Olen n 8v ajanut kitkoilla, edelliset Nokian Q,t ja nyt testivoittaja Continentalit. Aikaisempina vuosina käytössä kaksi autoa, toisessa nastat toisessa kitkat. Jos sain valita ajoon lähtiessä niin varmasti sillä missä kitkat - oli keli mikä oli. Näyttää olevan melkoisia asenneongelmia asian suhteen. Nastat pitäisi kieltää.
kitkoilla ajava
Hessu x
542654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 29 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Halu kieltää nastat kertoo syvästä asenneongelmasta. Hyvät, että myönsit ongelmasi avoimesti.
Samaa mieltä asiasta. Kitkoilla vain täytyy opetella ajamaan, sekä huomioimaan jarrutusmatka. Kyllä asia on niin, ei ne nastat talviautoilua sen turvallisemmaksi tee. Se vaan on suomalaisilla tottumuskysymys. Hyvin kielteinen oli minunkin kantani kitkoihin ennenkuin kokeilin ja seitseman vuotta on ajeltu kitkoilla, enkä palaa enää nastoihin.
jarrutusmatkan kun hirvi hyppää eteen?
Väliäkö sillä jarrutusmatkalla, jos hirvi hyppää eteen 15 metrin etäisyydellä ja reaktioaikaan menee 20 metriä?
Kyllä sillä on väliä, jos hirvi hyppää eteen 200:n metrin päässä. Nastarenkailla auto pysähtyy tarvittaessa jo sata metriä aikaisemmin. Kitkarenkailla on parhaimmillaankin vauhtia vielä 50-60 km/h tunnissa hirven kohdalla.
Sinulla on parhaimmillaan ja pahimmillaan käsitteet ristissä.
Parhaimmillaan auto pysähtyy kitkoilla varustettuna alle sadassa metrissä, eli nastarenkailla varustettua autoa paremmin. Sillä ei kuitenkaan ole minkään valtakunnan merkitystä, pysähtyykö se sata metriä aikaisemmin vai metrin aikaisemmin.
Pahimmassa tapauksessa osutaan tuohon nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välimaastoon, eli tilanteeseen jossa yhdellä renkaalla olisi pysähtynyt mutta toisella ei. Vallitsevat olosuhteet määrittelevät kumpi rengastyyppi olisi ollut parempi valinta. Tilanne on kuitenkin harvinainen, ja vielä harvinaisempaa on, ettei siinä tilanteessa voi tehdä hallittua väistöä koska nopeuttahan on saatu joka tapauksessa reilusti alas.
Oli sinulla nastat tai ei, jarrutus on myöhäistä silloin kun hirvi hyppää eteen. Kuten on opetettu ja koettu, järkevin on kiertää hirven perän kautta ohitte, sikäli tie on vapaa. No onneksemme tuo hirvi juttu ei ole jokapäiväistä, eikä edes joka kuukausikaan. Tosihan on, että nelivetoautolla, kuten meilläkin on, isonlainen sellainen, ajaminen on muutenkin turvallisempaa ja näin ollen, ajamme edelleenkin kitkoilla...... ja ajoi millä hyvänsä, aina on huomioitava muukin liikenne, eikä ajettava edellä menijän persuuksissa kiinni. Joten jätä keli/pelivaraa. Siitähän se lähtee.
Kitkoilla ajava ei paljoa turvallisuudesta välitä, sillä miksi ei ajettaisi paremmilla, kun kerran on saatavilla. Kitkoilla ajavalla on kotona palovaroitin(koska se on pakollinen), mutta ei laita sinne patteria, koska sehän ei ole pakollista ja eihän minulle mitään sellaista satu, jossa sitä tarvittaisiin. Sehän toisi vain liikaa turvallisuuden tunnetta, sillä onhan minulla se varoitin, vaikka ei toimikkaan. Pärjäähän sitä ilman patteriakin. Samoin kitkojen ja nastojen kanssa. Eihän sitä ruokaankaan mausteita tarvitse laittaa, mutta se vain on parempaa silloin. Kitkakuskilla on mustekynä josta on muste loppu. Onhan sentään kynä. Olishan se mustekkin hyvä, jos joskus tarvitsee kirjoittaakkin. Mikään muu ei ole tärkeämpää kuin KITKA.
hiljaa hyvä tulee.
"Kitkoilla ajava ei paljoa turvallisuudesta välitä, sillä miksi ei ajettaisi paremmilla, kun kerran on saatavilla."
Kun kerran ei parempaa ole saatavilla on tyydyttävä siihen mitä on, eli nykyisiin kitkoihin.
Toimintakuntoinen palovaroitin on pakollinen. Nastarenkaat ovat juuri kuin ne palovaroittimet joiden uskotaan vuosi vuoden jälkeen olevan kunnossa, eli antavat virheellistä turvallisuudentunnetta, mutta tositilanteen tullessa voidaankin todeta ettei patterit olleetkaan kunnossa.
Nastarengaskiihkoilijat käyttäytyvät kuten perusjuntit aterian maustamisen suhteen: Suolaa lisätään ennen kuin valmiina tarjoiltua annosta on edes maistettu. Mustapippurikin ehkä tunnetaan, mutta siinä ne mausteet sitten olivatkin.
Nastarengas on kuin kuulakärkikynä jossa kärki on aina esillä - pilaa ympäristönsä (sotkee paidantaskut).
kaikki "inkkarit kanootissa", epäilen vain. Otappa selvää ennenkuin alat moista soppaa sekoittelemaan.
Kitkamies ottaa jo uutena sen patterin pois, sillä sehän vai lisää turvallisuuden tunnetta, eikä kitkamies semmoiseen ole tottunut. Mootorisahassakin on se ketju kitkamiehelle ihan turhaan. Kitkamies ottaa teräketjun pois, ja laittaa kitkaketjun lamelleineen tilalle ja tulosta syntyy. Kitkapilkkimiehen jäänaskalissakin on terän tilalla pala kitkarenkaan lamellia. Tai oikeastaan kitkapilkkimies ei ota jäänaskaleita ollenkaan mukaan, sillä sehän vain lisää turvallisuuden tunnetta. Vuoristokitkakiipeilijälläkin on hakuissaan kitkarenkaan lamelleita ja toimii varmasti. Kitkamiehen ruuvimeisselissäkin on kitkapala lamelleilla ja kyllä ruuvit aukee. Kitkamies on niin vannoutunut kitkansa puolesta, että mausteiden sijaan laittaa lamelleita ja kitkaa ruokaansakkin. Mietin vaan, että taitaa todellisen kitkamiehen vessassa käynti aiheuttaa tuskaa, sillä se kitkahan tunnetusti pistää kovaa vastaan.
