Lopputyö aiheesta 'luonnollinen'

osiossasi vaikkapa siitä, miten homoseksuaalisuuden käsite on vaihdellut eri aikakausina, ja samoin siis luonnollisuudenkin ymmärtäminen.

Ennenvanhaan Euroopassa seksuaalisuus ymmärrettiin niin, että luonnolliset halut olivat periaatteessa kaikilla suurinpiirtein samat, mutta yksilöt toteuttivat seksuaalisuuttaan moraalinsa ja omien valintojensa mukaan. Samat ihmiset siis saattoivat tehdä homo- tai heteroseksuaalisia tekoja. 1800 luvulla sitten nousi psykoanalyysi, ja seksuaalisuus alettiin nähdä terveyteen/sairauteen liittyvänä asiana eikä enää vain moraalisena kysymyksenä. Tehtiin jako terveeseen ja luonnolliseen heterouteen ja patologiseen homouteen. Samalla alettiin ajatelle, että yksilötkin jakautuvat heteroseksuaaleihin ja homoseksuaaleihin. Heterot saattoivat tuntea homoseksuaalisia tunteita ainoastaan kypsymättöminä nuorina.

1900 luvulla käsitykset homouden luonnottomuudesta lopulta lievenivät, mutta yhä edelleen nuo vanhat, eli lähinnä raamatulliset ja psykoanalyyttiset näkemykset seksuaalisuudesta vaikuttavat julkiseen keskusteluun, lakeihin ja mielipiteisiin.

1900 luvun lopulla jako homo ja heteroseksuaalisuuteen alkoi uudelleen murtua, kun bi-seksuaalisuus nostettiin vaihtoehtoiseksi kategoriaksi. Jo vuosikymmeniä aiemmin Amerikkalainen Kinsey olikin laajoilla kyselytutkimuksillaan osoittanut homo-hetero jaon olevan hyvin keinotekoinen ja harhaanjohtava.

Nykyisin Queer teoria on erittäin vahvasti haastanut ylipäänsä koko luonnollinen-keinotekoinen jaonkin. Sukupuolten väliset erotkaan eivät aina ole luonnollisia, ja seksuaalisuus ei ole sidoksissa biologiseen sukupuoleen. Seksuaalisuutta ei voi pelkistää keinotekoisiin kategorioihin "homo", "bi", tai "hetero", vaan elämä on moninaisempaa ja seksuaalisuus nähdään nyt prosessina joka on kullakin omanlaisensa.

Olisinkin kovin kiitollinen kaikista mahdollisista kommenteista homoja koskien. Millaista on olla homo, kohtaako nykypäivän Suomessa paljon ennakkoluuloja, millaista oli kertoa perheelle/ystäville asiasta, tai jos et ole kertonut, niin miksi. Ärsyttävätkö homoista mediassa luodut karikatyyrit ja kliseet yms.

Millaista on olla homo?
Homona oleminen ei ole sen ihmeellisempää kuin heteronakaan oleminen. Meitä koskee aivan samat ongelmat kuin heteroita, käydään töissä, opiskellaan, rakastutaan ja vihastutaan. Syödään, nukutaan yms. Ja ainakin minä homona pidän luonnollisena sitä, että mies ihastuu mieheen. Olen havainnut, että välillä ollessani tekemisessä heteromiesten kanssa, yllätyn kun he ovat kiinnostuneita naisista ja puhuvat naisista seksuaalisessa mielessä.

