Olen keski-ikäinen mies ja en vaan ymmärrä miksi en voi pitää hauskaa ilman alkoa! Halu raitistua olisi ja on ollut jo muutaman vuoden mutta....kaikki asiat on kunnossa kuten asunto velaton,ihanat lapset,vaimo, hyvin palkattu työ siis kaikki mitä ihminen voi haluta. Silti vaan pitää kaljaa vetää jatkuvasti! Tänään taas jatkoin sitä heti aamusta. Kaikki vaan tuntuu niin hyvältä kännissä! Lomat on yhtä kaljan juomista . Tiedän kuitenkin että nyt alkaa olemaan viimeinen hetki löytää se voima raitistua tai lapset on ilman isää koska ei kukaan voi ikuisesti tällaista kestää. Pää alkaa olemaan ihan loppu tähän juomiseen! Tiedän että haluatte sanoa että etsi voimaa lapsista ja ajattele heitä. Ja sitä tässä ajattelen ja se on suuri syy miksi haluan eroon tästä. Itku tulee usein kun ajattelen miten huono isä olen heille koska juon.....Kertokaa omista kokemuksista miten olette päässeet eteenpäin. AA ei ole mun juttu mutta antabusta olen miettinyt
Kuka ymmärtää
itse en!
7593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
retkelle,siis erämaahan ja nuotio sinne kirves mukaa jaa kuiva puu poikki
koska olen samanlaisia kokenut alkoholisti. Velattoman asunnon sain kuitenkin vasta raitistuttuani. Raittiutta läksin hakemaan itseni takia ja sain siihen apua, tosin aikaisemmin raitistuneilta alkoholisteilta. Työpaikkalääkärisi voisi olla ensiavun antaja.
ymmärrän yskän, ymmärrän juomisen hyvinkin. Juodessa arki unohtuu ja murheet katoaa. Juodessa tulee nukutuksi koska ylensää tulee sammuminen. Juodessa ideoita pursuaa päästä. Juominen herättää intohimoja ja juominen voi motivoida kaikkea tekemistä. Juominen on se oman elämän hekuma joka menee KAIKEN edelle.
Puhutaan riippuvuudesta ja siitä eroon pääsemisestä.
Helvetin hankalaa se on, ja nyt sanon sinulle täysin vilpittömästi reilun jätkän ohjeen: Jos juominen on ongelma niin SINUN pitää tehdä asialle jotain. Ei kukaan muu, ei pyhähenki eikä mikään sitä muuta kuin sinä itse. Lopeta juominen nyt vain niin voit pelastaa vielä itsesi ja perheesi. Jos kerta et halua puhua AA:Sta ei puhuta siitä. Antabus ei juomistasi estä.
Jos itse saisin viisivuotta elämässä takaisin niin olisin silloin uskonut erästä toista riippuvaista juoppoa. Hän sanoi, että väkisisn kuivattelu muutamassa kuukaudessa voi sen pahemman riippuvuuden viedä pois. Se on vaan tehtävä itse. Minä en uskonut vaan luulin, että viikossa olin parantunut. Sitten tulikin a_kklinikat, antabukset AA:t yksilöterapiat, lääkkeet ja pöpilä kuvioihin. Lähti talo, lähti perhe, lähti työ ja lähti itsekunnioitus. Käytännössä lähti terveys ja osittain järkikin. Perkele kun olisin silloin uskonut, vähentänyt ja näyttänyt kaikille että voi olla ilmankin. Nyt tämä raittius ei ketään kiinnosta muutakuin itseäni. Periaatteessa toimin parivuotta liian myöhään. Jos olisin siinä tilanteessa kuin sinä nyt niin lopettaisin juomisen pariksi-kolmeksi kuukaudeksi HETI. Kyllä se pahin riippuvuus häviää kun vähän aika kuivattelee. Sen takia ihmiset pitää tipattomia kuukausiakin. Mää en sitä uskonut silloin. JOs olisin uskonut niin mulla olisi vielä perhe, talo ja työ. Voisinpa ehkä nauttia oluenkin silloin tällöin niinkuin nykyään teenkin. Mieli ei tee juoda enempää.
