palstan aiheeseen, mutta kyllä liittyvät ja paljonkin.
Ykkösenä mieleen tulee lasten ja nuorten terveydenhoitopalvelujen metsään meno monessa mielessä. Tätä ei ymmärretä, tästä ei välitetä ja vaikka tuo on syynä moniin aiheettomiin huostaanottoihin, niin siitäkin vain syytetään vanhempia, jotka eivät näe omia virheitään!
Tässä yhteiskunnassa ei ole vuosiin arvostettu muuta kuin markkinataloutta ja rahan tuottamisessa hyviin tuloksiin pääseviä ihmisiä. Tuohon arvostettuun ryhmään eivät kuulu lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset, mielenterveyspotilaat, eivätkä he ole kykeneviä itse ajamaan oikeuksiaan. Mutta pahimmillaan täälläkin heidän oikeuksiaan puolustavia aikuisia haukutaan luusereiksi.
Ymmärrän täysin - kuten jokainen järkevä aikuinen - että sosiaalihuollon asiakkuus saattaa ruokkia lastensuojelun asiakkuutta. Mutta asia on myös toisin päin: Aiheettomat huostaanotot ruokkivat myös sosiaalihuollon asiakkuutta. Lasten asiaa ei ole pidetty niin tärkeänä, että heihin olisi investoitu edes koulussa ja kouluterveyshuollossa, julkisesta terveydenhuollosta nyt puhettakaan.
Jos jonkun aikuisen kohdalla hoitotakuulaki ei toteudu, siitä kirjoitetaan suuria otsikoita. Mutta silloin kun laki jää toteutumatta lasten kohdalla, siitä ovat mekkaloineet vain lasten vanhemmat, mutta eihän siitä ole kovasti tarvinnut välittää, koska heidät on kelvottomiksi leimattu jo joka tapauksessa. Tilanteesta rahaa vuoleva sijaishuolto on ollut tilanteeseen tyytyväinen ja pitänyt tälläkin palstallaan osaltaan huolen siitä, että tilanne lasten kohdalta pysyy yhtä vääristyneenä ja ihmisarvon vastaisena kuin se on ollut tähänkin asti.
Onneksi puutteellisesta lasten terveydenhoidosta on puhuttu asiallisesti viime päivinä jo edes tiedotusvälineissä. Mitähän kaikkea pahaa pitää tapahtua, ennen kuin se pengotaan päivänvaloon oikein pohjamutia myöten? Olisi vihdoin aika myöntää jo julkisuudessa, että aiheettomat huostaanotot ovat merkittävä osa tätä toimimatonta lasten terveydenhuoitoa! Ja siinähän mennään vain ojasta allikkoon, kuten vähän aikaa sitten esitetyssä Silminnäkijä-ohjelmassakin myönnettiin.
Ykkösenä mieleen tulee lasten ja nuorten terveydenhoitopalvelujen metsään meno monessa mielessä. Tätä ei ymmärretä, tästä ei välitetä ja vaikka tuo on syynä moniin aiheettomiin huostaanottoihin, niin siitäkin vain syytetään vanhempia, jotka eivät näe omia virheitään!
Tässä yhteiskunnassa ei ole vuosiin arvostettu muuta kuin markkinataloutta ja rahan tuottamisessa hyviin tuloksiin pääseviä ihmisiä. Tuohon arvostettuun ryhmään eivät kuulu lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset, mielenterveyspotilaat, eivätkä he ole kykeneviä itse ajamaan oikeuksiaan. Mutta pahimmillaan täälläkin heidän oikeuksiaan puolustavia aikuisia haukutaan luusereiksi.
Ymmärrän täysin - kuten jokainen järkevä aikuinen - että sosiaalihuollon asiakkuus saattaa ruokkia lastensuojelun asiakkuutta. Mutta asia on myös toisin päin: Aiheettomat huostaanotot ruokkivat myös sosiaalihuollon asiakkuutta. Lasten asiaa ei ole pidetty niin tärkeänä, että heihin olisi investoitu edes koulussa ja kouluterveyshuollossa, julkisesta terveydenhuollosta nyt puhettakaan.