Kohtaako Suomessa ennakkoluuloja?
Kyllä joillakin on ennakkoluuloja, pahojakin sellaisia. Yhdenlaisen asenteen homoihin näkee näilläkin keskustelupalstoilla, kun "oikeaoppiset" yrittävät parantaa ja eheyttää homoseksuaaleja. Toisaalta varsinkin suomalainen nuoriso alkaa olla melko suvaitsevaa eikä hetkahda laisinkaan asiasta. Tässä voin kertoa hyvän esimerkin armeijan tupakavereistani, joista osa pitää homoutta ookoona. Heille se ei ole mikään ongelma, ja joillakin on jopa homoseksuaaleja ystäviä. Toisaalta tuvassamme on myös kaksi melko uskovaista (sanottakoon tässä, että toisen uskoa kunnioitan, hän on asioita pohtinut. tämä toinen sitten uskoo miten uskoo, hänen mielestään lesbous on luonnollisempaa kuin homous), jotka eivät hyväksy homoutta tai homoseksuaalista seksiä. Varsinkin suomalaiset miehet ja pojat ehkä ovat homokammoisempia, eivät niinkään naiset. Nykyisin uskaltaa jo päivällä kävellä poikaystävän kanssa käsi kädessä kaupungilla, eivätkä ihmiset juurikaan säikähdä. Toki meitä tuijotetaan, mutta yleensä vain hymyillen (tosin miesten ilmeistä näkee syvän inhon :D). En tiedä, järkyttyykö suomalainen enää niin paljon homoudesta, kuin esimerkiksi siitä että armeijan vaatteissa kuljeskeleva mies kävelee miehen kanssa käsi kädessä (sinä päivänä oli eräällä alikersantilla kyllä omassa yksikössään kerrottavaa).

Jos ennakkoluuloja esiintyy, ne ovat aika yksipuoleisia ja niputtavia, kutten ennakkoluulot tuppaavat olla. Luulen, että monelle on tullut totaalisena yllätyksenä se, etteivät homot ole oikeasti yhtään sen ihmeellisempiä kuin heterotkaan. Ihmisiähän tässä kaikki ollaan.

Millaista oli tulla kaapista ulos?
En vielä tullut kokonaan kaapista ulos, lähimmille ystävilleni ja joillekin serkuille olen asiasta kertonut, eivätkä nuo ole asiaan suhtautuneet mitenkään huonosti. Vanhemmille en taas ole kertonut, koska haluan ensin varmistua, että olen löytänyt sen ihmisen, jonka kanssa haluan viettää koko loppuelämäni. Toisaalta en tee sitä suhtautumisen pelossa, koska uskon vanhempieni suhtautuvan asiaan hyvin.

En tiedä, miten ystäväni kokivat kaapista ulos tulon ja onko heidän suhtautumisensa minuun muuttunut (en ainakaan ole huomannut sellaista). Itse koen, että olen saanut helpotuksen koska voin kertoa ystävilleni asioita. Miten olen nähnyt jonkun komean pojan, kuinka olen ihastunut johonkin, miten huonosti suhteessa menee tai jotain muuta sellaista. Toisaalta ei tarvitse muokata totuutta, jos lähtee käymään poikaystävän luona. (Koska esim. vanhempani eivät tiedä vielä, joudun joka viikonloppu keksimään jonkinlaisen peitetarinan, ja se jos mikä turhauttaa.) Eräs ystäväni on kertonut homoudestaan vanhemmille ja sanoi näiden suhtautuneen melko hyvin asiaan. Hänen isänsä tosin oli ehdottanut äidille, että jos tämä tukisi häntä he voisivat ehdottaa pojalleen eheytysleirille menemistä (tällaista siis edelleen harrastetaan!). Mutta koska äiti ei asiaan suostunut, isäkin joutui nielemään asian. Eivät kuulemma koskaan isänsä kanssa puhu hänen suhteistaan, mutta isä on sanonut hyväksyvänsä poikansa, muttei homoseksuaalista seksiä. Äitinsä taasen on suhtautunut asiaan paremmin ja tavannutkin kaverini poikaystäviä.

Ärsyttääkö karikatyyrit ja kliseet, joita homoista on luotu?
Toisaalta kyllä ja toisaalta. Sopivassa tilanteessa ne jopa naurattavat ja täytyy myöntää, että tulee sitä itsekin joskus leikiteltyä näillä homokliseillä. On kuitenkin surullista, että ihmiset jotenkin luulevat homojen joko olevan neitimäisiä pinnallisuuden harjalla surffaajia tahi karvaisia keski-ikäisiä miehiä. Meitä on kuitenkin moneen lähtöön, on hevaria, hopparia, taiteilijaa, neitiä, miestä, karhua jne. Aivan samalla tavalla kuin on heteroitakin.