elämisen mahdottomuus

otetaan 2/3. Eli kun tuloni ovat n. 690 netto. Ulosottoon menee n. 50 euroa. En nyt viitsi tarkistaa ihan tarkkoja lukemia, mutta näin minulla!

että ulosoton jälkeen jää käteen vähän yli 500, josta on maksettava n. 400 € vuokraa elarit x 2 ja muut normaali eläminen.

ap. vastaa kirjoitti:

että ulosoton jälkeen jää käteen vähän yli 500, josta on maksettava n. 400 € vuokraa elarit x 2 ja muut normaali eläminen.

on 585 euroa, sen nyt ainakin saat. Todella pieni palkka sinulla on jos ei enempää jää. Kerro nyt nettopalkkasi, joku tässä yhtälössä mättää. Sossu maksaa sulle sitten erotuksen eli noin 800 euroa miinus nettotulosi. Asumistukea et saa jos bruttotulosi ovat yli 1150 euroa, karkea arvio, riippuu kunnasta.

suojaosuus kirjoitti:

on 585 euroa, sen nyt ainakin saat. Todella pieni palkka sinulla on jos ei enempää jää. Kerro nyt nettopalkkasi, joku tässä yhtälössä mättää. Sossu maksaa sulle sitten erotuksen eli noin 800 euroa miinus nettotulosi. Asumistukea et saa jos bruttotulosi ovat yli 1150 euroa, karkea arvio, riippuu kunnasta.

Lue lisää

Olen varmaan esittänyt asiani todella sekavasti. Otetaanpa uusiksi.

Tällä ongelmaisella jää palkasta käteen normaalisti n. 1650 €/kk. Eli mitä hänelle jää käteen kun "vouti käy tilillä"?

Hänellä on kaksi alaikäistä lasta, joista maksaa elarit.

ap. kirjoitti:

Olen varmaan esittänyt asiani todella sekavasti. Otetaanpa uusiksi.

Tällä ongelmaisella jää palkasta käteen normaalisti n. 1650 €/kk. Eli mitä hänelle jää käteen kun "vouti käy tilillä"?

Hänellä on kaksi alaikäistä lasta, joista maksaa elarit.

Lue lisää

"3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan yksi kolmasosa (1/3) palkasta."

Eli 550 euroa näyttäisi vouti vievän. Hänen kannattaa ottaa yhteyttä sossun elatusturvaan ja pyytää vapautusta/alennusta elatusmaksuista ulosoton ajaksi. Kunta maksaa elarit silloin suoraan äidille. Yrittävät kyllä nikotella mutta siihen on pakko suostua lain mukaan. Jos eivät halua sopia niin uhatkoon oikeudella. Siis vielä, jos lapset eivät asu henkilön kanssa niitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.

Tässäkin tapauksessa, kiitos idioottien lainlaatijoiden, joutuvat veronmaksajat kustantamaan osittain ulosoton koska velallisen suojaosuudet ovat liian matalia turvatakseen normaalin elämisen ilman sossun apua.





http://www.oikeus.fi/5620.htm


Palkan ulosmittaus

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (585 euroa/kk), heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.

Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan avustavaan ulosottomieheen.

Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu.

Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2007 alkaen

Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.

Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2007 alusta 19,50 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 7,00 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta.

Velallisen suojaosuuteen (19,50 euroa päivässä) lisätään 7 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo maksetaan. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2007 lukien:

Velallinen yksin: 585 €

Velallinen
1 elatuksen varassa: 795 €

Velallinen
2 elatuksen varassa: 1 005 €

Velallinen
3 elatuksen varassa: 1 215 €

Ulosmitattava määrä (palkka tarkoittaa jäljempänä myös muuta tuloa):

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.

2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).

3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan yksi kolmasosa (1/3) palkasta.

4. Vuoden 2009 alusta käyttöön otettavassa asteikkoulosmittauksessa ulosmitataan yhtä kolmasosaa suurempi osuus palkasta seuraavan asteikon mukaan.

