Pyrin kirjoittamaan viestini varovaisesti. Mikäli aloitukseni ei tunnu soveliaalle, niin poistakaa äkkiä. Itsekin mietin kovin onko oikea aika kirjoittaa tekstiäni. Lopulta tulin tulokseen, että kirjoitan asian tärkeyden vuoksi.
Viittaan siis vanhoillislestadiolaisten televisio kielteisyyteen ja samalla internetin hyväksymiseen. Asiakokonaisuus on mietityttänyt minua Jokelan koulusurmien jälkeen yhä enemmän. Olen siis ihmetellyt ja miettinyt usein ennenkin miksi ei televisiota ja internet kyllä.
Kun nyt mediasta on tullut lisää tietoa tragedian taustoista, on tullut taas esille kuinka nämä ääriainekset kommunikoivat internetin välityksellä. Eräällä(vain yksi niistä) kansainvälisellä nettisivustolla lähetellään mm. väkivaltaa ihannoivia, itse tehtyjä videoita ja sitten niitä kommentoidaan ja ihastellaan keskenään. Jokelan koulusurmien tekijäkin oli ollut internetissä yhteydessä amerikkalaiseen vastaavan tapauksen suunnittelijaan. Kävin itse toteamassa sivustolta näin tapahtuneen. Samoin hän oli mm. kiitellyt erästä videota mikä oli tehty toisen koulumurhaajien muistoksi.
Tietyllä tavalla ahdistuneet nuoret kommunikoivat keskenään ja ruokkivat ajatuksiaan netissä. Nimenomaan kanava joka mahdollistaa yhteyksien löytämisen samanmielisiin ympäri maailman on vaarallista, kun on kyse ääriaineksista. He kannustavat toisiaan ja vahvistavat mielipiteitään netissä.
En ole kovin taitava kirjoittaja ja ajatuksieni esille tuominen kirjoittamalla ei ole minulle helppoa. Nytkin jää mahdollisesti pointtini epäselväksi, mutta yritän.
Olen käsittänyt, että teillä vanhoillisilla ei ole suoranaisia kieltoja vaan tapakulttuuriin liittyviä käytäntöjä. Tosin nämä tapakulttuuriin liitetyt tavat tuntuvat näin ulkopuoliselle nimenomaan kielloille. Koska tapakulttuurista poikkeavasta tunnutaan ajattelevan, että hän on poikennut uskomasta ja minkäslainen se sellainen sitten onkaan. Olisiko epäuskoinen? Jotenkin tuo logiikka kuulostaa tältä " Meillä on tällainen tapa. Ei sitä tarvitse noudattaa, mutta jollet noudata, et kuulu meihin".
Minua kiinnostaa vanhoillislestadiolaisten televisio kielteisyys vaimoni kautta. Hänen suvussaan on vanhoillislestadiolaisia ja hänen siskon lapsien kautta on asia tullut tutuksi. He ovat koko perhe aivan ihania ihmisiä. Lapset perheessä ovat kaikki oikein vastuuntuntoisia ikäisekseen, iloisia ja hyvinvoivia.
Vanhin pojista varsinkin on jotenkin positiivisesti erikoinen. 14 vuotiaaksi hän tuntuu ajattelevan niin aikuisella tavalla, että oikein ihmetyttää. Hänellä on ikäänsä liittyen tietysti välillä turhankin vahvoja mielipiteitä, mutta osaa upeasti muuttaa kantaansa ja myöntää erehdyksensä, jos siltä tuntuu. Haluan tässä yhteydessä tuoda esille, että emme koskaan puhu mistään uskomiseen liittyvistä asioista. Tästä tuntuu olevan sanaton sopimus. Minusta televisio ei ole uskomiseen liittyvä asia, enkä nyt ole varma onko kenestäkään muustakaan.
