Tämä on vertaus. Ole tarkkana.
Aloitetaan häkillä, jossa on viisi apinaa.
Laitetaan banaani roikkumaan häkin katosta ja tikkaat banaanin yläpuolelle. Jonkin ajan kuluttua joku apinoista lähtee kiipeämään banaania kohti. Heti kun apina koskettaa tikkaita, ruiskutetaan muita apinoita kylmällä vedellä.
Jonkin ajan kuluttua joku toinen apina lähtee kohti banaania samoin tuloksin - muita apinoita ruiskutetaan kylmällä vedellä.
Kohtapuoliin jokaisen tikkaille pyrkivän apinan aikeet estetään toisten toimesta.
Nyt luovutaan kylmästä vedestä.
Yksi apina otetaan häkistä pois ja tilalle laitetaan uusi. Uusi haluaa nyt kiivetä tikkaille ja hakea banaanin.
Kauhukseen apina huomaa, että muut käyvät sen kimppuun. Parin yrityksen jälkeen apina ymmärtää, että yritys kiivetä tikkaita johtaa joukkokuritukseen.
Seuraavaksi korvataan taas yksi alkuperäisistä apinoista uudella. Se lähtee kiipeämään kohti kattoa. Nyt myös edellisellä kerralla ylös yrittänyt vaihdettu apina osallistuu kuritukseen innolla!
Näin toimitaan kaikkien alkuperäisten apinoiden kanssa. Joka kerta, kun uusi tulokas yrittää tikkaille, muut kurittavat tätä. - Useimmilla ei ole mitään käsitystä siitä, miksi ne eivät saa kiivetä tikkaille tai miksi ne osallistuvat tulokkaan kurittamiseen.
Kun kaikki alkuperäiset apinat on korvattu, ei yhtäkään häkissä olevaa apinaa ole ruiskutettu kylmällä vedellä. Kuitenkaan yksikään apina ei enää yritä tavoitella banaania.
Miksi ei?
Koska niiden mielestä täällä on aina toimittu näin.
Näin oppivan organisaation toimintamalli on syntynyt.
Viriäisikö tästä juttua?
Aloitetaan häkillä, jossa on viisi apinaa.
Laitetaan banaani roikkumaan häkin katosta ja tikkaat banaanin yläpuolelle. Jonkin ajan kuluttua joku apinoista lähtee kiipeämään banaania kohti. Heti kun apina koskettaa tikkaita, ruiskutetaan muita apinoita kylmällä vedellä.
Jonkin ajan kuluttua joku toinen apina lähtee kohti banaania samoin tuloksin - muita apinoita ruiskutetaan kylmällä vedellä.
Kohtapuoliin jokaisen tikkaille pyrkivän apinan aikeet estetään toisten toimesta.
Nyt luovutaan kylmästä vedestä.
Yksi apina otetaan häkistä pois ja tilalle laitetaan uusi. Uusi haluaa nyt kiivetä tikkaille ja hakea banaanin.
Kauhukseen apina huomaa, että muut käyvät sen kimppuun. Parin yrityksen jälkeen apina ymmärtää, että yritys kiivetä tikkaita johtaa joukkokuritukseen.
Seuraavaksi korvataan taas yksi alkuperäisistä apinoista uudella. Se lähtee kiipeämään kohti kattoa. Nyt myös edellisellä kerralla ylös yrittänyt vaihdettu apina osallistuu kuritukseen innolla!
Näin toimitaan kaikkien alkuperäisten apinoiden kanssa. Joka kerta, kun uusi tulokas yrittää tikkaille, muut kurittavat tätä. - Useimmilla ei ole mitään käsitystä siitä, miksi ne eivät saa kiivetä tikkaille tai miksi ne osallistuvat tulokkaan kurittamiseen.
Kun kaikki alkuperäiset apinat on korvattu, ei yhtäkään häkissä olevaa apinaa ole ruiskutettu kylmällä vedellä. Kuitenkaan yksikään apina ei enää yritä tavoitella banaania.
Miksi ei?
Koska niiden mielestä täällä on aina toimittu näin.
Näin oppivan organisaation toimintamalli on syntynyt.
Viriäisikö tästä juttua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sinäkö sen kerroit silloinkin? Missä kirjallisuudessa aihe esiintyy? Se taisi olla siellä kirjallisuuspiirissä, missä puhuttiin veijareista ja huijareista. Jutut vähän rönsyili, niin tuli tuokin puheeksi.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/teo/kayta/lt/lindblad/
Apinoiden oppimistarina on otettu erään psykologiyhdistyksen lehdestä. Se toimii kyllä ihmisilläkin.
Kiitos tutkimusraportista! Tästä on puhuttu julkisuudessa aikanaan. Raportista kannattaisi esittää tiivistelmä, muuten monikaan ei viitsi lukea sitä koneelta.
- Yksi löydös oli että henkilökohtainen uskonnäkemys oli yleisin kiusaamisen aihe seurakunnissa, jos oikein ymmärsin.
sitä mahdollisuutta, että opetettava menettelytapa tms. olisikin oikea.
Tietysti uskovan ihmisen voisi kuvitella miettivän "neuvojen" taustojakin, mutta jos joku neuvo on oikea ja sitä noudattaa sen kummemmin miettimättä, niin mikäs siinä. Eri tavalla toimiva ei siis välttämättä ole oikeassa, vaikka olisikin muodostanut oman käsityksensä. Toki hänellä on oikeus siihen.
"Toisaalta tuo oppimistarina ei sinänsä sulje pois sitä mahdollisuutta, että opetettava menettelytapa tms. olisikin oikea."
Miksi jonkin menettelyn pitäisi olla oikea? Mihin tällä oikeellisuudella pyritään?
mutta ne oppivat selitämään ettei heidän ryhmänsä kaipaa banaaneja, ja uudetkin apinan varmaankin oppivat pian saman julkilausuman.
Tämä on vain koe, ei tästä pääse lukemaan oikeaa tai väärää tapaa opettaa yhteisöä.
Saattaahan olla että joku nuori urosapina toisten nukkuessa uhmaa ja kiipeää hakemaan banaanin tai heittää sitä jollakin esineellä.
Ehkä yrittäjiä olisi jos häkki ei olisi suljettu.
Hauskoja tarinoita syntyy? Jatkakaapa!
esimerkki ja toimii varmastikkin tikassa yhteisöllisyydessä.
Kuitenkin miten käy kun jos joku kuitenkin uhmaa sääntöjä toistuvasti. Entä jo apina kuitenkin kiipeää tikkaille ja mitään ei tapahdu. Kuinka kauvan menee mallioppimiseen toisin päin.
Vai käykö niin että tuota eritavalla käyttäytyvää kuitenkin syrjitään varmuuden vuoksi?
Toki emme ole painoita mutta voisin kuvitella että samanlaisesta ryhmädynamiikasta "rikos ja ranaistus" on kyse myös vl yhteisön tapakultuurissa. (Naatus)
Kuitenkin pitää kysyä kuinka kauvan menee ennenkuin joku lähtee kyseenalaistamaan sääntöjä?
Koska aina kuitenkin tulee olemaan niitä jotka tekevät niin. Yrittävät löytää jonkin muun ratkaisun (heitää banaani kivellä alas katosta).