluajalta muistavat, muistavat minut juuri tuosta "hullunleimasta".

Törkeää käytöstä opettajaltasi (kuten myös minun). Tänä päivänä en voisi kuvitella, etät kukaan opettaja voisi olla noin julma, että suhtautuisi asiaan noin. Ja toisaalta myös asenneilmapiiri on muuttunut; psykologilla/psykiatrilla käynnit eivät ole enää hävettävä asia.

Sen olen saanut huomata poikani kohdalla. Kun olin muualta muuttanut yksinhuoltaja, oli opettajan helppo vetää luokka mukaan poikani kiusaamiseen. Kun kävin hakemassa poikaani koulusta, opettaja meuhkasi minulle pojastani ja syyllisti hänet ja minut. Pojalla oli tukka säikähdyksestä pystyssä ja silmät pelästyksestä suurena. Silloin tunsin vihaa ja raivoa ja vain vaivoin sain hillittyä itseni etten saisi hullun leimaa. Tämä naisopettaja oli ottanut tuekseen koulun miesrehtorin ja psykologin. Poikani oli todettu tutkimuksissa koulukypsäksi aloittamaan koulunsa 6-vuotiaana, mutta yhtäkkiä hän ei ollutkaan opettajan mielestä kypsä aloittamaan niin aikaisin. Poika oli ollut toisessa koulussa vähän aikaa, eikä ongelmia ollut. Muuton takia keskustaan (töiden takia) myös pojan koulu muuttui. Lopulta poika kävi erityisopetuksessa sen ajan kun anoin koulunkäynnille lykkäystä jonka sain. Erityisopettajan miekestä poika oli normaalisti kehittynyt, eikä lukemaan oppimisessa ollut ongelmia. Poika aloitti koulun uudella paikkakunnalla seuraavana vuonna jonne muutin. Mitään ongelmia ei ole sen jälkeen ollut ja poika on menestynyt urheilussa (urheilu 10) saaden eri lajeista mitaleita ja pokaaleja. Nyt tuo poika on 20-vuotias ja hyvin tähän asti kaikki on sujunut ja elämä ynnä jatko-opiskelut armeijan jälkeen edessä. Armeija on vielä ensin edessä. Tämä ilkeä paha-naisopettaja oli ala-asteen opettaja Outokummusta, että terveiset hänelle jos lukee tämän ja toivon, ettei tee toisten lapsille samaa, sillä poika ei paljasta, aiheutuiko tästä traumoja. Opettajan ilkeys pientä 6-vuotiasta poikaa kohtaan, jota muut ulkona olivat heittäneet jäisellä lumipallolla poskeen, että poski oli verellä ja mustelmilla!! Ja koulupsykologi (ei se joka katsoi pojan soveltuvan kouluun 6-vuotiaana) sekä rehtori opettajan puolella. Onneksi poikani ei ole tarvinnut psykologeja, psykiatriaa, tai muutakaan (pillereitä esim.) tuon tapauksen jäljiltä.