Jos jonkun aikuisen kohdalla hoitotakuulaki ei toteudu, siitä kirjoitetaan suuria otsikoita. Mutta silloin kun laki jää toteutumatta lasten kohdalla, siitä ovat mekkaloineet vain lasten vanhemmat, mutta eihän siitä ole kovasti tarvinnut välittää, koska heidät on kelvottomiksi leimattu jo joka tapauksessa. Tilanteesta rahaa vuoleva sijaishuolto on ollut tilanteeseen tyytyväinen ja pitänyt tälläkin palstallaan osaltaan huolen siitä, että tilanne lasten kohdalta pysyy yhtä vääristyneenä ja ihmisarvon vastaisena kuin se on ollut tähänkin asti.
Onneksi puutteellisesta lasten terveydenhoidosta on puhuttu asiallisesti viime päivinä jo edes tiedotusvälineissä. Mitähän kaikkea pahaa pitää tapahtua, ennen kuin se pengotaan päivänvaloon oikein pohjamutia myöten? Olisi vihdoin aika myöntää jo julkisuudessa, että aiheettomat huostaanotot ovat merkittävä osa tätä toimimatonta lasten terveydenhuoitoa! Ja siinähän mennään vain ojasta allikkoon, kuten vähän aikaa sitten esitetyssä Silminnäkijä-ohjelmassakin myönnettiin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
että yhtä syytä tai syyllistä Jokelan tapahtumiin on turha etsiä, vaan se on monien asioiden summa.
Mutta jos yhtä arveltua syytä - nettikulttuuria - katsotaan lähemmin, niin täällä näkyy selvään myös ihmisarvon putoaminen miinusmerkkiseksi. Nettikeskusteluissa ei toisia kirjoittajia kunnioiteta mielipiteineen, vaan täällä päinvastoin toimii häiriköitä, jotka suorastaan kilpailevat keskenään toisten loukkaamisessa. Voi kuvitella, mikä vaikutus toisia mollaavalla ja haukkuvalla tyylillä on niille nuorille, jotka ovat jo sen verran syrjäytyneitä, että heidän tärkeimmät ihmissuhteensa ovat netissä!
Häiriköt ja ihan todella häiriintyneet ihmiset saavat monesti mellastaa aivan vapaasti, mikä nuortenkin kohdalla johtaa vihan kasvamiseen ja tuollaisten mielettömien tekojen suunnitteluun, kuten nyt on nähty. Ei kyse ole lapsen kohdalla pelkästä pedofiilin uhriksi joutumisesta netin välityksellä, vaan niillä vääristyneillä asenteilla, jota netissä syötetään ihan toisiin ihmisiin asennoitumisesta alkaen.
että niiden menehtyneiden poikien joukossa oli niitä koulukiusaajia. Häpeäisivät sen koulun henkilökunta. Vastuussa mielestäni ovat niistä, jotka menivät syyttä sivullisina.
Siltä osin olen tyytyväinen, että koulukiusaaminen on nyt ehkä otettava todesta.
Tekijän äiti saattoi olla linkolalainen. Olen aina ihmetellyt miten se linkola saa olla vapaalla jalalla ja saa telkkarissakin puhua outojaan. Nuoret kasvavat ovat häiriöalttiita. Eikä musiikkikaan ole hyvästä, jos vie pois todellisuudesta.
Vaan tappomeiningillähän tuo Tehykin uhkailee. Muutamassa tunnissa alkaa kuolla ihmisiä. Siihen tappamiseen jotkut ihmiset oikein usuttavat sairaanhoitajia. Kyllä ihmiset on sairaita. Pois töistä irtisanoutuneet ja ikuinen kielto olla tekemisissä puolustuskyvyttömien potilaiden kanssa ja uudet vastuulliset hoitajat tilalle.
sitä tapahtuu aivan aikuisten ihmistenkin kesken, tuota toisen teilaamista vain eriävän mielipiteen vuoksi.
