Ammattiastmassa, histamiinikokeessa todettava keuhkoputkien hyperreaktiviteetti saattaa puuttua!

Tekstailit etttä " Nyt on kehitetty mittaumenetelmä, jonka avulla pystytään toteennäyttämään se, että rakennuksen hengitettävä sisäilma sisältää esim. valinomysiini-nimistä myrkkyä"

Mikä ko.mittausmenetelmä on? Olisi mielenkiintoista mittauttaa sisäilman laatu tuolla menetelmällä?

ILMASSA, SISÄTILOISSA JA ELINTARVIKKEISSA ESIINTYVÄT BAKTEERIT JA NIIDEN MYRKYLLISYYS

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 3.9.1999 tarkastettavaksi FK Maria Anderssonin väitöskirja "Bacterial Diversity and Toxicity in Air, Indoor Environment and Foods".

Tutkimus kuuluu mikrobiologian alaan.

Vastaväittäjänä oli professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mirja Salkinoja-Salonen.

Teos julkaistaan sarjassa Dissertationes Biocentri Viikki Universitatis Helsingiensis, ISSN 1239-9469.

Jo kauan on tiedetty, että sisäilma kosteissa rakennuksissa ja maatalouden tuotantotiloissa saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Viljelijöiden hengityselinsairaudet kytkeytyvät sisäilman korkeisiin mikrobipitoisuuksiin ja oikeuttavat ammattitautidiagnoosiin. Sen sijaan kosteissa rakennuksissa sisäilman haittavaikutuksille altistuneet henkilöt kärsivät monimuotoisista oireista (infektiokierre, sydämen rytmihäiriöt, neurologiset oireet, väsymys,) joita ei yleensä luokitella ammatitaudeiksi. Oireita ei voida selittää ilman korkeilla mikrobipitoisuuksilla, sillä pitoisuudet jäävät usein alle ohjearvojen. Homemyrkkyjä on etsitty kosteista rakennuksista. Niitä on löytynyt harvoin ja niin pieninä määrinä, että terveyshaittoja ei voida selittää niiden avulla.

Tässä työssä tutkittiin kosteiden rakennuksien (koulut, päiväkodit, asunnot) sisätilojen bakteeriyhdyskuntia. Tavoite oli kehittää uusia menetelmiä sisätilojen bakteerien lajikoostumuksen ja myrkyllisten ainevaihduntatuotteiden tunnistamiseen, sekä selvittää löydettyjen myrkkyjen biologiset vaikutusmekanismit. Samoja menetelmiä sovellettiin myös ruokamyrkytysbakteerien ja niiden tuottamien myrkkyjen toteamiseen elintarvikkeista.

Viljelytekniikoita ja mikroskooppimenetelmiä kehittämällä pystyimme osoittamaan, että pitkäaikaisille ja toistuville vesivahingoille altistunut rakennusmateriaali sisälsi monimuotoisia homeista ja bakteereista koostuvia mikrobiyhdyskuntia. Bakteerien joukosta löytyi kahdeksan tieteelle uutta bakteerilajia, mikä osoittaa, että sisätilojen bakteerifloora on huonosti tunnettu. Mycobacterium murale, uusi mykobakteerilaji, joka on läheistä sukua patogeeneille lajeille, kasvoi massiivisena kasvustona päiväkodin seinässä.

Myrkyllisten aineiden toteamiseen rakennusmateriaali- pöly- ja bakteeriuutteista kehitettiin myrkyllisyystesti sian siittiöitä koesoluina käyttäen. Siittiölle löydettiin seuraavat soluvauriota osoittavat reaktiot: Liikkeen salpautuminen, solun viestiliikenteen häiriöt, solun energiatalouden lamaantuminen (ATP ja NADH hävikki) ja mitokondrioiden vauriot. Testin avulla osoitettiin, että kostea mikrobien asuttama rakennusmateriaali oli siittiöille 100–1000 kertaa myrkyllisempi kuin kuivana säilynyt materiaali. Kostean rakennuksen pölystä löytyi bakteeri, jonka uutteen myrkkyvaikutukset olivat samat kuin rakennusmateriaalista tehdyn uutoksen. Kummatkin uutteet halvaannuttivat siittiöiden liikkeen äärimmäisen pieninä pitoisuuksina ja turvottivat mitokondriot. Myrkky puhdistettiin ja tunnistettiin valinomysiiniksi. Tuottajaeliö tunnistettiin Streptomyces griseus nimiseksi bakteeriksi. Tätä bakteeria löytyi runsaasti kosteissa rakennuksissa.

