Netistä löytyy arvoja 3... 4,3 välillä.
Mikä on totuus?
Mikä on totuus?
Maalämmön hyötysuhde suoraan
sähkölämmitykseen verrattuna?
253329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
... näin mulle väitettiin ammukahvipöydässä.
Heh. Teoriassa lämpöpumpun lämpökerroin voi olla lähes 9, jos lauhtumislämpötila on 35°C ja höyrystymislämpötila 0°C.
Käytännössä tilanne ei ole lähellekään näin onnellinen, ei ainakaan vuoden ympäri, koska
- maasta tulevan liuoksen lämpötila on nollan kieppeillä -> höyrystymislämpötilan on pakko olla pakkasen puolella, jotta liuoksesta saataisiin revittyä lämpöä irti
- 35°C lauhtumislämpötila ei riitä, jos lattialämmitykseen pitää pukata päälle 30°C lämpöistä vettä
- eikä etenkään tuotettaessa 55°C lämmintä käyttövettä
- suoraan sähkölämmitykseen verrattaessa laskuihin pitää ottaa mukaan myös maassa kiertävän liuoksen lattialämmityksen kiertopumppujen yms. apulaitteiden sekä (osatehomitoitetun MLP:n tapauksessa) lisälämmitysvastusten energiankulutus!
Todellisuudessa pyöritään siis 3:n kieppeillä, kun laskuihin otetaan kompressorin lisäksi myös apulaitteet (pumput yms.), ks.
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=32
Nibe tuottaa 4,8 kertaa sen minkä kuluttaa.
http://www.airhaus.fi/docs/639190-1.pdf
sivu 6.
4,8/0,95=5,05
Suoran sähkölämmityksen hyötysuhde 0,95.
Lähde:
http://www.lampoassa.fi/uploads/media/Lammityskustannusvertailu.pdf
COP-arvot ilmoitetaan otsikon mukaisen standardin mukaan mitattuna. Tuo ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Yksi syy on ettei mittauksessa huomioida ollenkaan muiden laitteiden kuin kompressorin kulutusta. Toinen syy on ettei keruupiirin lämpötila ole aina 0 vaan voi olla hieman pakkasella kovan kuormituksen aikana.
Jos kompressori kuluttaa 2kW ja antaa 8kW kun COP=4. Kompressorin kanssa yhtäaikaa käy 200W maapiirin pumppu. Kun tuo otetaan huomioon niin COP on 8/2,2kW = 3,6
8kW teho on niin suuri ettei kaikkea tehoa tarvita joten kompressori käy vain puolet ajasta. Näin keskimääräinen kulutus on 1,1kW ja keskimääräinen anto 4kW. Jatkuvasti hyrrää kuitenkin 100W lämmityspiirin pumppu. Lisäksi laite kuluttaa muutenvaan 100W. Kun nämä huomioidaan niin keskimääräinen kulutus on 1,3kW ja keskimääräinen anto 4,2kW (olettaen ettei nuo kulutuksien tuottama lämpö mene harakoille kuten maapiirin kulutus) Näistä syntyy COP 4,2/1,3 = 3,2
Edellä kuvattu on vähän teoreettistä höpinää mutta jotenkin noin muodostuu käytännössä se että maalämpöpumpun säästö verrattuna suoraan sähköön on noin 3.
Itsellä maalämpö ollut muutaman vuoden.Olen tehnyt kirjanpitoa kulutuksesta ja ulkolämpötiloista sekä myös lämpimän käyttöveden kulutuksesta.Väittäisin että jää alle kolmen,minulla 2,6-2,7 on kerroin.Laskutapa ja ajankohta ratkaisee mutta todellinen jos vastuksien sähkökin otetaan mukaan.Mielestäni se on otettava laskelmiin mukaan.
kun pumppu vanhenee?
maalämmön kerroin sieltä, missä se on suurin ja sähkön kerroin sieltä, missä se on pienin. Aika kettu. Lämpöässä ilmoitti maalämmölle kertoimeksi kyllä vain 3....
koneesta keskusteltiin.
Se on paras ja sen hyötysuhdetta käytettiin.