Katson sen kuitenkin mielen köyhyydeksi, että hyökätään asiaankuulumattomasti ihmisen persoonaa kohtaan, kun ei osata omaa asiaansa tai mielipidettään tuoda esiin tai puolustaa muutoin.
jäädä vain lukioita koskevaksi!
Lasten terveydenhoito mielenterveystyön kannalta on aivan riittämätöntä jo peruskoulun puolella. Siksi on vähän kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa vain yhdestä paikasta, kun puhutaan vain lukion riittämättömästä terveyshuollosta.
Monesti mielenterveysongelmat ovat näkyvissä jo ala-asteen puolella, mutta eihän niitä ole aikaa huomata sielläkään. Tai puututaan tosiaan vasta siinä vaiheessa kun ollaan jo lyömisen asteella, ja jos sellaista ei tapahdu, ei puututa ollenkaan.
Ja mielestäni oppilaiden mielenterveystyöhön liittyy läheisesti myös se, että erityisopetukseen on saatava määrärahoja riittävästi. Lain mukaan esim. Asperger-diagnoosin saanut oppilas on oikeutettu hänelle sopivaan erityisopetukseen ja mahdollisesti koulunkäyntiavustajaan.
Nyt tilanne on se, että erit.oppilasstatuksen saaminen tuo koululle vain muutaman erityisopetustunnin lisää ja kouluhenkilökunta nauraa vanhemmille, että 'saattehan te tietysti hakea avustajaa, mutta se on turhaa ajanhukkaa'. Sitten ala-asteen ainoaa koulunkäyntiavustajaa pyöritetään eri luokkien kesken 500:n oppilaan ala-asteen koulussa, jolloin hänen läsnäolostaan ei kunnolla hyödy kukaan. Pahimmassa tapauksessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa kavennetaan oppimäärää tärkeissäkin aineissa, siksi oppilaalla ei peruskoulun jälkeen ole mitään asiaa lukioon, vaikka riittävällä laissa luvatulla tuella se olisi ollut helposti mahdollista.
Kun riittävään tukeen ei ole rahaa, tukea vaille jääneiden oppilaiden mielenterveys on vaarassa, neurologisten oireyhtymienkin lapsista saadaan psykiatrisia potilaita, vaikka he eivät sitä alkujaan olisi. Myös opettajat ovat tiukoilla tässä rikkaan maan jatkuvassa määrärahojen puutteessa.
Ja se se vasta yhteiskunnalle kalliiksi tuleekin myöhemmin, kun ihmisten annetaan syrjäytyä jo ala-asteen koulussa.
-paketista ei välttämättä ole totta.
Yhteiskuntatieteilijät voisivat tehdä tutkimuksiaan lasten ja nuorten elinolojen muuttumista ja siitä millä tavoin tämä koko yhteiskunnan raju muutos
MAALTA > KAUNPUNKIIN JA LÄHIÖIHIN
on muuttanut lasten ja nuorten elämää.
Suurkoulut, valtavat määrät oppilaita, aikuisia ympärillä jne
ja kaikki se muu mitä näistä aina vain paisuvista koulughetoista seuraakaan.
Liikenne, osalla todella todella pitkät koulumatkat.
Melu, saasteet, jatkuva kiire, kiire, häly ja möly, aina vain kiihtyvä oravanpyörä, täydellisyyden tavoittelua niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin.
Kaupallisuus, lasten ja nuorten elämässä, kaupallisuuden, materialismin suunnaton ihailu;
rahalla saa ja hevosella pääsee...
Kouluilla massoissa (jopa 40 oppilasta yhdellä opettajalla) kasvava lapsi ja nuori
menettää oman yksilöllisyytensä,
hukkuu kouluviranomaisten käsittelemään massaan.
Ja juuri siinä iässä, kun lapsen ja nuoren pitäisi sitä omaa identiteettiään ja omaa yksilöllisyyttään rakentaa ja muokata.