Ei se uuden patterin paikallaanolo lisää ainoastaan turvallisuuden tunnetta, vaan se lisää oikeasti sitä turvallisuutta.
Moottorisahassa on teräketju ihan paikallaan, sillähän on tarkoitus rikkoa vastaan tulevat pinnat. Perusteletko vastaavasti nastojen käytön renkaissa sillä, että niillä on tarkoitus rikkoa tienpinnat? Käynnissä oleva moottorisaha on lisäksi erittäin huono apuväline jos on tarkoitus kiivetä puun latvaan, sillä moottorisahalla ei saa otetta mistään vaan sitä käytettäessä kaikki hyvät tartuntaoksat katkeavat.
Jäänaskalit lisäävät niin turvallisuuden tunnetta kuin todellistakin turvallisuutta. Niiden piikit on vaan hieman eri kaliiperia kuin katulaillisten nastarenkaiden nastat. En suosittele jäänaskaleiden tekoa puukapuloista joiden päihin upotetaan yksi talvirenkaan nasta kumpaankin, koska hyödyttömiä ne ovat jos avannosta pitää omin voimin nousta. (No, ehkä niillä voi raapustaa viimeisen viestin jään pintaan...)
Samat jäänaskaliperustelut pätevät vuoristokiipeilyvarusteisiinkin.
Nykynastarenkaiden nastat ovat surkastuneita jäänteitä entisiltä ajoilta.
Syö sinä nastoja ja vaikkapa tuuman rautanauloja jos siltä tuntuu... vessassakäynti (jos sinne saakka ehdit) taitaa vaan jäädä viimeiseksi.
Sinulla kun tuntuu tuota tietotaitoa olevan muuta ihmiskuntaa enemmän, niin perustele mistä johtuu nastarenkaiden ylivoimainen jääpito?
Jos kerran nastoilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, niin ainoa jäljelle jäävä tekijä on nastarenkaan kitkarengasta ylivoimaisempi kumilaatu.
Sinun mukaasi nastaton nastarengas pitäisi ilmeisesti paremmin kuin nastoitettu?
Tietyissä olosuhteissa kitkarengas pitää jäälläkin nastarengasta paremmin, joten nastarenkaiden jääpito ei suinkaan ole kategorisesti ylivoimainen vaikka ne tietyissä olosuhteissa selvästi päihittävätkin kitkat. Tietyissä olosuhteissa nastat auttavat, mutta toisissa niistä on lähinnä haittaa, ja vuosi vuodelta jäävät nastojen todelliset hyödyt vähemmälle kitkarenkaiden kehittyessä ja nastojen surkastuessa.
Toki nastoilla on saatavissa ylivoimainen jääpito kaikissa olosuhteissa, mutta silloin ei enää puhutakaan katulaillisista nastoituksista koska myös niiden haitat ovat ylivoimaiset.
Jäämme tämän perusteella siis odottamaan, milloin kauppoihin tule myyntiin kitkarenkaan lamelleilla varustetut jäänaskalit. Siihen ei taida ihmisikä riittää. Tai no vannoutuneen kitkamiehen pukinkonttiin semmoiset voisi kyllä itsekkin tehdä. Siinähän kitkamies viimeisen kerran voisi todeta lamellin pidon. Kuuluisat viimeiset sanat. KYLLÄ LAMELLI PITÄÄÄÄÄÄ. Kitkakalamies on mahdoton ajatus. Tai ajatellaas hiemen asiaa. Kitkapyörän lamellihan puree c-miehen mielestä kerran niin lujasti jäähän, niin kitkakalamiehen kairaan terän tilalle lamelli. Siinä varmaan jää lentäisi ja reikää syntyisi. Taitaisi nälkä tulla kitkakalamiehelle. No ei hätää, kitkakalamies popsisi pahimpaan nälkäänsä lamelleita. Kitkamies ei pidä palovaroittimessa patteria, sillä sehän lisää kyllä oikeasti turvallisuuden tunnetta. Niinhän tekee nastatkin ja oikein virallisesti (ei nyt huomioida vannoutuneen kitkamiehen MUTUTIETOA) testattuna ja todettuna. Kitkamies ei näin ollen tarvi palovaroittimessa turvallisuutta lisäävää tekijää. SILLÄ SEHÄN IHAN OIKEASTI LISÄÄ TURVALLISUUTTA. Lamellijäänaskaleilla ei voi edes viestiä jäänpintaan RAAPUSTAA. Ja kyllähän siinä silloin pitoa löytyy jäänaskalista, jos sillä voi RAAPUSTAA jään pintaan. Lamellista ei edes jälkeä jäisi.
Eihän niitä kitkarenkaan lamelleilla varustettua jäänaskalia kannata jäädä odottamaan yhtään sen enempää kuin talvirenkaan katulaillisesta nastasta tehtyä jäänaskalia - yhtä hyödyttömiä molemmat.
Voipi hyvinkin olla että asia on niin kuten mainitsit, että nastatkin oikein virallisesti lisäävät turvallisuuden tunnetta, mutta kun se ei riitä, päinvastoin! Turvallisuudentunne jolle ei ole katetta on pahasta.
Turvallisuutta lisääviä tekijöitä tarvitaan niin kotona kuin liikenteessäkin, siksipä on kehitetty mm. hyvin toimivia palohälyttimiä ja hyvin toimivia kitkarenkaita.
Pito joka löytyy jäänaskalin korvikkeesta jolla voi ainoastaan raapustaa jään pintaan on merkityksetön, koska se on niin pieni ettei siitä ole ratkaisevaa apua - avantoon jäät kuitenkin.
Kyllähän tätä voidaan jatkaa pitkäänkin, mutta koita nyt edes mielikuvituksessasi keksiä jotain uutta ettei tarvitse samoja juttuja kerta toisensa jälkeen toistaa.
Aivan takuulla pääsee esimerkiksi Hakkapeliitta vitosen nastalla tehdyllä jäänaskalilla helpommin avannosta pois, mitä kitkarenkaan "lamellinaskalilla".
Miksi kumisaappaisiin laitetaan talvella nastat? Sen vuoksi että parketti naarmuttuu?
Sinulla ei ole esittää mitään faktoja nastarenkaiden huonommuudesta. Ainostaan itse keksimiäsi väittämiä.
Turvallisuuden tunne. Se on juuri sitä minkä kitkarengas luo. Se on hiljainen ja sillä tulee ajettua kovaa. Se pitää yleensä ihan hyvin. Mutta sitten kun pitoa tarvitaan yllättäen, niin sillä ei tee yhtikäs mitään.
