Kyllä vanhemmat on myös kovilla. Mitä tehdä kun lapsi sanoo ettei missään tapauksessa saa kertoa, että kiusataan ettei kiusattaisi enemmän? Työnantaja painaa päälle ja ylitöitä on pakko tehdä vaikka omatunto painaa eikä ole kotona niin paljon kuin pitäisi. Ja parisuhde vielä rakoilee. Hirvittävää taistelua perheen ja työ välillä.
Vanhemmat kovilla
yks vanhempi
6516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaihda työpaikkaa ja mene puhumaan kiusaamisesta opettajalle! Ei varmasti saa kiusaaminen jatkua, kun opettajat siihen puuttuvat ja jos nyt niin vaikka kävisikin niin sitten teet rikosilmoituksen kiusaajista. Kiusaamisen on loputtava vaikka sitten otettaisiin poliisit mukaan!!! Lapsi on suojaton ja meidän aikuisten ehdoton velvollisuus on suojella lapsiamme! Ei anneta kiusaajille valtaa, me aikuiset olemme miljoona kertaa viisaampia ja vahvempia kuin muutama alaikäinen kiusaaja.
Kiusaajilla on iät ja ajat ollut palotteena tuo, että jos kertoo kiusaamisesta kiusataan vielä enemmän. Näin ei todellakaan tapahdu vaan kiusaaminen loppuu varmasti, kun oikein kovat otteet (ei väkivaltaa) otetaan käyttöön.
Lapset ovat turavattomia tässä maailmassa ja me vanhemmat olemme heidän ainoat turvansa. Nyt stoppi liialle työnteolle!!! Lapsemme ovat vain hetken pieniä ennen mailmalle lentämistään. Sitten kun olet lapsesi kasvattanut aikuisiksi sitten voit omistautua työllesi enemmän. Et kai halua asettaa rahaa lapsesi onnellisuuden edelle? Raha ei tuo lapselle onnea vaan läsnäolevat vanhemmat (jos vanhemmat ovat ok eli ei mielisairauksia, alkoholismia, väkivaltaisuutta..).
Raha ei ole tässä se pointti. Teen 4 päiväistä työviikkoa ja vapaapäivänä aina kotona kun lapset tulevat koulusta ja sitten leivotaan tms. Muinakin päivinä vuorotellaan puolison kanssa, että aina jompikumpi on kotona kun on esim ruoka-aika. Kiusaamisestakin paljon puhuttu lapsen kanssa ja se ei lapsesta tunnu olevan niin vakavaa kuin minusta (ei fyysistä, vaan pientä naljailua). En haluaisi pahentaa tilannetta ja on niin vaikea päättää pettääkö lapsen luottamus ottamalla asian puheeksi opettajan kanssa vai vielä seurata tilannetta. Eikä työpaikan vaihtaminen ole niin helppoa...
Minä harjoittelin lapseni kanssa mitä sanoa kiusaajille takaisin jos sanovat jotain ilkeää. Mietimme eri vaihtoehtoja pojan kanssa yhdessä niin oli sitten sanavalmiimpi noissa tilanteissa. Kerroin myös ettei kiusaaminen todellakaan johdu siitä, että pojassa olisi joku vialla vaan kiusaajilla on AINA ITSELLÄÄN asiat huonosti ja purkavat väärällä tavalla pahaa oloaan.
Kun lapsi saa syyllisyyden pois itsestään, niin pahat sanatkaan eivät enää niin satuta.
Olen ihan samaa kertonut, että sillä naljailijalla itsellään ei ole asiat hyvin ja haluaa päteä/haavoittaa muita. Onko sinulla esimerkkejä mitä voisi neuvoa vastaukseksi näille "huulen heittäjille".
"hää...sulla on iso nenä höhöö..."
"joo,oon aina saanu kuulla että sepä onkin komea,sillä tulee kuuluisaksi"
"onpa sulla tyhmät luistimet"
"mitä väliä sillä on jos mun luistimet ei opi"
"kauhee paita sulla"
" eikös ookki,äiti osti,haluutko tän"
"reppus on ihan ahterista"
" ai missäs sellanen kauppa on"
Hei, tuo oli tosi hyvvä.
Olisi ihan kirjan paikka, joten tuumasta toimeen..ja kirjalle nimeä keksimään.
Mukavaa talven alkua kaikille.