Tahtoopi vaan olla niin, että mitä kauemman kurkkua kuivattelee, sitä kovempi on vauhti sitten kun ryllinki taas alkaa. Itse kuivattelin joskus puoli vuotta ja join toiserna puolivuotiskautena vuoden kiintiön täyteen. Sen jälkeen olikin nuppi niin sekaisin, että alkoi täysraittius maistua
ei asiaa auta kuukaus tai kymmenen väkisin raittiina, jos tietää sitten jatkavansa "kohtuukäyttöä".
ongelma vaan pitkittyy ja läheisten piina myös.
aloittajalla on lopulta vaihtoehdot vähissä.
niitä on kaksi.
itse tietää kyllä mitä pitäis mutta sen aika ei siis ole vielä, liekö koskaan.
juominen on "se maailman tärkein asia", josta voi keskustella (kännissä ja ehkä krapulassa) mutta nehän on vaan kännisen lupauksia. ei niitä sentään pidä vakavasti ottaa, herkässä tilassa luvattuja.
mitä kaikkea pitää menettää ennen kuin uskoo ? yleensä kaikki, usein myös oma henki.
oma pohja on siellä jossain tulevaisuudessa, odottamassa.
hyvää isänpäivää ja sääli perhettä. he ovat täysin syyttömiä tähän kärsimykseen.
Tässäpä on yksi alkoholistin lapsi... Eipä järin mukavaa oo se kun sä on melkeinpä aina humalassa, siltä ainakin tuntuu. Aikuisia tässä jo ollaan, me lapset, mutta aina nää asiat mietityttää.
Tänään oli tarkoitus käydä iskän luona tuossa naapuripaikkakunnalla. Iskä soitti vielä ennen lähtöäni että olenko tulossa. Äänestä kuulin että oli nautittu miestä väkevämpää. Olinkin jo junassa kun soitti niin päissään ettei puheesta selvää ottanut ja pyysi etten tulisi käymään vaan kävisin mummon luona joka asuu siinä iskän naapurissa. Isukki aikoi käydä nukkumaan.. Minä en usein isäni luona käy ja sen kerran kun käyn niin toivoisin että olisi selvinpäin. Huomaan kyllä heti että se on juonut ja sen huomaa myös puhelimessa hänen äänestään. Alkoholistien tapaan ei tietenkään myönnä mitään ja aihe on hänelle kuin punainen vaate härälle. Iskälle viina on tärkeämpää kuin omat lapsensa..
Iskä on kyllä ollut hyvä isä meille. Penskana ollessamme käytti leikkupuistossa ja oli mukana touhuissa ja rakensi majoja jne, mutta näin jälkeenpäin ajatellen hän tarvitsi aina sen jokusen kaljan. Luuli varmaan ettei me lapset tajuta, ei kait silloin, mutta nyt joo. Hyvä lapsuus silti oli vaikka se alkoholi lapsuuttamme varjostikin.
Se harmittaa miten se juominen menee aina muiden asioiden edelle. Onneksi sentään mummon luona tuli käytyä niin ei aivan hukkareissu ollut. Iskän luonakin olisin käynyt mutta rappukäytävässä leijaili sellainen viinan haju että jätin menemättä.
Mietippä siis lapsiasi :)
..sinua.aivankuin olisin itse kirjoittanut.Minä kuuntelin aa-n ensimmäisen askeleen täältä netistä,ja luin aa-sta,ja ymmärsin että on tunnustettava voimattomuutensa alkoholin suhteen.se on vahvempi.en ole vielä mennyt minäkään ryhmään,mutta aion mennä.olen alkanut kaivata ihmisiä jotka oikeasti ymmärtävät minun ongelmaani,kukaan muu kuin toinen alkoholisti ei voi ymmärtää.