On nähty, että kitkarenkailla varustetut autot menevät täysin suoralla tiellä katolleen, jos tie sattuu olemaan liukas. Se siitä kitkarenkaiden turvallisuudesta.
Teet siitä Hakkapeliitta vitosen nastasta jäänaskalin jonka nastaulkonema on sama kuin renkaassa, niin yhtä tyhjän kanssa se on.
Niin, miksi jotkut laittavat nastoja kumisaappaisiin talvella? Minä en niin tee, ei ole tarvetta, rajoittaa aiheettomasti kumisaappaiden käytettävyyttä.
Tietyillä osa-alueilla on olemassa selkeitä yleisesti faktoina hyväksyttyjä testituloksia nastarenkaiden huonommuudesta. En ala niitä kuitenkaan tässä luettelemaan koska jokainen voi käydä kirjastossa lukemassa alan lehtiä. Lisäksi olen tehnyt omakohtaisia käytännön havaintoja, mitään ei ole tarvinnut keksiä hatusta. Kokonaisuutena ei kyse kuitenkaan ole nastarenkaan huonommuudesta, vaan tasavertaisuudesta (välittömästä turvallisuusnäkökulmasta katsottuna).
Väittämäsi turvallisuuden tunteesta ei yksinkertaisesti yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Saman voi vallan hyvin väittää nastarenkaista: Nastarenkaat luovat vaarallisen turvallisuuden tunteen koska ne eivät tehokkaasti välitä kuskille tienpinnan todellista tilaa, eivätkä nekään yllättävässä tilanteessa pysty kumoamaan fysiikan lakeja. Kun vielä tyypillisen nastarenkaan kiihdytyspito on yleensä parempi suhteessa jarrutuspitoon, syntyy niitä yllättäviä tilanteita herkemmin ja korkeammissa nopeuksissa joissa seuraamukset ovat vakavammat.
On nähty, että nastarenkailla varustetut autot menevät täysin suoralta tieltä katolleen, vaikkei tie edes ole erityisen liukas. Näin voi käydä myös kitkarenkailla. Turha siitä on rengastusta syyttää jos kuski tunaroi.
Annan tässä sinulle nyt loistavan ja täysin ilmaisen vinkin. Rupeappas valmistamaan vanhuksille tarkoitettuja lamelloituja talvijalkineita, kun niiden jääpito on kerran niin PARASTA ettei voi edes käsittää. Voisi pito lamelleissa olla niin valtava, ettei heikkovoimaiset vanhukset saisi jalkojaan maasta irti, kun lamelli puree jäähän liiman lailla. No konkurssifirmaa tuskin tarvitsee edes perustaa. Se on kitkarengas mikä ei välitä kuljettajalle tienpinnan tdellista tilaa Ja yleensä siinä vaiheessa on jo myöhäistä. Olet tehnyt omakohtaisia käytännön havaintoja. Kerron sinulle, ettet ole ainoa joka on tehnyt omakohtaisia käytännön havaintoja. Toisilla tuo havaintokykykin tuntuu vain olevan parempi. Havaintokykysi perustuu juuri siihen mitä puolueettomana kitkafanina haluat nähdä. TESTIT huom TESTIT ei perustu havaintoihin vaan totuuteen. Olen itse päässyt jäälle testaamaan ennen renkaiden ostoa kummat ovat ne paremmat talvirenkaat. Kitkoja en ottaisi vaikka vähän maksettaisikin. Niissä ei ole mitään tuntoa eivätkä välitä mitään tietoa tienpinnasta.
Kiihdytyspidon ja jarrutuspidon suhteesta sen verran kun muka taas mielestäsi kitkarenkaassa sekin toimii paremmin, niin taitaa se näin olla. Kitkarenkaallinen auto kiihtyy jäällä nollasta kuuteenkymppiin 30 sekunnissa ja pysähtyy samassa ajassa. Eli kitkarenkaan kiihdytyspito on hyvässä suhteessa jarrutuspitoon. Nastarenkaallinen auto kiihtyy nollasta kuuteenkymppiin 15 sekunttia ja pysähtyy 20 sekunnissa. Kumpikohan on turvallisempi. Olet oikeassa, korkeammissa nopeuksissa seuraukset ovat vakavammat. Mikäköhän olisi kitkarenkaan nopeus vielä tuossa vaiheessa, kun nastarengas on jo pysähtynyt. Edessä voisi olla vaikka suojatie. Kyllä pysähtynyt auto mielestäni aiheuttaa paljon vähemmän tuhoa jalankulkijalle suojatiellä, kun kitkarenkaallinen auto, joka vielä liikkuu ja suhteellisen kovalla nopeudella. Kumpikohan on turvallisempi. TIETYSTI KITKARENGAS.
...että taidat itse olla pahimman luokan fanaatikko.
Minä en ainakaan ole väittänyt lamelloitujen talvijalkineiden jääpidon olevan niin PARASTA ettei voi edes käsittää. Se on kuitenkin kaikkien tiedossa, että "slicksit" ja kovat jalkineet ovat pirun liukkaita. Lamelleista (eli kuvioinnista) on hyötyä ja nastoistakin on hyötyä.
Väittäessäsi että kitkarengas ei välitä kuljettajalle tienpinnan todellista tilaa osoitat ettet tiedä kitkarenkaista mitään ja teet itsesi väitteinesi naurunalaiseksi.
"TESTIT ei perustu havaintoihin" - Lopeta jo, vatsalihakseni eivät kestä tätä nauramista. Testeistäkään et ilmeisesti mitään tajua, nehän pyrkivät olemaan empiirisiä tutkimuksia, eli tuloksiin päästään nimenomaan havainnoimalla ja mittaamalla. Tiedettä ja faktaa ne eivät täysin ole, koska testit eivät ole jälkikäteen toistettavissa koska muuttujia on liikaa eikä testiolosuhteita saada vakioitua. Myös inhimillinen tekijä pääsee varsin monessa osatestissä vaikuttamaan tuloksiin.