Täydellisyyden vaatimus, erilaisuuden sallimattomuus,
erilaisen ja erilailla maailmaa katsovan ihmisen, nuoren , sulkeminen yhteisöjen
(koulun, harrastusten) ulkopuolle.
"Mielensairauksien" hoitaminen medikalisaation avulla,
- pilleri auttaa ja tekee ihmisestä onnellisen.
Kun tarvittaisiinkin vain
kuuntelevaa ja lapsen ja nuoren "näkevää" aikuista ja juuri siellä koulussa, missä lapsi ja nuori suurimman osan näistä ikäkausistaan viettää, siellä mihin nänä heidän "ongelmansa" pääsääntöisesti liittyvätkin!
(oletteko katsoneet uutisista ja ajankohtaisohjelmista
näitä eri kouluilta tulleita katsauksia,
hirvittävät määrät liikuvia massoja, pienissä tiloissa ......)
hoidossa?
MTV3 Nettiuutiset:
Kouluterveydenhoito ei kykene seulomaan psyykkisesti oirehtivia nuoria
Netti-tv
Julkaistu 09.11.2007 21:14
(päivitetty 23:00)
Kouluterveydenhoito tavoittaa vain murto-osan henkisestä pahoinvoinnista. Osaa oppilaista ei kyetä tavoittamaan lainkaan. Henkisen hyvinvoinnin systemaattinen seuranta puuttuu kokonaan kouluterveydenhoidosta
Stakesin tuoreen selvityksen mukaan vain neljäsosa kunnista tarjoaa valtakunnallisten laatusuositusten mukaista kouluterveydenhuoltoa. Erityisen huonolla tolalla on oppilaiden henkisen hyvinvoinnin kartoittaminen.
Tapaamiset ovat lyhyitä ja niiden painopiste on fyysisissä asioissa kuten painon, kuulon ja näön mittaamisessa.
Esimerkiksi Tampereella Kaarilan yläasteella ja lukiossa oppilas pääsee koululääkärin vastaanotolle kerran kuuden vuoden aikana.
Aikaa tapaamiseen on varattu parikymmentä minuuttia.
- Siinä käydään sekä fyysinen että psyykkinen puoli, koulumenestys läpi, tutkitaan somaattisesti, kurkistetaan kasvukäyrät, näöt ja kuulot, jotka terveydenhoitaja on etukäteen tarkastanut. Että ei siinä nyt voi kovin paljon panostaa siihen psyykkiseen puoleen ja siitä erityisesti kysellä, koululääkäri Taina Halminen kertoo.
Kouluterveydenhoitajaa oppilaat tapaavat kerran yläasteella ja toisen kerran lukiossa. Henkistä hyvinvointia kartoitetaan mielialakyselyllä. Sekään ei aina paljasta oppilaan todellista tilaa.
- Ei se näy päällepäin. Harvoin se tulee tässä esille, kyllä yleensä, kun oppilas tulee tähän terveystarkastukseen, jos nyt tulee terveystarkastukseen, niin tsemppaa ja yrittää olla edukseen, Halminen arvioi.
Osaa oppilaista kouluterveydenhoito ei kykene tavoittamaan lainkaan.
- Kaikki ei välttämättä tule tarkastukseen, vaikka on pyydetty, niin silloin jää näkemättä juuri tällaiset, terveydenhoitaja Päivi Talvitie kertoo.
Psyykkisten ongelmien havaitseminen ja jatkohoitoon ohjaus edellyttäisivät usean kouluterveydenhoitajan mukaan psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntemusta ja siihen liittyvää lisäkoulutusta.
__________
Jokelan ampujahan esitti nettivideossaan
mieliala lääkearsenaalin
eli oliko hän jo jonkun mielenterveyslääkärin hoidossa.... ja mitä lääkkeitä hän käytti.
Helsingin Sanomat:
JOKELAN KOULUSURMAT
Jokelan ampuja kertoi internetissä masennuslääkkeiden käytöstään
Julkaistu: 8.11.2007 17:13
Tuomo Pietiläinen
helsingin sanomat
MIKA RANTA / HS
Jokelan ampuja kertoi internetissä masennuslääkkeiden käytöstään
Pekka-Eric Auvinen esitteli YouTube-sivustolla muun muassa näitä masennuslääkkeitä.
