Kun täällä nyt on kommentoitu jos jotakin Jokelasta, niin kiinnittikö kukaan muu siihen huomiota, miten toimittajat juttua artikuloi esim.TV:ssä?
"Ampumavälikohtaus" - se oli eniten käytetty termi!
Siis mitä ampumavälikohtaus pitää teistä sisällään - alkoi veettää koko vähättely, nimittäin vähättelyähän se oli käyttää jotain kohtaus-sanaa!
Toinen juttu mikä pisti korvaan, kun ei kerta kaikkiaan olut mitään sanottavaa, pyöriteltiin samoja sanoja kuin mälliä suussa ja lisättiin superlatiivejä joka veen paikkaan.
Koska yksityinen ihmmien ei voi muuta kuin uskoa siihen, mitä se kuulee radiosta, TV:stä, lukee lehdistä, niin toimittajilla pitää olla vastuuta joukkohysterian luomisestakin!
"Ampumavälikohtaus" - se oli eniten käytetty termi!
Siis mitä ampumavälikohtaus pitää teistä sisällään - alkoi veettää koko vähättely, nimittäin vähättelyähän se oli käyttää jotain kohtaus-sanaa!
Toinen juttu mikä pisti korvaan, kun ei kerta kaikkiaan olut mitään sanottavaa, pyöriteltiin samoja sanoja kuin mälliä suussa ja lisättiin superlatiivejä joka veen paikkaan.
Koska yksityinen ihmmien ei voi muuta kuin uskoa siihen, mitä se kuulee radiosta, TV:stä, lukee lehdistä, niin toimittajilla pitää olla vastuuta joukkohysterian luomisestakin!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minua taas otti päähän tässä – kuten monissa muissakin järkyttävissä tragedioissa- toimittajien tapa kysellä asiantuntijoilta semmoisia asioita jotka nyt jokainen tavis tajuaa että vielä siinä vaiheessa niihin ei voi kukaan tietää vastauksia. Poliiseilta, lääkäreiltä ym. Ja kun haastateltava sen sanoo niin jumalauta kohta toimittaja kysyy samaa vähän eri sanankääntein.
Tai kun jututettiin lapsia tai omaisia niin kysyttiin että onko tämä järkyttänyt sinua tai että oletko huolissasi lapsestasi?
Herranen aika.
Aivan tunsin myötähäpeää toimittajista.
Jos ei ole järkevää kysyttävää niin pitäisi osata pitää turpansa kiinni.
Tuo oli se yksi asia - nyt se tuli mieleeni, kun kirjoitit!
Rakastaako suomalainen toimittaja niin ääntään, että määintää täytyy vaan jatkaa...huoaah!
Luin useamman lehden seuraavana aamuna ja kyllä Aamulehti laittoi oikein vyön alta ala-arvoisimmat jutut mitä konsanaan olen lukenut!
Ampujapojan koti ja kotiväki sai ryöpytyksen, että siinä jo kosketeltiin henkilökohtaisuuksia!
Toimittajat ovat tärkeitä, mutta ei NIIN tärkeitä, että ammattitaito jää toiseksi tai ettei sitä ole lainkaan!!!
Vaikka noita uutisia Jokelasta tulee itsekin luettua, niin pistää miettimään mikä on tarpeellista meidän kaikkien tietää. Pitäisi tietenkin uhrien omaiset ottaa huomioon mutta varsinkin tässä Jokelan tapauksessa ne sadat koululaiset jotka joutuvat kouluun palaamaan.
Poliisi aivan oikein tehden ilmoitti, että se ei mielellään paljasta uhrien tarkkoja löytöpaikkoja, asentoja ym. jotta ne eivät jäisi lasten mieliin kummittelemaan.
Mutta tottakai iltapäivälehdissä ja ainakin maikkarilla on jo tarkat grafiikat tapahtumien kulusta. Että jokainen kouluun palaavan lapsen mieleen varmasti jää kaikki mitä missäkin tapahtui.
Tokihan moni joutui näkemään siellä monenlaista, eli sana muutenkin leviäisi mutta periaatteessa taas yksi osoitus median tunteettomuudesta, krokotiilin kyyneleitä se kyllä osaa lavastaa.
Muuten asiasta toiseen, olen tässä aamulla miettinyt että jos olisi kansalaisaktivisti niin tekisin jonnekin aloitteen tämmöisestä:
Siellä koulullahan on jo lasittajat, kirvesmiehet ja muut remonttimiehet ahkeroimassa. Pitääkin, eli että kaikki luodinreiät ja muut jäljet korjataan pois.
Mutta koittaisin pistää pystyyn semmoista keräystä Suomen eri koulupiireiltä, kunnilta, että Jokelan kouluun järjestettäisiin kaikenlaista pientä piristystä.
Että ulkoasua muutettaisiin alkaen 0-hetkestä.
Tarkoitan esimerkiksi sisustusta, kukkia, ei mitään osanottokukkia vaan normaaleja viherkasveja käytäville ja huoneisiin, tauluja ja vaikka julisteita uusia, seiniin uusia värejä maaleiksi, ehkä uusi kalustus ruokalaan ja kaikenlaista tämmöistä.
Ja sieltä poistettaisiin mahdollisimman paljon ajasta ennen tuota 0-hetkeä.
Tuntuu että se voisi vähän helpottaa nuorten opiskelua koulussa jatkossa. Vaikka he sinne menevätkin ja ulkoisesti koulunkäynti jatkuu, niin epäilenpä meneekö matikan tai maantietotunnin opit perille kuukausiin. Ei tuo pintaremontti juttu ja koulun ilmeen muuttaminen varmaan suuria tee mutta voisi vähän auttaa.
Tosin sen varmaan voisi Tuusulan kuntakin tehdä.
Ei koske pelkästään tätä Jokelan tapausta että toimittajan tavat raivostuttavat. Ei tarvitse olla kun joku haastattelu telkkarissa, niin toimittaja ei esim. anna haastateltavan vastata kunnolla vaan alkaa tivamaan kesken kaiken jotai asiaa tai on kysymässä jotain muuta jo ennen kuin edelliseen kysymykseen on saatu vastaus. Varsinkin kun haastatellaan politikkoja. Yritäppä siinä sitten seurata ohjelmaa, yleensä näitä ei edes viitsi katsoa. Tämmöinen ihmisten onnettomuuksilla ja
surulla mässäileminen tuntuu olevan himo hommaa, sitten kun ei tiedä minkä jutuissa on totta ja mikä keksittyä. Eipä tuu juoru- iltalehtiä osteltua jatkossakaan.
On selvää, että isot tapaukset herättävät yleisön kiinnostuksen ja mediat skabaavat huomiosta keskenään. Varsinkin suorissa lähetyksissä on tiukat aikataulut, josta johtuen toimittajat joutuvat kiirehtimään ja se helposti on koettavissa päälle puhumisena.
Ajantasaisin informaatio löytyy lehtien sekä maikkarin ja ylen nettisivuilta.