Vaimon siskonpoika liittyy tähän avaukseen sillä tavoin, että hän kärsii televisiottomuudesta kotonaan. Hän on kummipoikani ja useinkin meillä yötä, olemme itse lapseton pariskunta, joten siksikin nämä sisarusten lapset ovat läheisiä. Hän tuntuu olevan "vahvasti" mukana omassa herätysliikkeessään, mutta ei ymmärrä television "pahuutta". Hän on halunnut keskustella asiasta kanssani usein ja on tuonut mielipiteitään voimakkaastikin esille. Olen sanonut suoraan, että hänen pitää keskustella asiasta vanhempiensa kanssa. Samalla olen kärsinyt aiheuttaessani nuorelle kaverille mielipahaa kun en ole alkanut keskustelemaan aiheesta. En voi enkä halua astua lapsen vanhempien varpaille kasvatusasioissa.
Vaimon sisko on sanonut (hyvä niin) suoraan ja ystävällisesti vaimolleni, että television pitää olla suljettu kun he tulevat vierailulle. Olen sen verran vahva mies itsetunnoltani, että kestän tuon "uhkauksen". Tämä on se pienempi paha. Vaikka se sotii tietyllä tavalla itsemääräämisoikeuttani vastaan vieläpä kotonani, niin haluan kuitenkin tavata tätä miellyttävää perhettä.
En halua puolustella mitenkään televisiota. Jos se tuntuu houkuttelevan vääryyksiin, niin ei pidä katsoa. Samoin en sano, että internet olisi syynä vääryyksiin, mutta sitäkään ei pidä käyttää mikäli houkuttelee pahuuteen. Ihmettelen vain miksi netti koetaan hyväksyttäväksi ja televisio ei.
Nämä kaksi mediaa toimivat jokseenkin samalla periaatteella. Molemmista valitaan itse mitä katsotaan. Televisiosta vain on tarkat tiedot etukäteen, mitä milloinkin on tulossa. Eikä televisiosta koskaan tule niitä törkeyksiä mitä netissä on jatkuvasti. Palomuureista tietokoneella ei juuri ole hyötyä, kun teinit osaavat käyttää niitä paremmin kuin me kalkkikset.
Olen huomannut, että lähes aina nämä todellisesta elämästä kertovat jutut(puolesta tai vastaan), luokitellaan jonkin toimesta provoiksi. Jääköön se väittely nyt tällä kertaa pois. Sovitaan nyt heti alkuun, aloittajan toimesta, että tämä olkoon ns. provo. Haluan provosoida teitä keskustelemaan aiheesta Televisio/Internet.
Viittaan siis vanhoillislestadiolaisten televisio kielteisyyteen ja samalla internetin hyväksymiseen. Asiakokonaisuus on mietityttänyt minua Jokelan koulusurmien jälkeen yhä enemmän. Olen siis ihmetellyt ja miettinyt usein ennenkin miksi ei televisiota ja internet kyllä.
Kun nyt mediasta on tullut lisää tietoa tragedian taustoista, on tullut taas esille kuinka nämä ääriainekset kommunikoivat internetin välityksellä. Eräällä(vain yksi niistä) kansainvälisellä nettisivustolla lähetellään mm. väkivaltaa ihannoivia, itse tehtyjä videoita ja sitten niitä kommentoidaan ja ihastellaan keskenään. Jokelan koulusurmien tekijäkin oli ollut internetissä yhteydessä amerikkalaiseen vastaavan tapauksen suunnittelijaan. Kävin itse toteamassa sivustolta näin tapahtuneen. Samoin hän oli mm. kiitellyt erästä videota mikä oli tehty toisen koulumurhaajien muistoksi.
Tietyllä tavalla ahdistuneet nuoret kommunikoivat keskenään ja ruokkivat ajatuksiaan netissä. Nimenomaan kanava joka mahdollistaa yhteyksien löytämisen samanmielisiin ympäri maailman on vaarallista, kun on kyse ääriaineksista. He kannustavat toisiaan ja vahvistavat mielipiteitään netissä.
En ole kovin taitava kirjoittaja ja ajatuksieni esille tuominen kirjoittamalla ei ole minulle helppoa. Nytkin jää mahdollisesti pointtini epäselväksi, mutta yritän.
Olen käsittänyt, että teillä vanhoillisilla ei ole suoranaisia kieltoja vaan tapakulttuuriin liittyviä käytäntöjä. Tosin nämä tapakulttuuriin liitetyt tavat tuntuvat näin ulkopuoliselle nimenomaan kielloille. Koska tapakulttuurista poikkeavasta tunnutaan ajattelevan, että hän on poikennut uskomasta ja minkäslainen se sellainen sitten onkaan. Olisiko epäuskoinen? Jotenkin tuo logiikka kuulostaa tältä " Meillä on tällainen tapa. Ei sitä tarvitse noudattaa, mutta jollet noudata, et kuulu meihin".
