melkeinpä tasan vuosi mennyt siitä kun ensimmäisen kerran kirjoitin tänne.on ollut hyvempiä aikoja ja sitten todella huonoja.takana on juurikin sellainen kauhea aika.monta viikkoa tuli juotua.sen olen myöntänyt että olen alkoholisti, mutta miksi olen jatkanut, vaikka sain upean alun kesällä.nyt olen sössinyt kaikki asiani sitten.enkö ole vieläkään täysin ymmärtänyt tätä tilaa?en taida.tosin nyt tuli taas miljoonannen kerran tämä "nyt lopetan jne."tosin aivan sama oliko se sitten miljoonas ensimmäinen kerta, koska vielä on mahdollisuus.minun täytyy vain itse tehdä ratkaisut ja ottaa asiat omiin käsiin.muut eivät voi siinä auttaa.vain tukea.läheisiltä ja ystäviltä loppunut jo usko.enempää en halua heitäkään kiusata, saati sitten itseäni.haluan elää, koska juomiseni on jo sellaista että ellen viinamyrkytykseen kuole, niin johonkin muuhun itse aiheutettuun.siitä oli jo viitteitä aiemmin viikolla.tänään menen ryhmään, koska siellä käydessäni säännöllisesti pystyin olemaan juomatta.jostain syystä lopetin ja kuvittelin olevani vahvempi/selvillä vesillä, vaikka oikeasti tiesin ettei näin ole.ei kehtaisi ryhmään mennä kun kaksi kertaa olen jo sieltä jättäytynyt pois.toisaalta käynkö itseni vai muiden vuoksi siellä.itseni vuoksi se täytyy tehdä, tuntui miltä hyvänsä.aloitan myös yksilöterapian, koska haluan todellakin tietää syitä kuolemanhalukkuuteeni.sitähän se on.teen hidasta itsemurhaa juomalla.ainakin siltä tuntuu.
on kauheaa kun tietää että joutuu juomaan/tekee sen valinnan.
nykyään krapulat ovat aivan kauheita ja kädet tärisevät, moneen yöhön ei saa nukuttua eikä ajatus kulje.mitään ei saa aikaiseksi.
en oikeasti halua kuolla, vaikka usein niin ajattelenkin.onneksi sain selvää aikaa edes sen jonkun aikaa ja sain nauttia siitä vapauden tunteesta.oikeasti kiitin aina aamulla ja illalla yläkertaa.sain hymyillä vilpittömästi ja usein kun menin aamulla töihin melkein naureskelin itsekseni kun olin niin onnellinen siitä etten juonut.satoi tai paistoi.
kuitenkin pikkuhiljaa alkoholi ujutti enemmän ja enemmän ajatuksia päähäni ja lopulta sorruin.monta kuukautta meni ennen kuin nyt taas sain ajatuksen päästä kiinni.miksi siihen tarvittiin mokailuja.asioita joita ei voi korjata hyvällä tahdollakaan..?en halua olla sellainen, vaan elää onnellisesti selvänä.oli mitä tahansa, mutta selvänä ja nauttien ja iloiten ihanista ihmisistä lähelläni siis niistä joita en vielä ole menettänyt.
toivon ettei tämä ole vain jälleen sanahelinää, eikä se olekaan jos niin aivan vilpittömästi päätän ja haluan.minulla on elämä edessä, mutta ei kauaa jos sama jatkuu.
joka hetki on hyvä hetki muuttaa elämänsä suuntaa ja tehdä toisia valintoja.
toivottavasti tämä ei ole vain alkoholin tuoma masennustilan johdosta olevaa asiaa.päätin kuitenkin aamulla etten masennu vaikka kuinka masentaisi.silloin olen joutunut aina juomaan.otan asiat sellaisina kun ne tulee enkä juo.minulla on muuten loistava ja ihana elämä, mutta alkoholi on saanut sen kaiken haihtumaan tuhkana tuuleen.
muista,tämä on elämän ja kuoleman valinta.
on kauheaa kun tietää että joutuu juomaan/tekee sen valinnan.