Kiihdytyspidon ja jarrutuspidon suhteista vielä sen verran, että suhde pysyy samana kaikilla alustoilla, mutta erot nasta- ja kitkarenkaiden välillä vaihtelevat alustan mukaan. Toisinaan nasta on parempi, toisinaan kitka on parempi. Vähänkään fiksu kuski tajuaa että on liukasta jos kiihdytys kestää pitkään, eikä kiihdytä niin korkeisiin nopeuksiin kuin alunperin ajatteli. Kitkarenkailla ajava siis tiedostaa liukkauden kiihdytyksessä kun nastarenkailla ajava ei välttämättä sitä havaitse ja tietämättään ulosmittaa nastojen tuoman lisäedun jarrutustilanteessa pahimmassa tapauksessa moninkertaisesti. Kitkarengaskuski havaitsee liukkauden ja ajaa olosuhteista riippuen hiljempaa ja jarruttaa ajoissa (eli ennakoi), nastarengaskuski havaitsee liukkauden vasta jarrutettaessa jolloin kuski ei enää aktiivisesti voi lopputulokseen vaikuttaa vaan joutuu luottamaan/toivomaan että auto pysähtyy ajoissa. Näin kärjistettynä. Niin, kumpi onkaan turvallisempi?
Suojatiet eivät ole ongelmallisia koska ne eivät liiku, ne on helppo havaita ja ennakointi on helppoa. Kitkallakin pysähtyy ajoissa (kts. edellinen kappale kiihdytys- ja jarrutuspidosta sekä havainnoinnista ja ennakoinnista).
Pakkohan tässä on päätyä samaan tulokseen kuin sinäkin, eli onhan se kitkarengas yhtä turvallinen kuin nastarengas ellei jopa tietyissä olosuhteissa turvallisempi.
Noista nopeuksista, että vahinkoja sattuu myös sellaisissa nopeuksissa joissa jarrua ei edes ole hipaistu. Eli jarrutuspito ei ole kaikki kaikessa, joten palaappa niihin lehtien testituloksiin ja lueskele ympyrä- ja rata-ajojen tuloksia eri alustoilla, saatat yllättyä. Lisää tuohon vielä se, että nastarenkailla herkemmin kiihdytetään kovempiin nopeuksiin tiedostamatta tienpinnan kitkakerrointa.
Sinä se vasta rengasinsinööri olet. Jos olisit olisit työtön sellainen. Et näe mitään muuta kuin kitka kitka kitka kitka. Näe minun puolestani kitkaaaa kitkaaaa kitkaaa. Paskat renkaat ne kuitenkin ovat sanoit SINÄ mitä sanot. Sinun mielipiteesi ei paina kitkan vertaa. Elä sinä kitkassa. Kitkarenkaista vain ei sovi puhua silloin kun puhutaan TALVIRENKAISTA. Luulet, että sinä ja sinun kokemuksesi ovat niitä ainoita oikeita. Kirjoituksistasi päätellen et tiedä renkaista mitään muuta kuin kitka kitka kitka. Kävin juuri äsken vääntämässä kasan kitkaa vessanpönttöön.
Voi sinua pikkuista. Mistä ihmeestä sinä voit tietää miten kukakin ajaa. Väität, että kitkakuski ennakoi aina. Mistä sinä sen tiedät mitä kukin kuski tekee. Vai raportoidaanko sinulle kaikki liikennetapahtumat. Kyllä kitkakuski on sitten viisas. Se on liikenteessä ainoa joka osaa ajaa. Se ennakoi, se jarruttaa ajoissa, se havaitsee liukkauden, se osaa kiihdyttää. Siinä ainoastaan olet oikeassa, että kitkoilla havaitsee liukkauden. Todellisuus on se, että nastoilla ajava osaa ennakoida, osaa jarruttaa ajoissa, osaa ottaa olosuhteet huomioon. Nastoilla ajavan on vain pakko alkaa liikennevaloihinkin jarruttamaan jo ajoissa ja varovasti, sillä pitää ottaa huomioon takanatuleva, jolla saattaa olla alla ne kitkat. Vai ennakoiko kitkakuski senkin, milloin edellä ajava nastakuski alkaa jaruttamaan. No tietysti se ennakoi jo paria sekuntia aikaisemmin, ennenkuin nastakuski alkaa jarruttamaan. On nämä kitkakuskit sitten ihmeellisiä. Vähänkin fiksu kuski tajuaa, että on liukasta jos kiihdytys kestää pitkään. (NAURUA) Eiköhön siihen ole muitakin syitä kuin liukkaus. Ei kaikki ole yhtä törppöjä, että aina sinun laillasi kiihdyttää täysillä oli olosuhteet mitkä tahansa. Minä en sitten ole fiksu, kun joskus kesälläkin kiihdytykseni kestää vähän kauemmin, enkä taida olla ainoa. Mutta kyllä kitkakuski on aina fiksu.
En tietenkään tiedä mitä kukin kuski tekee, en ole sitä väittänytkään, enkä sitä, että kitkakuski aina ennakoisi.
Kitkakuski joka ei ennakoi ei todennäköisesti ole kitkakuski kovinkaan pitkään ellei ole nopea oppimaan ennakointia. Niinhän se on, että kitkakuski joka selviää vuosi vuoden jälkeen ongelmitta liikenteessä osaa ajaa, mutta ei se sulje pois sitä etteikö myös nastoilla osattaisi ajaa. Se, että pärjää liikenteessä nastarenkailla ei automaattisesti tarkoita sitä, että osaisi ajaa kitkoilla.
Mistä johtuu, että itse en ole kitkoilla koskaan ajanut kenenkään päälle, eikä kukaan kitkoilla ole koskaan ajanut minun päälleni, mutta nastarengaskuskeja on ollut takaluukkuani kolkuttelemassa. Johtuupi siitä, että takaluukkuani kolkutelleet nastarengaskuskit eivät ole osanneet ajaa.
Muistuu elävästi mieleen eräskin sankari: Ajoimme peräkkäin tasanopeutta minä edellä, eräs sankari perässä. Turvaväli oli mielestäni riittävä. Lähestyimme risteystä, aloitin kevyen jarrutuksen ja seurasin peilistä että väli takana tulevaan pysyi vakiona, se ei kutistunut vaikka vauhtini selvästi hidastui. Valot vaihtuivat punaisiksi joten jarrutin vähän voimakkaammin pysähtyäkseni ja takaa alkoi kuulua jäätä vasten raapivien nastojen ääni. Katselin peilistä kun sankari teki kevätjuhlaliikkeitä ratin takana, ja lopulta hänen onnistui vaihtaa kaistaa ja lopulta hänen autonsa pysähtyi suoraan lukkojarrutuksesta minun autoni rinnalle. Valot vaihtui ja sankari painoi kaasua... sankari loittoni minusta varsin nopeasti vaikka kokeeksi yritin pysyä rinnalla siinä onnistumatta koska pyöräni sutivat tyhjää. Tarinan opetus? (Vinkki: jarrutuspidon ja kiihdytyspidon suhde eri rengastyypeillä.)