Minua kiinnostaa vanhoillislestadiolaisten televisio kielteisyys vaimoni kautta. Hänen suvussaan on vanhoillislestadiolaisia ja hänen siskon lapsien kautta on asia tullut tutuksi. He ovat koko perhe aivan ihania ihmisiä. Lapset perheessä ovat kaikki oikein vastuuntuntoisia ikäisekseen, iloisia ja hyvinvoivia.
Vanhin pojista varsinkin on jotenkin positiivisesti erikoinen. 14 vuotiaaksi hän tuntuu ajattelevan niin aikuisella tavalla, että oikein ihmetyttää. Hänellä on ikäänsä liittyen tietysti välillä turhankin vahvoja mielipiteitä, mutta osaa upeasti muuttaa kantaansa ja myöntää erehdyksensä, jos siltä tuntuu. Haluan tässä yhteydessä tuoda esille, että emme koskaan puhu mistään uskomiseen liittyvistä asioista. Tästä tuntuu olevan sanaton sopimus. Minusta televisio ei ole uskomiseen liittyvä asia, enkä nyt ole varma onko kenestäkään muustakaan.
Vaimon siskonpoika liittyy tähän avaukseen sillä tavoin, että hän kärsii televisiottomuudesta kotonaan. Hän on kummipoikani ja useinkin meillä yötä, olemme itse lapseton pariskunta, joten siksikin nämä sisarusten lapset ovat läheisiä. Hän tuntuu olevan "vahvasti" mukana omassa herätysliikkeessään, mutta ei ymmärrä television "pahuutta". Hän on halunnut keskustella asiasta kanssani usein ja on tuonut mielipiteitään voimakkaastikin esille. Olen sanonut suoraan, että hänen pitää keskustella asiasta vanhempiensa kanssa. Samalla olen kärsinyt aiheuttaessani nuorelle kaverille mielipahaa kun en ole alkanut keskustelemaan aiheesta. En voi enkä halua astua lapsen vanhempien varpaille kasvatusasioissa.
Vaimon sisko on sanonut (hyvä niin) suoraan ja ystävällisesti vaimolleni, että television pitää olla suljettu kun he tulevat vierailulle. Olen sen verran vahva mies itsetunnoltani, että kestän tuon "uhkauksen". Tämä on se pienempi paha. Vaikka se sotii tietyllä tavalla itsemääräämisoikeuttani vastaan vieläpä kotonani, niin haluan kuitenkin tavata tätä miellyttävää perhettä.
En halua puolustella mitenkään televisiota. Jos se tuntuu houkuttelevan vääryyksiin, niin ei pidä katsoa. Samoin en sano, että internet olisi syynä vääryyksiin, mutta sitäkään ei pidä käyttää mikäli houkuttelee pahuuteen. Ihmettelen vain miksi netti koetaan hyväksyttäväksi ja televisio ei.
Nämä kaksi mediaa toimivat jokseenkin samalla periaatteella. Molemmista valitaan itse mitä katsotaan. Televisiosta vain on tarkat tiedot etukäteen, mitä milloinkin on tulossa. Eikä televisiosta koskaan tule niitä törkeyksiä mitä netissä on jatkuvasti. Palomuureista tietokoneella ei juuri ole hyötyä, kun teinit osaavat käyttää niitä paremmin kuin me kalkkikset.
Olen huomannut, että lähes aina nämä todellisesta elämästä kertovat jutut(puolesta tai vastaan), luokitellaan jonkin toimesta provoiksi. Jääköön se väittely nyt tällä kertaa pois. Sovitaan nyt heti alkuun, aloittajan toimesta, että tämä olkoon ns. provo. Haluan provosoida teitä keskustelemaan aiheesta Televisio/Internet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=117434
puolustaa internettiä, sinne saa kaikenmaailman hörhöt laittaa itsestään ampumakuvia ymm ...
olen sitä mieltä että internet ehdottomasti kieltoon.