nykyään krapulat ovat aivan kauheita ja kädet tärisevät, moneen yöhön ei saa nukuttua eikä ajatus kulje.mitään ei saa aikaiseksi.
en oikeasti halua kuolla, vaikka usein niin ajattelenkin.onneksi sain selvää aikaa edes sen jonkun aikaa ja sain nauttia siitä vapauden tunteesta.oikeasti kiitin aina aamulla ja illalla yläkertaa.sain hymyillä vilpittömästi ja usein kun menin aamulla töihin melkein naureskelin itsekseni kun olin niin onnellinen siitä etten juonut.satoi tai paistoi.
kuitenkin pikkuhiljaa alkoholi ujutti enemmän ja enemmän ajatuksia päähäni ja lopulta sorruin.monta kuukautta meni ennen kuin nyt taas sain ajatuksen päästä kiinni.miksi siihen tarvittiin mokailuja.asioita joita ei voi korjata hyvällä tahdollakaan..?en halua olla sellainen, vaan elää onnellisesti selvänä.oli mitä tahansa, mutta selvänä ja nauttien ja iloiten ihanista ihmisistä lähelläni siis niistä joita en vielä ole menettänyt.
toivon ettei tämä ole vain jälleen sanahelinää, eikä se olekaan jos niin aivan vilpittömästi päätän ja haluan.minulla on elämä edessä, mutta ei kauaa jos sama jatkuu.
joka hetki on hyvä hetki muuttaa elämänsä suuntaa ja tehdä toisia valintoja.
toivottavasti tämä ei ole vain alkoholin tuoma masennustilan johdosta olevaa asiaa.päätin kuitenkin aamulla etten masennu vaikka kuinka masentaisi.silloin olen joutunut aina juomaan.otan asiat sellaisina kun ne tulee enkä juo.minulla on muuten loistava ja ihana elämä, mutta alkoholi on saanut sen kaiken haihtumaan tuhkana tuuleen.
muista,tämä on elämän ja kuoleman valinta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En usko, että alkoholistin itsetuhovietti ajaisi häntä kuolemaan. Kun alkoholisti yrittää itsemurhaa, siinä on usein mukana koomisiakin piirteitä, sillä hän haluaa varmistaa, että hänet löydetään riittävän ajoissa.
Ne yritykset ovat usein avunpyyntöjä, koska alkoholistilla on paha olla.
Olet selkeästi löytänyt erään pohjan, sillä juomisen aiheuttaman paha olo on paljon suurempi kuin juomisen aiheuttama hyvä olo. Silloin pystyy juomisen lopettamaan, kunhan hakee itselleen ulkopuolista apua, ja vertaistuki on silloin apua parhaasta päästä.
Yleensä alkoholisti ei raitistuttuaan edes tarvitse enää yksilöterapiaa, sillä rinnan täyttävä paha olo johtuu yleensä juomisesta ja kun juopottelu loppuu, katoa kivi sydämeltä aika nopeasti.
Vertaistuen avulla pystyy elämään vaikeat ajat ilman viinaa, ja vähitellen elämä alkaa palkitsemaan raitista alkoholistia.
Näin isänpäivän aikaan, ne palkinnot ovat ainakin kaikilla meillä raitistuneilla isillä ja vaareilla kerrassaan ainutlaatuisia. Kyllä niiden takia kannattaa elää...
Luin tilityksesi ja se sai minulle tipan silmäkulmaan. Aivan samoja tuntoja itse koin nelisen vuotta sitten. Olin useita kertoja yrittänyt raitistumista myös AA-n avulla ja olin varma ettei minua enää voi mikään auttaa. Jostakin ihmeestä raittius kuitenkin alkoi, jotakin oli tapahtunut, ehkä olin kärsinyt tarpeeksi. Ryhmissä käyminen ei enää tuntunutkaan pakkopullalta. En tiedä uskotko enää mihinkään , mutta rukoilen tänään illalla puolestasi että saisit hypättyä raittiusjunaan mukaan.
kiitoksia.uskon kyllä ja siitäkin hieman voimaa olen välillä saanut.kiitos rukouksesta.on päättäväinen ja onnellinen olo.