Kosteista rakennuksista eristetty valinomysiini on tehokas mitokondriomyrkky (myrkyllinen pitoisuuksissa < 0.001 mg / l). Valinomysiinillä tiedetään olevan hyvin monia myrkkyvaikutuksia nisäkkäisiin. Se on immuunitoksinen, neurotoksinen, lisääntymistoksinen ja käynnistää solun apoptoosin eli itsemurhan. Valinomysiini lamautti siittiön liikuntakyvyn tuhoamalla mitokondriot. Bacillus cereuksen tuottama oksetustoksiini, kereulidi, on valinomysiinille lähisukuinen aine, jolle ei aiemmin ole ollut käyttökelpoista biotestiä. Uuden siittiötestin avulla tunnistimme elintarvikkeista kereulidia tuottavat kannat. Sisätiloista eristetyt Bacillus subtilis kannat tuottivat surfaktiinia. Tämä aine vaurioittaa solukalvoa ja sisäilmassa sen voi olettaa ärsyttävän silmiä ja hengityelinten limakalvoja.

Tässä työssä osoitettiin, että kosteissa rakennuksissa löytyi runsaasti bakteerikantoja, jotka tuottivat hyvin voimakkaita myrkkyjä. Näillä myrkyillä saattaa olla osuutta sisäilmaan liittyvien oireiden syntyyn. Koska liike sian siittiöllä perustuu ehjiin mitokondrioihin ja solukalvoon, sian siittiösoluihin perustuva biotesti osoittautui keinoksi löytää mitokondrio- ja solukalvomyrkkyjä. Siittiösolujen käyttö myrkkyaltistuskokeissa on eettisesti perusteltua, koska siittiösoluilla korvataan tuskalliset koe-eläinaltistukset.


http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_16/vaitokset.html#ILMASSA, SISÄTILOISSA JA ELINTARVIKKEISSA ESIINTYVÄT BAKTEERIT JA NIIDEN MYRKYLLISYYS

Pähkinänsärkijä54 kirjoitti:

Tekstailit etttä " Nyt on kehitetty mittaumenetelmä, jonka avulla pystytään toteennäyttämään se, että rakennuksen hengitettävä sisäilma sisältää esim. valinomysiini-nimistä myrkkyä"

Mikä ko.mittausmenetelmä on? Olisi mielenkiintoista mittauttaa sisäilman laatu tuolla menetelmällä?

sisäilmaa, jonne sitten nämä myrkyt jäävät. Sitten vain analysointi kaasukromatogari-massaspektrometrilla. Analysointia ei siis suoriteta millään PEF-mittariin rinnastettavalla laitteella. PEF-mittauksilla, kuten tiedämme, on tehty rikoksia jo ainakin 12 vuotta!

Kyseessä ei ole mikään normaali m-voc-mittaus, jota esim. Oulun sisäilmatutkimus tekee.

Nyt siis analysoidaan valinomysiinia ja kereludia! Tämän jäkeen, jos ko. yhdisteitä löytyy, niin en haluaisi vastata tai omistaa kosteusvaurioista rakennusta.

Kannattaa katsoa vielä kerran tästä, mitä nämä myrkyt saavatkaan aikaiseksi:
http://www.helsinki.fi/tutkimus/huippuyksikot/mikrobivarannot.shtml

"Mikrobien tuottamat valinomysiini ja kereulidi todettiin immuunijärjestelmän hermo- ja keuhkosolujen toimintaa lamauttaviksi aineiksi Salkinoja-Salosen tutkimusryhmässä".