Sähkölämmityksen hyötysuhteen löysin Lämpöässältä, mutta Nibeen sitä verrattiin.
Minne valitan kun sähkölämmityskuluni ovat tuohon vertailuun verratuna 50% liian pienet? Onko sähköyhtiöillä joku tili jonne voi lahjoittaa nämä puuttuvat sähkömaksut?
osaa olla hurja kulutus tuolla kauppiaalla.
Meidän 650m3 talossa sähköyhtiö on ilmeisesti virheellisesti vaatinut vain tonnin vuodessa lämmitysenergiasta ja se siirrosta perusmaksuineen. Nyt jos ne kuulee tuosta "oikeasta" tasosta niin ilmeisesti lasku nousee neljään tonniin vuodessa talous sähköt.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto 1 D5 18 25052005.pdf
s. 50
Joka perustuu:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/93389392b3b4a07fe5c5e2c8e57dcc26/RETLämmitysjärjestelmientarkennettulaskenta.pdf
Laskettu taulukon mukaan: (Suora sähkö/täystehomaalämpö)1,87.
Huomioitavaa on, että Motiva on laskenut arvot 140 m2 normieristetylle pientalolle.
Jos rakennus on energiatehokkaampi, niin hyötysuhde pienenee tuostakin.
ovat lahjoneet Motivan. Se on jo moneen kertaan todettu.
Ei Motiva tiedä mitään.
Katsoppa tonne maalämpö foorumille, niin huomaat että kyllä siellä pumppu miestenkin takassa puu palaa iloisestin!!
Helvettiäkö yleinsään maalämpö taloon rakennetaan jotain tuhansien eurojen takkoja, jossei niitä maalämmittäjän tartte käyttää!
Meidän kadulla on 3 maalämpö taloa ja kyllä kaikissa savupiipusta iloisesti pakkaskeleillä savua tupruttaa päivittäin!
onhan se kiva polttaa takkaa ja ostopuilla.
tää on vaan katos asumista.... ja kivaa sellaista!
välillä 2,4...2,7, meillä pitkäaikainen keskiarvo (viimeiset 2 vuotta laskuissa mukana) on 2,6.
Nää yli 3:n COPit on mainosmiesten sloganeita joihin pitää suhtautua sen mukaisesti.
"välillä 2,4...2,7, meillä pitkäaikainen keskiarvo (viimeiset 2 vuotta laskuissa mukana) on 2,6.
Nää yli 3:n COPit on mainosmiesten sloganeita joihin pitää suhtautua sen mukaisesti."
Varmaan valaiset meitä kuinka olet COP:n määrittänyt. Ennen kuin toisin todistetaan on COP 3.5 kaivototeutuksessa ja 3 maapiiri pintamaassa. Turha ruveta söpöttämään että 60W:n kiertovesipumppu vaikuttaisi COP:iin millään tavalla, kun senkin voi laittaa ykköselle kesäksi, ja tällöin sen kulutus on 23W. (danfoss)
Jusa
>Ennen kuin toisin todistetaan on COP 3.5 kaivototeutuksessa ja 3 maapiiri pintamaassa.<
Onko tuo käytännössä useamman vuoden ajanjaksolta mitattu vai joku laboratoriotulos optimioloissa?
Miten nuo 2.5-2.7 on mitattu/laskettu. Meidän talossa COP täytyy olla parempi kuin 2.7. Vai uskotko että lämmitykseen, käyttöveteen ja IV-koneen jälkilämmitykseen menee 18700 kWh suoraa sähköä Oulun alapuolella (50km).
Talo 235m2/700m3 ja pumppu vei 1.11.2006-1.11.2007 sähköä 6925kWh (ml. ne tehosyöpöt kiertovesipumput). Pumppuna LÄ:n täystehopumppu ja 200m porakaivo.
Edelleen väitän että nämä kavereiden "tarkat" COP-laskennat ovat täysin oman mielikuvituksen tuotetta. Talo on normirakenteinen vm.2005, 4 henk, ja tuulinen paikka.
edellä arveltua luokkaa 2.5 - 2.8. Tais sitten olette erityisen kuluttavaa sorttia.