Jokelan ampuja Pekka-Eric Auvisen nimimerkki Strumgeist89 kertoi internetiin vähän aikaa sitten lähettämissään viesteissä, että hän on käyttänyt ja käyttää psyykenlääkkeitä.
Nimimerkki Sturmgeist89 kirjoittaa YouTube-sivun keskustelussa, että hän vihaa psyykenlääkkeitä, mutta myöskin syö niitä.
Sivustolle lähettämässään videossa Sturmgeist89 esittelee kuvissa Cipralex, Luvox, Prozac ja Zoloft -lääkepakkauksia.
Videolla "SSRI-One Pill A Day Makes You Happy", hän lopulta kritisoi medikalisaatiota ja sitä, että masennuslääkkeitä syödään.
Tieto SSRI-lääkkeiden mahdollisesta käytöstä on tärkeä, sillä Yhdysvalloissa lääkeryhmä on yhdistetty väkivaltaiseen käyttäytymiseen kuten kouluampumisiin.
Esimerkiksi Columbinen kouluampuja Eric Harris ja Dylan Klebold söivät lääkeryhmän pillereitä.
Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, millainen syy seuraus -suhde SSRI-lääkkeiden syömisellä ja kouluampumisilla on.
SSRI-lyhenne tarkoittaa selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjää, minkä lääkeryhmän tuotteita käyttää ainakin 70 prosenttia kaikista Suomen 300 000 mielialalääkkeiden käyttäjästä.
Lääkeaine on vapautunut patenteista, joten sitä on pelkästään Suomessa markkinoilla parikymmentä lääkenimikettä.
Pekka-Eric Auvinen on ilmeisesti alkanut käyttää masennuslääkkeitä kuluneen vuoden aikana.
Siitä kertoo toinen 27. syyskuuta tänä vuonna internetin keskustelupalstalle lähetetty viesti.
Hyvin todennäköisesti toinen Auvisen käyttämä nimimerkki StormSpririt kertoo Peliplaneetta.net -sivustolla "noin 1 vuoden suunnilleen jonkinasteisesta masennuksesta kärsinyt". Saksan Sturmgeist ja englannin StormSpirit tarkoittavat suomeksi käännettynä samaa sanaa
eli myrskyn henkeä.
Entiselle ruotsalaiselle tyttöystävälleen nimimerkki Sturmgeist89 kertoi tuntevansa olonsa turhautuneeksi ja aggressiiviseksi lääkityksen vuoksi. Toisaalta englanninkielisessä kommentissaan hän kertoo lopettaneensa lääkityksen ainakin väliaikaisesti.
"En ole ottanut lääkitystä muutamaan päivään ja mielialani on itse asiassa ollut hieman vihamielinen", Iltalehden löytämässä kommentissa sanotaan.
Torstain tiedotustilaisuudessa poliisi kertoi, että Auvisen ruumiinavaus oli vielä kesken.
Sen vuoksi ei ollut saatavissa tietoa, oliko hän lääkeaineen vaikutuksen alaisena vai ei.
Poliisi selvittää yhdessä terveydenhoidon ja vanhempien kanssa, oliko Auviselle määrätty jotain masennuslääkettä.
Yhtenä mahdollisuutena pidetään sitäkin, että hän olisi voinut hankkia sitä katukaupasta.
Suomen lääkelaitos ei suosittele SSRI-lääkkeisiin kuuluvaa Cipralexia alle 18-vuotiaille.
Lääkkeen käyttökohteisiin lääkäreille on liitetty varoitus, jonka mukaan Cipralexia ei tulisi käyttää lasten ja alle18-vuotiaiden nuorten hoitoon.
"Itsetuhoisuutta (itsemurhayrityksiä ja itsemurha-ajatuksia) sekä vihamielisyyttä (pääasiassa aggressiota, vastustavaa käyttäytymistä ja vihaa) on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla", lääkkeen valmisteyhteenvedossa sanotaan.