Kyllä, tottunut kitkakuski (ja tottunut nastakuski) pyrkii ennakoimaan milloin edellä ajava kuski alkaa jarruttamaan, ja tämä tapahtuu seuraamalla edellä ajavan liikkeitä ja tapahtumia edellä ajavan auton edessä. Se vaatii tottunutta liikennesilmää. Kaikkea ei kuitenkaan voi havaita, eikä arvaamattomien huonojen kuskien mielenkäänteitä aina voi ennakoida, mutta mm siksi on olemassa turvaväli joka antaa reagointiaikaa. Turvaväli on on aina reilusti suurempi kuin rengastyyppien jarrutusmatkojen erotus.
Monesti alan jarruttamaan pari sekuntia ennen edelläajavaa, tai ainakin otan jalan kaasulta. En jää odottamaan edellä ajavan jarruvaloja jos näen edelläajavan edessä syyn hidastamiseen.
Väännetään paksummasta rautakangesta:
Vähänkin fiksu kuski tajuaa, että on liukasta jos kiihdytys kestää odotettua pidempään renkaiden sutiessa tyhjää tai luistoneston työskennellessä. Ei tarvitse aina kiihdyttää täysillä, enkä väittänytkään että referenssi olisi täyskiihdytys. Reippaasti kannattaa kuitenkin jo polttoainetaloudenkin takia kiihdyttää marssinopeuteen.
Näen kyllä paljon muutakin kuin kitkaa, mutta miksi kirjoittaisin kaikesta siitä Renkaat ja vanteet -foorumilla?
Paskat sinulla on vaipoissasi, pyydä äitiä vaihtamaan.
Kitkarenkaista ei ilmeisestikään sovi puhua puhuttaessa talvirenkaista avoimella foorumilla jossa esiinnytään anonyymisti, koska tietyille yksinkertaisille nastafanaatikoille näyttää olevan liian kova pala havaita tai myöntää että nastarenkaille löytyy kitkoista varteenotettava ja turvallinen talvirengasvaihtoehto.
Jos takaluukulla vieralijoita alkaa olla usein, niin olisi ehkä syytä alkaa edelläajavankin katsomaan peiliin, siis kotioloissa.
Vaikka syy on yleensä aina peräänajajan, niin edelläajavallakin on velvollisuuksia. Esimerkiksi vilkun ajoissa päälle laitto helpottaa takana ajavankin reagointia. Joskus näkee äkkijarrutuksia ja kääntymisiä ilman vilkkua.
Turvaväli pitäisi säilyttää. Sano se niille ruuhkaliikenteessä ajajille. Jos edellä ajavaan jättää riittävän välin, niin ei mene kauaakaan kun naapurikaistalta siihen änkeää jo joku.
Oman arvioni mukaan "fanaatikkoja" löytyy täältä ainoastaan kitkarenkaiden kannattajilta. Nastarenkaiden puolesta puhuvat tuovat esiin vain yleisesti todettuja faktoja, niin kokemuksen kautta ilmenneitä, kuin ihan fysiikan lakien perusteella olemassa olevia.
Kitkarengasosastolta tulee kuitenkin käytännössä pelkkää huuhaa-tietoa. Mutta koska kitkarenkaissa on toistaiseksi m s merkintä, niin saahan niillä ajaa talvellakin. Varsinkin jos kilometrejä tulee talvella vähän ja auton käyttöään voi tarvittaessa rajoittaa, niin kitkarenkaat puoltavat paikkaansa jopa auton ainoina renkaina. Hätätilassa niillä voi päästellä menemään kesälläkin.
Juu, peiliin on katsominen jos ylipäätään tuntuu siltä, että liikenne on täynnä tolloja eikä kukaan muu osaa ajaa.
Tuntuuhan tuo turvavälin ylläpitäminen ruuhkaliikenteessä hankalalta, mutta harvemmin ne eteen tunkevat oikeastaan ratkaisevasti hidastavat etenemistä vaikka siltä usein tuntuukin. Eteen kiilaajat ovat usein poukkoilevaa sorttia, eli vaihtavat kaistaa tuon tuostakin ja ovat kuitenkin samanaikaisesti samoissa punaisissa valoissa 150km myöhemmin. Hetkellisestihän turvaväli saatta kutistua kaistanvaihdoissa olemattomiin, mutta sillehän ei mitään mahda. Ei sen takia kannata jarrulla seistä, mutta eihän tilanne parane siitä, että ajaa jatkuvasti toisen persuuksissa kiinni ettei vaan kukaan mahtuisi kiilaamaan väliin turvaväliä tuhoamaan.
...on virheellinen, mutta jokaisellahan on oikeus mielipiteeseen oli se kuinka hullu tahansa.
Usein näissä "keskusteluissa" faktat unohtuvat ja vanhat yleiset uskomukset ja ennakkoluulot nostetaan faktan tasolle ja poikkeavuudet leimataan huuhaaksi. Puolin ja toisin, fanaatikkoja löytyy joka leiristä.
Mielestäni kitkarenkaat sopivat vähän talvessa ajavalle ainoastaan jos kilometrejä tulee vähän myös kesärengaskaudella jolloin kitkoja voi käyttää ympärivuotisesti ja siten saada rahoilleen täyden vastineen. Jos vähän ajava käyttää kitkoja ainoastaan talvella tulee se nastarenkaita kalliimmaksi koska käyttämättöminä nastarenkaat säilyvät käyttökelpoisina kitkarenkaita pidempään. Vähän ajavan on ehkä syytä hieman rajoittaa autonkäyttöä pahimmilla keleillä rengastuksesta riippumatta. Paljon ajavalle kitkarenkaat yleensä sopivat mainiosti, koska paljon ajavalla on autonhallinta ja liikennesilmä kitkarenkaiden vaatimalla tasolla, ja loput on kiinni asenteesta.
Oli nyt aamullakin pilvistä, pimeää ja tienpinnat jäässä vaikka mittari näytti parhaimmillaan neljä astetta plussaa... ei yllättävää eikä ongelmallista.
Mitä tulee tuohon kommenttiisi kitkojen kulumisesta (vastaan tähän koska tuo toinen haara tuli liian pitkäksi):
Kitkan pito perustuu osittain pehmeään kumiseokseen, ja osittain pintakuviointiin eli tiheään lamellointiin.