Meillä täällä etelässä on normitaloa karvan verran paremmat eristeet. Normalisoitu (muutettu) kulutus noin isolle talolle olisi suorasähköllä 16718kWh/a COP ollessa 2.6, mutta kulumaan ei lämpimään veteen ja lämmitykseen suorasähköllä olla saatu noin paljoa. Mutta COP ollessa 2.6 voidaan melkein os erosta selittää sillä, että lämmitystarveluku on meilläpäin pienempi. Tarkalleen COP olisi 2.07.
Eiköhän tuon kokoisen ja uudehkon talon, jossa suorasähkölämmitys (osittain varaava, yö/päivä), KOKONAISsähkön kulutus ole n. 30 000 kWh/vuosi. Siitä kun vähentää 10 000 kWh käyttösähköä, niin pelkän lämmityksen osuus on lähellä 20 000 kWh:a.
Yleisesti seurattuna öljy- puu- ja pellettilämmitystaloissa menee sähköä 5000-8000 kWh/vuosi.
Yleensä isossa talossa menee enemmän kuin pienessä (suurempi perhe, valaistusta enemmän jne). Minulla on 2005 valmistunut talo Itä-Suomessa, jossa suorasähkölämmitys (kaapeleilla). Lämmitettävää pinta-alaa on yhdessä kerroksessa asuintilaa 160 m2 autotalli/varasto 60 m2 (n. 12-15c) = n. 220 m2 lämmitettävää lattiaa ja kokonaissähkönkulutus on 21 000 kWh/vuosi. Puita menee leivinuunissa ja takassa n. 2 m3 vuodessa. En tiedä paljonko lämmityksen osuus on tarkalleen, mutta luulisin lähellä 8 000 kWh olevan. Isommassa talossa se on varmasti suurempi ja riippuu tietysti talon asukkaistakin paljon. Jos on lestadiolainen ja 12 lasta, niin varmasti menee 10 000 kWh vuodessa pelkkään pyykin pesuveden lämmitykseen.
En tiedä oisko kannattanut laittaa maalämpöä, mutta sen näkee seuraavan 15 vuoden aikana.
..ja niin edelleen, hopsansaa.
Mulla on maalämpö ja pumppu jossa on sekä käyntiajalle että koko komeuden sähkönkulutukselle mittari, vakiona.
Kyseinen aparaatti on antoteholtaan 11 kW. Noista em. mittareista voi laskea paljonko pumppu käydessään ottaa verkosta, ja kun antoteho (siis 11 kW) jaetaan tolla käymiseen tarvittavalla teholla, saadaan se COP.
Meillä se on kahdenvuoden ajalta laskettuna toi 2,6.
Siinä ei paljon "kiertovesipumput" vaikuta kun kesäaikaan aparaatti ottaa 4-7 kW verkosta (aivan, silti kyseessä on nimellisteholtaan 2,7 kW kompura), ja antaa sen 11. Tämä johtuu lauhtumispaineiden noususta ei lämmityskaudella, eikä ole ongelma koska pumppu käy tunnista puoleentoista päivässä kesä-, heinä-, elo- ja syyskuulla. Rahassa se on alle euron päivä.
Lämmityskaudella COP on joulu-huhtikuussa 2,8-2,9, mutta toi kesäaika pudottaa sen KESKIMÄÄRÄISEN COPin sinne 2,4..2,7 seutuville.
Labrassa toki päästään hetkellisesti varmaan päälle 5:n, mutta sillä ei ole tosielämän kanssa mitään tekemistä.
Niin, ja onhan meidänkin aparaatin "COP" 11/(2,7 ne kiertovesipumput) eli lähes 4 jos sokeesti uskoo.
hyvin lisälämpöä noissa puu/pelletti lämmitteisissä kun saa putsata tuhkaa ja kantaa puita.
Öljyn hinta tulee varmaan laskemaan lähelle nollaa, eli öljyllä kannattaa lämmittää jatkossakin.
nimim. öljylaskujaan seurannut
05.02.2003 0,3920 EUR/L
21.10.2005 0,6667 EUR/L
28.08.2006 0,6588 EUR/L
17.01.2007 0,5127 EUR/L
Päivän hinta: 0,7083 €/l