Miksi joku jääkin niin mieleen ettei mene pois.Ei vaikka mitä tekisi.Vaikka miten ravistaisi,puistattaisi ja taskujaan tyhjentäisi, potkisi ajatukset ojan pohjalle.Mukana vaan mokomat kulkee.Välillä hiljaa vaieten ja sitten taas yllättäen muistuttaen olemassaolostaan.Jostain vaistoaa toisen ja sanaton tunne nousee pintaan.
Tietääköhän kukaan mistä puhun?
Tietääköhän kukaan mistä puhun?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei mene pois, ei.
omat konstit on nyt melkolailla käytetty,oisko sulla muita toimivia ajatusten tainnutuskonsteja takataskussa?
tainnuta noin mukavaa tunnetta, mulla on samanlainen ja ajattelin pitää sitä hengissä mahdollisimman pitkään.
hukuttaminen, hukkaaminen, hautaaminen, hiipiminen (karkuun), hätistely, huijaus, kiertely, kaartelu, kieltäminen, kadottaminen, kivittäminen, kaunistelu, lannistaminen, linkoominen, lamauttaminen, lumelääke...
Ei toimi mikään. On ja pysyy.
pitäis ottaa sun lista talteen, sitten kun itselle tulee mitta täyteen näissä tunteissa...
joten miksi vaivautuisit? ;-)
Paras keino on hyväksyä tilanne ja antaa mielikuvituksen lentää. Kun haaveilee tarpeeksi, tunteet haalistuvat ja sitten niille voi jo tehdäkin jotain!
Kuitenkin, toimii vain, jos et satu olemaan kovin telepaattinen henkilö ja se toinen osapuoli ei suostu lopettamaan sinun ajattelemistasi...
Kaikki tuo edellä kerrottu on koettu ja tällä hetkellä pahasti koukutettuna... No, mukavaahan se, kun sen asian niin ottaa! =)
seonnut yhdestä ihmisestä, että uskon telepatiaan tässä tapauksessa. Joskun mietin häntä, eikä tunnu pahasti missään.. sitten toisella hetkellä se tulee jostain yllättäen, se tunne, sellainen polttava. Olen siis alkanut epäillä (leikisti), että ajattelemme yhtäaikaa. Siksi välillä hetkeksi viilenee, toinen ei ajattele silloin. Toisella hetkellä roihahtaa, kun ajatukset tavoittaa yhtä aikaa. Siis en ihan tosissani tuohon usko, mutta leikilläni kuitenkin..
minäkin telepatian suhteen..Yhteys voi näköjään olla niinkin oudolla tavalla(leikisti tai oikeesti aateltuna)
Toisinaan elämä menee ihan omilla uomillaan eteenpäin,ja sit taas hetkittäin joku tunne vaan kiskasee pysähdyksiin.Kuin otettas olkapäistä kiinni ja vähän ravistettas.
Tulee levoton,kiihtynyt olo.Ja tuntuu todentotta siltä kuin ajatukset kohtaisi.Kova ikävä valtaa mielen.Ja menee hetki ja joskus toinenkin ennenkuin tilanne rauhoittuu. Ja usein on käynyt vielä niin että kun tällänen ravistus on ollut,niin ei mene kuin hetki ja hän pelmahtaa jostain nurkan takaa.Ja tulee ihan yllätetty olo...Ja tämä telepaattinen tunne on ollut heti ensisilmäyksestä lähtien.
Voi meitä tärähtäneitä:)
ainoa, joka kokee tuollaista. Ehkä se sitten onkin totta, mistäs näitä juttuja tietää, aika yksinkertaisiahan me ihmiset ollaan, ei me kaikkea ymmärretä. Kuvauksesi kyllä täsmäsi melko hyvin..
et on muitakin tärähtäneitä.Se on sanotaanko vaikka aika lohdullista kuulla.Ollaankohan me tärähtäneet pääasillisesti naisia?
vsataanottokysy olla uskon takana, mutta kyllä ne sen tuntee, eivät myönnä kuten me naiset
Ensi katseesta jäin koukkuun häneen. Alkuunsa ihmettelin et miten joku voi vetää puoleensa kuin magneetti. Aina kun ohitin hänet, tuntui siltä kuin en pystyis kävelemään hänen ohi. Sit vaan sinnillä ja äkkiä ohi.. Lähellä istuminen olikin sit yhtä "tuskaa". :) En ole varmaan ikinä tuntenut samalla tavalla ketään kohtaan. Telepatiasta en puhu mitään kun luulin et meillä oli jonkinlainen yhteys.. Mut eipä sit ilmeisesti ollutkaan.
Nyt olen kovasti yrittänyt päästä hänestä yli ja aika hyvin olen siinä mielestäni onnistunutkin. Mut tiedän sen et jos näkisin hänet nyt niin kaikki olisi taas ennallaan. Kaipaisin ja ajattelisin häntä koko ajan.
jatkan. Sen huomaa kyllä, onko sitä vai ei. Itse voit ottaa vastaan hänen lähettämiään viestejä, toisen ei välttämättä tarvitse uskoa moiseen.
Sanon myös sen, että miehilläkin telepaattisia kykyjä on. Osa vaan ei todellakaan usko siihen, heistä se on muuten vaan hörhöä. Mutta on niitäkin, jotka tietävät olevansa telepaattisia! (Eikä ne miehet ole mitenkään "nörttejä" hekään)
Itse koin tuon telepatian voiman varsin erikoisella tavalla. Nimittäin joku vuosi takaperin eräs ilta joulun alla, ennen nukkumaanmenoa, ajattelin seuraavan päivän ohjelmaa. Kuinka heräisin, kävelisin kauppaan. Näin sieluni silmin kellonajan, moneltako olisin kaupassa. Kuin vahingossa aloin pohtimaan, tulisiko eräs tietty ihminen sinne kauppaan myös... ja olin sopivinani treffit sinne tietylle kellonajalle.