Aivan oikein, pehmeämpi kumi kovenee suhteessa nopeammin mitä lähtökohdaltaan kovempi kumi, esimerkiksi nastoitettavaksi tarkoitettu rengas. Sitähän minä olen täällä toitottanutkin. Kun rengas on aktiivikäytössä ei tätä kovettumisesta johtuvaa pidon heikkenemistä käytännössä ehdi tapahtua, se on lähinnä passiivikauden ongelma (varastointiolosuhteet kesällä). Nykyiset nastarenkaat ovat varsin pehmeitä nekin, joten siltä osin eivät erot ole kovinkaan suuria, mutta nastat eivät varastoinnista kärsi ja siksi nastarengas kestää vähäisellä käytöllä selvästi pidempään. Aktiivikäytössä tilanne on usein päinvastainen.
Jo yhden talven jälkeen voi kitkarenkaan pito olla heikentynyt huomattavasti, niin voi käydä nastarenkaallekin, mutta se ei välttämättä ole kriittistä vaikka havaittavissa onkin, tärkeää on että se havaitaan ja tiedostetaan ajoissa.
Eri renkaiden, rengaskokojen ja autojen yhdistelmät toimivat eri tavoilla. Mielestäni Nokian Q:n tai RSi:n suuntavakaus ei ole heikko. Kokonaisuutena 215/55R16 RSi on autossani mukavuudeltaan parempi kuin 225/45R17 Conti SportContact2 kesärengas, vaikkakin tuo kesärengas on toki kesäkeleillä turvallisempi.
Oman kokemukseni mukaan kolme vuotta vanha nokian Q on parempi talvirengas kuin vuoden vanha GoodYear UG500, vaikka kyseiset renkaat olivat TM:n testeissä uusina varsin tasavertaisia. UG500 ei toki ole mikään huippunastarengas, mutta ei ole nokian Q myöskään mikään huippukitkarengas tämän päivän mittapuun mukaan.
Kommentistasi voi jo päätellä, että kitkarengas ei sovi Suomen talveen. Mistä sinä sen tiedät, millaisella tasolla kunkin autoilijan liikennesilmä ja autonhallinta on. Oletko joku ihmisasiantuntijakin. Siltä vaikuttaa. Mutta niinhän tuo kitkakuski on, sehän on kaikkien alojen asiantuntija,paitsi rengasalan. Kitkarenkaiden VAATIMALLA tasolla. Vaatiiko kitkarenkailla ajelu tosiaan noin paljon. Miksi sitten pitää itseään rääkätä moisilla turhuuksilla, kun helpommallakin pääsee, ja sitä varten on olemassa TALVIRENKAAT.
Aika uskottavalta kuulostava selitys, tai sitten ei. Et kyllä tosiaankaan keksinyt parempaa. En yhtään ihmettele, että ajelet kitkoilla, sillä fysiikan lait eivät jostain kumman syystä toimi mainitsemallasi tavalla. Oletkos ajatellut, että lähes kaikissa autoissa on nykyään abs jarrut, joten ihmettelen suuresti kun takaa alkoi kuulua nastojen raapivaa ääntä. Toiseksi jos auto oli vanha, jossa ei abs jarruja ollut, niin ihmettelen miten sai ohjattua auton ohitsesi lukkojarrutuksella. Huomioi fysiikan lait. Auto ei tosiaankaan käänny lukkojarrutuksessa, jos ei ole abs jarruja. Eli mieti ensi kerralla parempi selitys, ettei uskottavuus menisi selityksiisi.
Väännetäänpäs sinulle ratakiskosta. Ei tien pinnan todellakaan tarvitse olla liukas, jos kiihdytys kestää. Sitähän voi ihan muuten vain kiihdyttää hitaasti. Koita nyt ymmärtää. Väitätkö, että sula asfaltin pintakin on liukas, jos yhden kitkakuskin rengas lyö asfaltilla tyhjää kiihdytyksessä. Onko se silloin kaikille liukas. Olet pahasti hakoteillä. Riittävän tehokas auto, niin silloin on mielestäsi aina liukasta ja kaikille. Mieti nyt muullakin kuin kitkalla.
Kommentistani voi nähtävästi päätellä mitä tahansa...
Kokemuspohjalta tiedän, että liikennesilmä ja autonhallinta pääsääntöisesti paranee harjoituksen myötä, ja heikkenee taas vanhoilla päivillä. Eipä se liene mikään uutinen kenellekään.
Ei se kitkarenkailla ajaminen paljoa vaadi, en tiedä kenen kirjoituksista sen idean sait. Ne vaan vaativat hieman eri taitoja ja asennetta, verrattavissa eroihin sähköurkujen ja pianonsoiton välillä, perusasiat ovat samat mutta yksityiskohdissa on suuriakin eroja.
Niinpä, miksi pitää itseään (ja ympäristöään) rääkätä moisilla turhuuksilla (nastarenkailla), kun helpommallakin ja mukavastikin pääsee, ja sitä varten on olemassa TALVIRENKAAT ilman nastoja (eli kitkat). Jos kuitenkin tyytyy nastarenkaiden ominaisuuksiin ja mielummin heittäytyy tekniikan armoille kuin että kehittäisi omia taitojaan, niin miksikäs ei nastoillakin voisi ajella...
Heittäytyy tekniikan armoille. Miksi sitten käytät tietokonetta, sillä onkhan sitä olemassa kynä ja paperiakin. Minä ainakin tyydyn nastarenkaan ominaisuuksiin, sillä mitään talveen tarkoitettuja ominaisuuksia ei kitkoista löydy. Miksi siis ajella renkailla, joista ei löydy talviominaisuuksia. Ei ne taidot todellakaaan kitkoilla parane, päinvastoin. Mistä sinä taas sen tiedät, että liikennesilmä ja autonhallinta paranee ja heikenee taas vanhoilla päivillä. Tämä on taas sinun kokemusta ja muillahan ei ole mitään kokemusta. Vain SINUN kokemukset ovat niitä ainoita oikeita. Ei silloin ainakaan parane, jos ajelee kitkoilla. Koko ajan olet selittämässä, miten kitkat vaativat sitä ja tätä kuljettajalta ja toisaalla sanot, ettei kitkat vaadi mitään erityistä. Älä sitten selitä mitä ne vaatii. Ennen kaikkea ne vaatii tyhmyyttä ja itsensä rääkkäämistä. Kokemuksesta voin sanoa, että kitkat ovat turhuutta ja mukavuus kaukana. Sillä kitkat eivät täytä TALVIRENKAILLE vaadittavia ominaisuuksia, muuta kuin sillä, että ovat korkeintaan mustat ja EHKÄ JOPA PYÖREÄTKIN.
Ei tässä mitään tarvinnut keksiä.