Käyttö alle 18-vuotiaille ja jopa lapsille on kuitenkin mahdollista.
"Jos hoitopäätös kliinisen tarpeen perustella kuitenkin tehdään, pitäisi potilasta seurata tarkasti itsetuhoisten oireiden ilmaantumisen varalta. Lisäksi pitkän aikavälin turvallisuutta koskevat tiedot lasten ja nuorten kasvamisesta, kypsymisestä sekä kognitiivisesta kehityksestä ja käyttäytymisen kehityksestä ovat puutteelliset", lääkelaitos neuvoo.
Yritän saada sen jostain käsiini, jotta voin lukea sieltä, kuinka pääkirjoituksessa tai jossain muussa artikkelissa sivutaan Jokelan koulusurmaa.
Uskon lukevan sieltä myös, kuinka tämä on selvä merkki siitä, että vanhemmat ja kodit ovat taas jälleen kerran huonontuneet ja ongelmia kasaantuu koteihin aina vaan lisää ja lisää.
Lapset elävät kuitenkin koko nuoruutensa kouluyhteisössä, omaksuvat sen järjestelmän, kulttuurin, oppivat siellä ainutlaatuisen sosiaalisen kanssakäymisen ja muodostavat siellä koko nuoruuden kestävän vuorovaikutusverkoston. Se on yhteiskunta pienoiskoossa, koulun aikuiset ovat tämän yhteiskunnan johtajia ja päättäjiä.
Kouluyhteisö muokkaa lasta kuin leipuri piparitaikinaa näköisekseen. Se tuottaa myös epäonnistuneita ja liikaa palaneita yksilöitä.
Vanhemmilla ei ole mahdollista seurata lapsensa elämää ja kehitystä livenä tässä yhteiskunnassa, eikä tulla lapsensa tueksi kiusaamistilanteessa. Vanhemmilta puuttu myös mahdollisuudet muuttaa kouluyhteisöä lapsensa osalta silloin kun hän kokee olonsa seillä turvattomaksi, häntä kiusataan, hän ei saa edellytystensä mukaista opetusta jne. Asioista kyllä puhutaan, mutta mikään ei käytännössä muutu.
Jokelan kaltainen tapahtuma tulee toistumaan joskus.....
yli-ihmisinä. Uusavuttomuutta on kun tarvitsee apuja muualta huudella. Sitä varten koululla täytyy olla välituntivalvojat ja muut valvojat, että koulukiusaajat seulotaan heti ja ohjataan terveydenhuollon pakeille joka hoitaa kiusaajan kiristykset. Opettajilla on itsellään mielenterveysongelmia ja hauras ote sen takia. Monet opettajat suosivat kiusaamista ja osallistuvat itsekin kiusaamiseen. Esitän, että terveydenhuolto alkaa seulomaan opettajien mielenterveyttä. Julkisuuteen vain kartoitus, kuinka monelle opettajalle on pilleripurkki tuttu.
Pahaa teki ihan, kun kuuntelin muuan keski-ikäisen naisopettajan kiihtynyttä vuodatusta kaulaheltat väpättäen hänen ollessaan huolissaan itsestään. Höyrysi ettei suojatyöpaikka näytä enää tarjoavan turvallista eloa hänelle.
omast kokemuksest sanon ainaki et cipralexit on sama ku mitää ottais,ei oo napannu m ullakaan yxkää masennus lääke ei,sepram,sertatlin,seronil
eikä unilääkkeenä käytettävä remeronkaan!!!
jonkun pään saattaa sekottaa ym, ja joitakin auttaa mut mun tilas tunnu missään
Ensiksi, en ole opettaja vaan vanhempi. Lapsellani on lukivaikeus, as-piirteitä, koulukiusaamista etc.
Mielestäni syy ei ole opettajien vaan monien tekijöiden yhteinen summa. Suurin osa opettajista on yrittänyt parhaansa mukaan auttaa, käytettävissä olevan työajan puitteissa.
