Napattu toisaalta. Pitää paikkansa.
Alla käännös ICN:n eli kansainvälisen kattojärjestön eettisistä periaatteista koskien sairaanhoitajia ja ihmisoikeuksia. Sairaanhoitajaliitto on osa tätä organisaatiota eli pitäisi koskea heitäkin. Teksti vapaasti saatavilla englanniksi.
Ihmisoikeudet ja sairaanhoitajan etiikka
Sairaanhoitajilla on velvollisuus turvata ja edesauttaa ihmisten potilasturvallisuutta aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä tarkoittaa, että sopivaa hoitoa tarjotaan käytettävissä olevien resurssien mukaan noudattaen s.hoitajan eettisiä periaatteita. S.hoitajilla on myös velvollisuus taata, että potilas saa tarvittavat tiedot ennen hoitoa ja toimenpiteitä sisältäen osallitumisen tutkimukseen koehenkilönä ymmärtämällään kielellä.
S.hotajat ovat vastuussa toimistaan ja toimimattomuudestaan, joilla turvaavat ihmisoikeudet. Kansalliset s.hoitajaliitot (NNAt) ovat velvollisia osallistumaan teveydenhuollon ja sosiaalisten oikeuksien lakimuutoksiin, jotka liittyvät potilaan oikeuksiin.
Mikäli s.hoitajat joutuvat ’kahden tulen väliin’ toimenkuvansa toteuttamisen ja velvollisuuksiensa työnantajaansa tai muuta auktoriteettia kohtaan, on sairaanhoitajan ensisijainen velvollisuus hoitoa tarvitsevia kohtaan.
Alla käännös ICN:n eli kansainvälisen kattojärjestön eettisistä periaatteista koskien sairaanhoitajia ja ihmisoikeuksia. Sairaanhoitajaliitto on osa tätä organisaatiota eli pitäisi koskea heitäkin. Teksti vapaasti saatavilla englanniksi.
Ihmisoikeudet ja sairaanhoitajan etiikka
Sairaanhoitajilla on velvollisuus turvata ja edesauttaa ihmisten potilasturvallisuutta aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä tarkoittaa, että sopivaa hoitoa tarjotaan käytettävissä olevien resurssien mukaan noudattaen s.hoitajan eettisiä periaatteita. S.hoitajilla on myös velvollisuus taata, että potilas saa tarvittavat tiedot ennen hoitoa ja toimenpiteitä sisältäen osallitumisen tutkimukseen koehenkilönä ymmärtämällään kielellä.
S.hotajat ovat vastuussa toimistaan ja toimimattomuudestaan, joilla turvaavat ihmisoikeudet. Kansalliset s.hoitajaliitot (NNAt) ovat velvollisia osallistumaan teveydenhuollon ja sosiaalisten oikeuksien lakimuutoksiin, jotka liittyvät potilaan oikeuksiin.
Mikäli s.hoitajat joutuvat ’kahden tulen väliin’ toimenkuvansa toteuttamisen ja velvollisuuksiensa työnantajaansa tai muuta auktoriteettia kohtaan, on sairaanhoitajan ensisijainen velvollisuus hoitoa tarvitsevia kohtaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
POTILAITA JA HOITOA TARVITSEVIA VASTAAN. ELI VIATTOMIA. EIKÄ LÖÖPEREITÄ PUHUNEITA VASTAAN.
Ammattietiikan ei tulisi koskea ihmistä, joka on eronnut ko. ammatista. Tuleva pakkolaki tehyläisten irtisanoutumisten kieltämisestä on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastainen. Hoitohenkilökunnasta tuli Suomen valtiossa myös kertaheitolla suhteessa lukuisiin puitelakeihin lainsuojattomia.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus kieltää orjuuden ja pakkotyön kieltoa koskevassa 4. artiklassaan, että ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
Artiklan lopussa on määräys, jonka mukaan pakkotyö ei koske sellaista palvelua, jota vaaditaan silloin kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia. Se ei sovellu tähän tilanteeseen, jossa valtiovalta itse aiheuttaa vaaratilanteen vaikeuttamalla neuvottelutilannetta ja asettumalla työnantajan puolelle.
Ehdottaisin työnantajapuolelle pakkolakia, joka koskisi työntekijöiden alistamisen lopettamista ja Euroopan ihmisoikeussopimusten kunnioittamista.