Suomen autokanta on varsin vanhaa, eikä läheskään kaikissa ole ABSia eikä ABSillisetkaan ole koko autokanta huomioiden viimeisintä huutoa.
Itse ajoin tuolloin vuonna -92 käyttöönotetulla Saabilla jossa absit oli, mutta nykyabseihin verrattuina ne olivat varsin verkkaisesti toimivia. Silläkin kuuli nastojen piirtävän katkoviivoja jäähän, ja näki ne jäljistäkin. No se nyt on sivuseikka, koska tuolloin alla oli kitkat eikä ABS raksuttanut jarrutuksessa kuin sen lyhyen hetken kun kokeilin onko risteystä lähestyttäessä liukasta.
Perässäni seurannut auto oli Ford, vuosimallista en tiedä, siistin oloinen oli kuitenkin. ABSeja siinä ei ollut, vaan kuski teki lukkojarrutuksen, oikeaoppisen väistön panikoituaan hetken, ja uuden lukkojarrutuksen jottei ajaisi päin punaisia. Tuolla "suoraan lukkojarrutuksesta" tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että kuskin oli jarrutettava loppuun saakka eikä hän tullut renkaat pyörien rinnalle. Tai no, rinnalle tultaessa taisi takapyörät pyöriä, aikaisemmassa tilanteessa auton heittelehtimisestä päätellen sattoivat nekin olla lukossa.
Väännetään vaikka WTC:n raunioiden teräsrungosta: Jos muuten vaan kiihdyttää hitaasti ei kiihdytys kestä odotettua pidempään eivätkä vetävät pyörät lyö tyhjää.
Sula asfaltin pinta voi olla suhteellisen liukas kastuessaan pitkän hellekauden päätteeksi, riippuu toki asfalttilaadustakin.
Miten liukkauskäsitteeseesi sopii se, ettei kitkakuskin rengas lyö tyhjää jääpinnalla kiihdytettäessä vaikka nastakuski sudittelee rinnalla pääsemättä kuitenkaan ohi? Eikö jää ole aina liukas? Ei aina, liukkaus on suhteellinen käsite joka riippuu pintaa vasten olevasta materiaalista ja monesta muusta osatekijästä.
Olenhan jo monesti todennut, että kelit ja liukkas vaihtelevat niin, että nastarenkailla liukkaana pidetty keli ei välttämättä ole liukas kitkarenkailla ja sama pätee toki käänteisenäkin.
Työkalu valitaan tarpeen mukaan. Käytän tietokonetta kun se on tarkoituksenmukaista, mutta ei se ole kuitenkaan täysin korvannut paperia ja kynää.
Kyllä niitä talveen tarkoitettuja ominaisuuksia kitkoista löytyy, ja ne jopa toimivat, sinä et vaan ole niitä löytänyt.
Kysy muiden mielipidettä asiaan, kysy myös kokemuksia, paraneeko autonhallinta ja liikennesilmä harjoituksen myötä, ja heikkenevätkö ne kuskin ikääntyessä (aistien ja motoriikan heiketessä). Tee asiasta tutkimus, selvitä se minkä muut jo tietävät.
Eivät ne kitkat vaadi mitään ylivoimaisen erityistä, hieman vain eri työskentelytapoja saman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Auton hallinta ylipäätään (taikka käveleminen) vaatii aika paljon, mutta sitä ei pidetä minään koska siihen ollaan totuttu ja mukauduttu. Kaikki vieras tuntuu aluksi oudolta, ja sinulle kitkarengas on ilmiselvästi vieras asia. Erilaisuus ei välttämättä ole huono asia.
Kokemuksestasi voi vain päätellä, että kokemuksesi kitkarenkaista ovat erittäin rajalliset ja huonot. Miksi kokemuksesi ovat huonot, sitä et edes uskalla oikeasti ja syvällisesti analysoida, mutta syytät siitä kollektiivisesti kaikkia kitkarenkaita.
Faktahan on, että kitkat täyttävät talvirenkaille vaadittavat ominaisuudet, siitä on turha kiistellä.
"Olenhan jo monesti todennut, että kelit ja liukkas vaihtelevat niin, että nastarenkailla liukkaana pidetty keli ei välttämättä ole liukas kitkarenkailla ja sama pätee toki käänteisenäkin."
Ei se nyt noinkaan mene. Olosuhteet ovat kaikille samat. Minulle on nyt jäänyt epäselväksi sellainen tilanne, jolloin kitkarengas olisi nastarengasta merkittävästi pitävämpi. Tarkoitan tällä nykyaikaisia renkaita.
Nastarenkaana käyttäisin vertailussa Hakkapeliitta vitosta ja kitkarenkaaksi valitsisin Hakkapeliitta Rsi:n. Itselläni on kitkarengaskokemusta Hakkapeliitta Q:sta, joka testivoitostaan huolimatta ei ollut mikään kummoinen rengas.
Kylläpä olet taitava kuljettaja, kun kerkiät seuraamaan mitä toine takana tekee. Huomasit selityksessäsi selvän virheen ja nyt ollaan hätää korjaamassa kun tajusit minkä virheen teit ja veit uskottavuuden selityksiltäsi. Oliko kaverisi toisen auton kyydisä, vai tuliko kertomaan sinulle, miten toimi. Ensin tulee lukkojarrutuksella rinnalle ja sitten jo näitkin, että eihän se niin mennytkään. Seli seli sanon vaan. Kitkarenkaat ovat vaan jostain kumman syystä hyväksytty talvikäyttöön, mutta talvirenkaan vaatimuksia ne eivät täytä. Ja sinun mielipiteesi ei niiden ominaisuuksia paranna. Piste.
Meneehän se juuri niin kuin kirjoitin. Kitkarengas on tyypillisesti merkittävästi nastarengasta huonompi kostealla sileällä jäällä, mutta päihittää tyypillisesti nastan kovalla karkealla pakkasjäällä ja oikeasti talvisissa olosuhteissa (paljon lunta ja pakkasta).
Mutta kun nyt halusit vertailla RSi:tä ja vitosta ja mietit missä tilanteissa RSi päihittää vitosen, niin kysyppä Teknikens Världin testaajilta millaiset olosuhteet vallitsivat kun RSi sai uusimmassa testissä jarrutuksesta jäällä arvosanan 10 ja vitonen sai arvosanan 8... ja kuivalla tiellä jarrutettaessa RSi päihitti vitosen kahden pisteen erotuksella arvosanalla 5.
Tyypillisesti kitka päihittää nastan lumella, mutta yllämainitussa testissä molemmat saivat arvosanan 9.