Jos palkka on suurempi kuin 4 x suojaosuus ulosmitataan 36 %
Jos palkka on suurempi kuin 4,5 x suojaosuus ulosmitataan 39 %
Jos palkka on suurempi kuin 5 x suojaosuus ulosmitataan 42 %
Jos palkka on suurempi kuin 5,5 x suojaosuus ulosmitataan 46 %
Jos palkka on suurempi kuin 6 x suojaosuus ulosmitataan 50 %

Esimerkkejä 1

Velallisen oma suojaosuus on 585 € kuukaudessa (30 x 19,50 = 585)

Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 795 € kuukaudessa (30 x (19,50 7) = 795)

Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1 005 € kuukaudessa (30 x (19,50 7 7) = 1005)

Esimerkki 2

Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 585 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 170 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan (900 euroa) ja suojaosuuden (585 euroa) erotuksesta eli (2/3 x (900 - 585) =) 210 euroa.

Esimerkki 3

Velallisen palkka on 1 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 585 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 170 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan (1 200 euroa) määrästä eli (1/3 x 1 200 =) 400 euroa.

Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri

Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet

Velallisen sairaus, työttömyys tai muu vastaava syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)

Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.

Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.

.... kirjoitti:

"3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan yksi kolmasosa (1/3) palkasta."

Eli 550 euroa näyttäisi vouti vievän. Hänen kannattaa ottaa yhteyttä sossun elatusturvaan ja pyytää vapautusta/alennusta elatusmaksuista ulosoton ajaksi. Kunta maksaa elarit silloin suoraan äidille. Yrittävät kyllä nikotella mutta siihen on pakko suostua lain mukaan. Jos eivät halua sopia niin uhatkoon oikeudella. Siis vielä, jos lapset eivät asu henkilön kanssa niitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.

Tässäkin tapauksessa, kiitos idioottien lainlaatijoiden, joutuvat veronmaksajat kustantamaan osittain ulosoton koska velallisen suojaosuudet ovat liian matalia turvatakseen normaalin elämisen ilman sossun apua.





http://www.oikeus.fi/5620.htm


Palkan ulosmittaus

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (585 euroa/kk), heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.

Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan avustavaan ulosottomieheen.

Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu.

Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2007 alkaen

Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.

Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2007 alusta 19,50 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 7,00 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta.

Velallisen suojaosuuteen (19,50 euroa päivässä) lisätään 7 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo maksetaan. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2007 lukien:

Velallinen yksin: 585 €

Velallinen
1 elatuksen varassa: 795 €

Velallinen
2 elatuksen varassa: 1 005 €

Velallinen
3 elatuksen varassa: 1 215 €

Ulosmitattava määrä (palkka tarkoittaa jäljempänä myös muuta tuloa):

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.

2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).

3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan yksi kolmasosa (1/3) palkasta.

4. Vuoden 2009 alusta käyttöön otettavassa asteikkoulosmittauksessa ulosmitataan yhtä kolmasosaa suurempi osuus palkasta seuraavan asteikon mukaan.

Jos palkka on suurempi kuin 4 x suojaosuus ulosmitataan 36 %
Jos palkka on suurempi kuin 4,5 x suojaosuus ulosmitataan 39 %
Jos palkka on suurempi kuin 5 x suojaosuus ulosmitataan 42 %
Jos palkka on suurempi kuin 5,5 x suojaosuus ulosmitataan 46 %
Jos palkka on suurempi kuin 6 x suojaosuus ulosmitataan 50 %

Esimerkkejä 1

Velallisen oma suojaosuus on 585 € kuukaudessa (30 x 19,50 = 585)

Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 795 € kuukaudessa (30 x (19,50 7) = 795)

Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1 005 € kuukaudessa (30 x (19,50 7 7) = 1005)

Esimerkki 2

Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 585 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 170 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan (900 euroa) ja suojaosuuden (585 euroa) erotuksesta eli (2/3 x (900 - 585) =) 210 euroa.

Esimerkki 3

Velallisen palkka on 1 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 585 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 170 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan (1 200 euroa) määrästä eli (1/3 x 1 200 =) 400 euroa.

Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri

Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet

Velallisen sairaus, työttömyys tai muu vastaava syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)

Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.

Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.

Lue lisää

jos palkasta viesään kolmasosa niin siihen on jo laskettu elatusmaksut koska ihmiseltä ei saa ulosmitata 3osaa palkasta enempää. ja jättää elatus maksut sitt pystyyn niin vouti vie sitt
ne ensisijaisesti palkasta..