On pidetty vanhempien iltoja jossa asioita selvitetty. Kokemukseni mukaan voin sanoa, että opettajat tekevät parhaansa, mutta jos kotien kasvatusasenteet ja käytöstavat ovat kohtaamani laisia, niin meidän vanhempien olisi syytä katsoa peiliin!
Mitä me teemme, kun lapseni kiusaa muita tai häiriköi? Kiinnostaako minua miten hän käyttäytyy, jos hänen koulunkäyntinsä ei vaadi aineiden opiskelun osalta ponnisteluja? Hyväksynkö tai puolustanko lapseni huonoa käytöstä ja hyökkäänkö, uhkaanko vanhempaa joka on nostanut esille kiusaamisen tai koulumatkojen tapahtumat?
On helppo syyttää muita kun vika löytyy itsestä!
Resurssien, määrärahojen jne.. puutteesta en voi opettajien kimppuun käydä, oikea suunta on ne päättäjät!
Kaikki kunnia opettajille, että jaksatte opettaa!
että ei tässäkään voi puhua yleisesti.
Opettajia, kuten kaikkia muitakin ihmisiä on aivan joka lähtöön.
Myös opettajissa on kiusaajia, se on nähty.
Se vaan, että opettajien pitäisi pystyä olemaan lähes yli-ihmisiä, niin paljon vartijoina kaiket päivät ovat kun vastaavat meidän lastemme kehityksestä ja opetuksesta kaiket päivät ja ovat heille aikuisina esimerkkeinä.
Sellainen idea laajemminkin sovellettuna olis minusta hyvä, minkä mun sisko ideoi yhdelle ala-asteelle.
Se tehtiin yhteistyössä rikos-sovittelun kanssa.
He kouluttivat ihmisen siihen tehtävään ja ilmeisesti myös maksoivat palkan.
Koululla oli siis lapsia varten oma sovittelija.
Opettajien ei tarvinnut, eivätkä saaneetkaan puuttua lasten keskinäisiin kahinoihin. sinne oli helppo kenen tahansa mennä juttelemaan ns. ulkopuolisen kanssa. Hän pystyi myös näkemään asiat kuten ne oli, koska hänellä ei muuta suhdetta, eikä suosikkeja lapsissa ollut. Asiat selvitettiin ja kaikilla oli hyvä olla.
Minusta jokainen koulu tarvitsisi jonkun "isän" tai "äidin", jonka luokse lapset voisivat mennä huolineen. Olkoon ne aiheet ihan mitä tahansa.
Nappi lähtenyt housuista ja tarvii ompeluapua, tai märät vaatteet, tai joku muu murheenaihe.
Meillä oli yhteislyseossa sellanen vanhempi nainen, joka toimi vahtimestarina. Häneltä haettiin kaikenlaisia tarvikkeita, mitä säilytettiin lukkojen takana ja hän aina jutteli niin äidillisesti ja auttoi kaikessa mihin pystyi. Hän oli aina siinä paikallansa tavotettavissa ja kynnys mennä juttelemaan oli tosi matala.
Välillä hän piti komentoa, jos pojat nahisteli ja häntä toteltiin ja kunnioitettiin ja kaikki hänestä pitivät.
Minusta sellanen kouluhengetär pitäisi olla joka koululla.
Sen viran poisjättäminen ei suuria taloudellisia säätöjä tuonut, mutta henkiset tappiot mitä siitä seurasi ei ole edes rahassa mitattavissa.
Siis ehdotan ulkopuolista sovittelijaa/isää tai äitiä, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti, joka koululle.
vahtimestari, talonmies,
heitähän oli monella nimellä ja joissakin kouluissa jopa useampi,
on korvattu nykyaikana koulussa
ILMALLA.
(taikka pahimmassa tapauksessa
tuiman näköisenä vartijapuvussa olevalla vartijalla...
tuleepahan oppilaille pahantekijä/vankimainen olo ....)