Q oli aikanaan kokonaisuutena hyvä rengas vertasi sitä mihin tahansa, mutta sittemmin on aika ajanut siitä auttamattomasti ohi.
Autossa on peilit sitä varten että pystyy seuraamaan mitä takana tapahtuu.
Ei kertomassani mitään virhettä ollut. Ei ollut kaveri toisessa autossa. Lukkojarrutuksellahan se toinen rinnalle tuli, vaikkakin tod.näk. ainoastaan etupyörät lukossa (takapyöriä en päässyt niin tarkkaan seuraamaan kun olivat kuolleessa kulmassa). Teki vaan kaistanvaihdon lukkojarrutusten välissä koska tajusi ettei saa autoaan pysähtymään ajoissa.
Sehän on selvä ettei minun mielipiteeni niiden ominaisuuksia paranna, mutta ei ole tarvekaan koska mielipiteeni perustuvat niiden ominaisuuksiin nykyisellään. Kitkarenkaat ovat aivan loogisesta syystä hyväksytty talvikäyttöön: Ne täyttävät talvirenkaan vaatimukset.
Tuolla rengas-online.comissa näyttäis olevan suht edullisesti noita kitkoja. Aikomukseni olisi tilata TS 810:t ja T-luokka. Ruotsalaisten testissä ainakin näyttäisi saaneen ykkös sijan.
renkaiden valintahan riippuu ihan missä ajaa... jos ajaa paljon kaupungissa kitkat ovat varmaan hyvät, mutta jos ajaa paljon pikkuteitä ja maalla nastat ovat paremmat... turha asiasta on kiistellä.... ajakaa erillaisilla teillä ja reiteillä kummillakin renkailla ja sanokaa vasta sitten kumpi on parempi.. vastaus on että kumpikin on yhtä hyviä ajettavasta reitistä riippuen... kun itse ajan paljon kaupungissa ja asun kaupungissa minulla on kitkat, mutta monella ystävälläni kun ei aja kauheasti kaupungissa on nastat..!!
Onneksi yli 80% ihmiset tietää mikä on talvrengas. Kyllä etelään jossa on aina keli lähellä nollaa missä kitkat ei pidä, ON nastat oikea valinta! Pohjoisessa jossa aina pakkasta yli 10 astetta ja lunta siellä kyllä pärjää kitkoillakin. Tietysti kun pitää jarruttaa nollakelissä jäisellä tiellä tai jos on lunta jäänpäällä ei pysähdy silläkään! Se on vaan niin eikä siihen mikään vauhkoilu auta! Ei voi aina ennakoida tulevaa! Eihän kitkoilla voi ajaa edes kesällä! Ei toimi vedessä ja jarrutuksessa tosi pitkälle sulalla tiellä ennenkuin pysähtyy!
Minä olen ajanut hyvillä äänieristetyillä autoilla ja ei kuulu nastojen ääniä! Vaihtakaa autoja niin on kivempi ajaa!
Autosta se on kinni millä on mukava ajaa talvellakin kun ei kuulu mikään sisään:
onhan kitkat paljon paremmat, ensin minäkin epäilin, mut ku auton mukana tuli kitkarenkaat. En nastoja enää huoli.
Mielestäni oikea ratkaisu olisi lailla kieltää Suomessa kitka- ja nastarenkaat. Silloin loppuisi jatkuva kitinä tällä palstalla. Myös ne urpot poistuisi hiljalleen liikenteestä joilla ei auto pysy lapasessa.
Itse ajoin tyytyväisenä kitkoilla niin kauan kuin kotipihaan tullessani, suurinpiirtein ryömintävauhtia, auto meni minne halusi. Löysin itseni autoineni kannon päältä. Siinä ei auttanut rantin kääntäminen ei ABS, ei mikään. Kotipihamme on kalteva eikä siinä kelissä, niillä kallistuksilla kitkoilla ollut mitään virkaa.
Itse olen varsin epävarma autonkuljettaja ja kyllä minä suosin mieluiten nastoja. Mutta jospa minäkin joskus ajokokemuksen karttuessa päätyisin kitkohin,jää pohdittavaksi.
Minä ajoin alusta asti kitkoilla, ja hyvin on pärjätty. Ymmärrän kyllä, että vanhemmat ihmiset, jotka eivät enää opi uusia temppuja, vannovat nastojen nimiin.
..ei vanha koira uusia temppuja opi... ja ihminen on usein perusluonteeltaan laiska. Muutosvastarinta on monesti kova vaikkei sille olisi mitään järkisyytäkään.
ovat aloittaneet talviautoilun Silestone-merkkisillä ristikudoskesärenkailla hiekoittamattomilla ja suolattomilla ja osaksi auraamattomilla teillä. Uusavuton nykyautoilija ei niillä varusteilla pysy ojien välissä kahta autonmittaa kauempaa. Ei heillä ole ongelmia sen enempää nastarenkailla kuin kitkarenkaillakaan. Vasta 1960-luvulla alkoi tulla kunnollisia nastoitettuja talvirenkaita, mutta niidenkin pito oli huomattavasti nykyistä kitkarengasta huonompi.
...mutta eihän se tarkoita etteikö ennen olisi ollut ongelmia niiden Silestonien kanssa hiekoittamattomilla, suolattomilla ja auraamattomilla teillä. Ne vanhemmat autoilevat ihmiset ovat hieman yleistäen ja kärjistäen niiltä vanhoilta ajoilta eloon jääneitä taitaviksi oppineita kuskeja. Nykyään ei mukamas tarvitse oppia ajamaan koska luotetaan mieluummin tekniikkaan. Uusavuttomuus kukoistaa ja turvallisuus junnaa lähes paikallaan teknisistä edistyksistä huolimatta.
Ajoharjoittelu korttia varten pitäisi tehdä talvikaudella ja kesärenkailla ilman ESP:tä (aluksi suljetulla radalla), ja vasta kun kortti on taskussa voitaisiin siirtyä käyttämään talvirenkaita oli niissä nastat tai ei. Vaatisi tosin rautaisia hermoja opettajalle. Toinen vaihtoehto on, että omatoiminen jäärataharjoittelu sallituksi; kakarat kaahaa jäärataa sen aikaa kun faijat istuvat pilkillä. Tjsp.
epävarman tai yleensäkin vähän ajokokemusta
omaavan kannata käyttää kitkarenkaita. kokemusta
omaava ja paljon ajava taas pärjää kitkoilla aivan mainiosti. se myös on totta jos on ns. vesijääkeli niin kitka on todella onneton siinä
mutta se taas on harvinaista ,että sitä on ihan koko tien leveydeltä eikä mistään löydy pitävää kohtaa.