Suurin osa kansainvälisistä sairaanhoitajajärjestöistä ICN:ssä tukevat Tehyn ja sen jäsenjärestöjen työtaistelua. Samoin SSN, johon kuuluvat Dansk Sygeplejeråd, Finlands sjuksköterskeförbund, Felagið Føroyskir Sjúkrarøktarfrøðingar, Félag íslenskra hjúkrunarfræðinga, Norsk Sykepleierforbund, Sjuksköterskegruppen i Vårdförbundet (http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/viestinta/ajankohtaista/?x10912=16535).
ja pääset eroon ammatinharjoittamisoikeuksistasi. Nyt olet eronnut vain työnantajan palveluksesta eli olet ns. työvoimareserviä. Sinulla on ammatinharjoittamisoikeudet jäljellä.
Onkohan noille tahoille annettu oikeata tietoa? Koska esmerkiksi Norjasssa ja TAnskassa on jo nk. pakkosovittelulaki, joka ei olisi tällaista työtaistelua sallinut. Suomessakin on jo lakon aikainen suojatyövelvoite eli uusi laki ei olisi mainitsemasi artiklan vastainen - siinä pakkotyöllä tarkoitetaan jotakin aivan muuta kuin mistä nyt on kyse.
On myös muistettava, että nyt joukkoirtisanoutumista käytettiin työtaistelukeinona, ei yksittäisen ihmisen irtisanoutumisesta aikoen todellakin vaihtaa työpaikkaa, alaa tms.
Kävin lukemassa tiedotteen. Siinä tuetaan vaatimusta palkankorotukselle, mutta siinä ei ole mitään mainintaan tuesta nyt valitulle työtaistelukeinolle. Onkohan siitä oikeasti edes tiedotettu?
Lisäksi tuo on päivätty 30.10 eli sen jälkeen on tapahtunut jo aika paljon.
aivan oikeassa. Seuraavaksi varmasti alkaa TEO:seen tippua kirjeitä...
Pakkotyö-käsistettä voidaan soveltaa artiklan mukaisesti tässä tilanteessa. Se on toki alunperin tehty toisenlaiseen tilanteeseen, kuten suurin osa laeista ja sopimuksista.
Moni hoitaja palaa työtaistelun jälkeen takaisin. Sen jälkeen irtisanoutumisaika on muutama viikko. Näen vaarana sen, että valtion ja työnantajan temppuilu ajaa hoitajat pois alalta lopullisesti. Monen silmät aukeavat. He huomaavat, ettei mikään enää pidättele heitä hoitotyössä.
Valtio ja kunta ovat viis veisanneet potilas- ja henkilökuntaturvallisuudesta tähänkin asti. Hoitotyöntekijät ovat monin tavoin pitäneet pakan kasassa jo vuosia. Nyt päättäjille on tullut yllättävä "eettisyyden" puuska, kun tosiasioihin on pakotettu ottamaan kantaa. pakkolaki ei ratkaise yhtäkään keskeistä asiaa kiistassa. Se antaa vain muutaman päivän lisäaikaa, mutta mille.
Kansainväliset hoitotyön asiantuntijat seuraavat järjestöissään tilannetta tarkasti. Joukkoirtisanoutumista on mm. ruotsissa käytetty hyvin menestyksellisesti.
Tämänkaltainen tuen ilmaus vedetään pois tai korjataan, jos sen perusteet muuttuvat. Onhan kyseessä myös kansainvälisen yhteisön maine ja imago.
mutta jos irtisanoo itsensä,ei ole enää sairaanhoitaja.....??
Esimerkiksi lääkäri on velvoitettu auttamaan uranvaihdoksen jälkeenkin (ainakin osassa länsimaita) ellei ole luopunut lääkärinoikeuksistaan.
Työtaistelu ei ole normaalitilanteeseen verrattava tilanne eli kyllä tuo nyt vain pätee.
Auttamisvelvollisuus on nyt jo kirjattu lakiin, samoin kriisin kuten suuronnettomuuden jälkeen (esim. lintuinfluenssaepidemia, sota) olisit valvoitettu auttamaan sairaanhoidossa - palkatta.
Lakon aikainen suojelutyövelvoite on jo olemassa ja uusi laki olisi siihen verrattavissa työtaisteluiden varalta.
Norjassa on muuten jo pakkosovittelu, joka olisi estänyt nykyisen työtaistelukeinon.
jos tuo laki tulee niin alalle ei tule enää ketään.
ja kuka haluaa hoitajan sitomaan haavaa joka on pakotettu töihin pienellä palkalla?