Jotenkin on niin säälittävää ja vihastuttavaakin
mitä meidän ikäisten sukupolvi on saanut näillä
KIROTUILLA SÄÄSTÄMIS- TEHOSTAMIS- JA TULOSTEMPUILLAAN
aikaiseksi
lasten ja nuorten elämässä!
kannatan amalian ehdotusta. Näillä riippumattomilla ratkaisijoilla ei ole pääsyä lasten taustoihin eikä nämä ole siten millään tavalla ennakkoluuloisia tai ennalta asennoituneita. Loistoidea.
siellä koululla oli kokeilu, joka jouduttiin sekin rahan puutteen vuoksi vain vuoden kestäväksi kokeiluksi jättämään, mutta kokemukset siitä oli todella hyviä.
Kouluilla ei ylimääräiseen ole rahaa, mutta kun noita lastenpuolestajärjestöjä on ties mitä, niin eikö ne voisi palkata joka koululle sellasen sovittelijan tai muun joka olisi täysin puolueeton ja vain lapsia varten.
Mulla on sellanen käsitys, että aikojen alussa kun kuraattorinvirat kouluihin perustettiin, niin niiden
tehtävänä oli tarkoitus juuri olla lasten luottoihmisinä ja katsoa aina asioita lapsen kannalta ja ajaa lapsen asiaa.
Nykyisin olen pettymyksekseni huomannut, että ovatkin enemmän vain opettajien asialla.
Lapsista ei välitä kukaan. Ihmettelen vain, että missä vaiheessa se kuraattorien toimenkuva on kääntynyt täysin päinvastaiseksi kuin mitä alunperin oli tarkoitus.
Kuraattorit vain puolustavat opettajia ja ovat opettajien luottoihmisiä lapsia vastaan.
Jos kuraattorit hoitaisivat hommansa, ei myöskään kiusaamisia pääsisi nykymitassa tapahtumaan.
Eikä missään tapauksessa niin, että lopulta syyllinen onkin kiusattu ja häntä aletaan painostaa. Juuri tuollaisia asioita hoitamaan kuraattorin virat alunpitäen perustettiin. Mitä
silläkin saralla on tapahtunut vuosien saatossa?
En ymmärrä.
Vanhanenkin puhui niin kuinka pitää puuttua kiusaamisiin ja hänelle oli jotkut opettajat taas vakuutelleet, kuinka hienosti heillä asioita hoidetaan jne.
Kyllä ne selitellä osaa, uskokoon ken haluaa, se on kaikki kuitenkin ihan silmänlumeeksi tehtyä.
Sehän onkin just kauheinta, kun noi päättäjät ei voi mitenkään kuvitellakaan mitä kentällä todellisuudessa tapahtuu, kun rehtorit ja opettajat osaa niin hienosti vakuutella. Kuka nyt uskois, että esim. koulun rehtori valehtelee, ei kukaan, mutta niin vain tapahtuu.
Mun mielestä päättäjienkin pitäisi viimeistään näiden viimeaikaisten tapahtumien perusteella tajuta, ettei kaikki ehkä ihan niin hyvin olekaan, kuin mitä heille on vakuuteltu.
Ainakaan Espoon rehtorit eivät olleet Jokelan johdosta läsnä vaan seminaarissa keskenään.
olisi satuttu elämään kuten hyvin monessa Lapin kunnassa on kaavailtu!
http://www.kaleva.fi/plus/juttu678178_page0.htm
http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/bulletin.nsf/416785bd6940e524c2256ad80034b7a2/e327cefd999e63c7c22573590020afb1?OpenDocument
"......Lomautuksia ei ole pystytty toteuttamaan niin, että oppilaiden lakisääteinen oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutuu ja heidän turvallisuutensa voidaan taata. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on viimeksi päätöksessään toukokuussa 2007 todennut Parkanon kaupungin opetustoimen henkilöstön lomautukset laittomiksi....."
Laitonta, laitonta, laitonta
mutta mitäs siitä,
kukaan virkamies
ei vastaa rikoksestaan ja laittomuudestaan
sehän on tämän maan tapa!