No, seuraavana päivänä toimin ajatusteni mukaan. Kunnes kävellessäni kauppaan alkoi tuntumaan sille, että joku hoputtaa minua. "Joudu jo, olen jo täällä", se ääni sanoi. Pääsin perille, tein ostokseni ja olin poistumassa... kunnes toden totta törmäsin tähän ihmiseen siinä ulko-oven tuntumassa! Hän pysähtyi vielä juttelemaan ihan pieneksi hetkeksi... Voin kertoa, että vaikka tavallaan tiesin kohtaavani hänet, olin aika tavalla hämmästynyt!!
Hörhöä, joku ehkä sanoo. Mutta sanokoot! ;-)
Kyllähän minäkin uskon telepatiaan.. Minulla se meni niin et usein kun minulla tuli tunne et hänen täytyy olla jossain lähellä niin aika pian hän tulikin jossain vastaan. Ja kun ajattelin häntä kotona, tuntui siltä kuin joku olisi silittänyt poskeani. Usko telepatiaan kuitenkin väheni ku kuulin ettei hän olekkaan kiinnostunut minusta. Ehkä ne tunteet johtui siitä et halusin tuntea niin.
Tiedän mistä puhut. Hiljaseks vetää. Ei osaa pukea sanoiks. Hajottaa lähinnä.
sukupuolta?
mies olen ... ja naista ajattelen.. ja huvittavinta on se että saisin naisia yllättävän helposti mutta se yksi vain pyörii mielessä.
jostain tietystä ihmisestä niin erikoisen puoleensa vetävän että peittoaa muut mennen tullen.Joku piirre,elkeet,katse ..Mikähän se on se salaisuus? Aika mysteerinen juttu :)
Itse olen nainen ja eräs mies vaivaa mieltä.
osais selittää. siinä naisessa on vaan jotain mystistä. en osaa selittää. iho vaan nousee kananlihalle ja selässä menee kuumia aaltoja kun edes katsookin koko olentoa. onhan se pirun hyvännäköinenkin mutta mitä se selittää .. onhan maailmas miljoonia kauniita ihmisiä.. joskus sitä vaan tapaa tollasia että jalat alta ja soronoo! ja tietty varattu tietenkin stana
..saavuttamaton.
Se onkin kipeä tilanne.Kun kaipaa ja haluaa.
Eikä ole siihen oikeutta.Mitä siinä voi muuta tehdä kun yrittää niitä ajatuksia tainnuttaa.Hyvällä tai huonolla menestyksellä.
Tietääkö nainen että ajattelet häntä?
vastata kuin hän itse.. mutta siis tietää hän että pidän hänestä. sen tiedän. "ystävälliset" naispuoliset ystävättäreni ovat häntä valistaneet..
ja oishan tuohon mun kainaloon tulijoita mutta en vaan pysty ajatella muita kun sydän lyö vain 'hänelle'..
pääsisit tilanteesi herraksi.Tavalla tai toisella.Oli mukava "jutella" Minua kutsuu nyt nukkumatti.
Kauniita unia..
Muuttaisi asian toisin...
Pitäisi alkaa opettelemaan tunteettomaksi, se vaatisi paljon tunteettomuutta, ja siinä kärsisi väärätkin ihmiset.
Rakastuin itseäni 16 vuotta nuorempaan mieheen. Suhteemme kesti 3,5 vuotta. Ikä asia oli alkuvaiheessa esillä, mutta me molemmat totesimme, että se ei haittaa meitä kumpaakaan. Tunsimme niin valtavaa kiintymistä ja intohimoa toisiamme kohtaan. Olimme kuin seitsemännessä taivaassa. Hoimme tosillemme aina vaan rakastaa ja on oma. Erosimme pari päivää sitten; miehen kaveri kertoi, että suhteemme on päättynyt koska miestä oli alkanut vaivata ikäeromme.Päättynyt? Noin vaan? Miksi hän ei sitä itse kertonut? Tietenkään se ei voi olla syy? Haluaisin olla huono, ilkeä, paha, mahdoton, paska, ruma, inhottava, jne.. Mies teki minusta ramman, puutteellisen ihmisen. Itse hän on pelkuri, joka ei uskalla rakastaa. Miksi tässä yhteiskunnassa hyväksytään vain miehelle nuorempi partneri? Ei yhtään lohduta kun ystävät sanovat, että mies ei ole kyynelieni arvoinen. Itsetuntoni on romahtanut. " vaikka sulkisi silmät kuva säilyy eikä mee minnekään. Mutta silti ei tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan..." - Apulanta -
Aina vaan...
Olen pahoillani, tuli tosi surullinen olo kun luin tekstisi! Millainen ihminen päättää 3,5 vuoden suhteen kaverinsa kautta......?!!
Tunnen pariskunnan, joilla on muutama vuosi enemmän ikäeroa kuin teillä (nainen vanhempi), mutta ei sitä edes huomaa. Nyt he ovat molemmat yli 50v.
Ei sinussa ole vikaa, älä sitä mieti. Mies ei ollut sinua varten.
johon ainoa lääke taitaa olla tapaaminen. Itse en valitettavasti ole tuota lääkettä vielä päässyt nauttimaan :)