Surffailin tuossa kiireemäkseni nettivene.com sivustolla ja en voinut olla kiinnittämättä huomiota siellä myytävänä olevien Bavarioiden hintoihin.
Erityisesti veistämön malli 30 Cruiser on kovasti hinnoissaan... Selailin vanhoja alan julkaisuja ja totesin samaisen veneen hinnan olleen uutena n. 58000 € vapaasti veistämöllä. Suomessa myytäväy veneet olivatkin nyt käytettynä 80000 € molemmin puolin. Siinä on sisään ajo ja muutama hikinen lisävaruste saanut hyvän hinnan...
Saksan maalla oli samoja veneitä myös kaupan. Hinnat oli 57000 - 68000 €... Uusia Bavaria 31 C malleja oli saatavina esittely veneinä n. 65000 € hinnalla. Sitäkin varustelee 15000 € ihan kivasti...
Onko käytettyjen veneiden hinnat koto Suomessa siis näin pahasti yläkantissa ?
Erityisesti veistämön malli 30 Cruiser on kovasti hinnoissaan... Selailin vanhoja alan julkaisuja ja totesin samaisen veneen hinnan olleen uutena n. 58000 € vapaasti veistämöllä. Suomessa myytäväy veneet olivatkin nyt käytettynä 80000 € molemmin puolin. Siinä on sisään ajo ja muutama hikinen lisävaruste saanut hyvän hinnan...
Saksan maalla oli samoja veneitä myös kaupan. Hinnat oli 57000 - 68000 €... Uusia Bavaria 31 C malleja oli saatavina esittely veneinä n. 65000 € hinnalla. Sitäkin varustelee 15000 € ihan kivasti...
Onko käytettyjen veneiden hinnat koto Suomessa siis näin pahasti yläkantissa ?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Jengi ei kyl tajuu hinnoitellessaan, että käytetty on käytetty ja uusi on uusi. Tunnearvosta ei tunnetusti ole ennenkään maksettu. Se on nyt vaan niin, että Suomen markkinoilla on nyt tarkistamisen paikka kaikkien veneiden hinnoittelussa. Ja vielä Bavaria 30 cruisereiden omistajille kysymys: Millä vitun konstilla olette veneidenne hinnat venyttäneet sen 15 tonnia korkeemmaksi, kuin mitä siitä itse maksoitte hä????
"Ja vielä Bavaria 30 cruisereiden omistajille kysymys: Millä vitun konstilla olette veneidenne hinnat venyttäneet sen 15 tonnia korkeemmaksi, kuin mitä siitä itse maksoitte hä???? "
Helppoa toi on, tehdään vaan kuten muutkin. Vanhojen skandien omistajat lähes poikkeuksetta kehuu täällä, että saavat kipoistaan enemmän kuin mitä maksoivat.
Suomessa on pääsääntöisesti hinnakkaammissa käytetyissä veneissä vähintään noin 10000 euroa liian kovat hintapyynnit, mutta eipä näytä kauppakaan käyvän kovin ahnaasti.
Bavarioiden korkea laatu sekä hyvät purjehdusominaisuudet ja asuttavuus ovat niin haluttuja että Bavaria onkin oikeastaan sijoitus muihin kaukaloihin verrattuna.
poikaa!
Laadukas sarjatyönä tehty vene pitää hintansa.
Toista se on, jos on hankittu joku tuntematon vene. Samahan se on autojenkin kanssa. Toyota pitää hintansa paljon paremmin kuin joku erikoisuus.
Minulla on pihassa 2 vanhaa autoa, samoilta vuosilta suunnilleen.
Toinen on vanha takapotku-corolla ja toinen vanha takapotku-aston martin.
Arvaatkos kummasa on parempi hinta?
Luuletko että corollasta saa saman minkä maksoi uutena?
Arvaas saako astonista monta kertaa hinnan jonka maksoi uutena?
Pelkkä pelle olet.
noin?
"Minulla on pihassa 2 vanhaa autoa, samoilta vuosilta suunnilleen.
Toinen on vanha takapotku-corolla ja toinen vanha takapotku-aston martin."
Vanhan Aston Martinin omistajalla ei ole käyttöautona vanhaa Corollaa eikä muutakaan vanhaa itämaista.
Eikä vanhaa Aston Martinia pidettäisi pihassa kuin kauniina kesäpäivänä.
No niin. Laatu maksaa aina, oli sitten kyseessä Corolla tai Bava. Aston Martinista en tiedä missä hinnoissa ne liikkuu, mutta tuskin se on "käyttökalu" - ehkä enemmän namu.
Kun ostaa esim. -98 Corollan, niin tietää mitä saa, samoin Bavassa. Tätä tarkoitin. Ei Corolla mikään helmi ole, kuten ei Bavakaan, mutta laatu on tiedossa. Sama asia on tiedossa Svanissakin, mutta ei ole enää tavallisen veneilijän haarukassa, kuten ei Aston Martinkaan.
Jos ulkomailta saa halvemmalla veneen, niin miksi et sitten hae sieltä. Välttämättä paatissa ei ole Suomessa tarvittavia varusteita, mutta saahan niitä kaupasta. Eu-Euroopassa työvoima, raha ja tavarat liikkuvat vapaasti maasta toiseen.
Jos et jostakin syystä kykene veneostoksille Eurooppaan, joudut maksamaan kyvyttömyydestäsi. Niinhän se on autojenkin kanssa.
tähän bavaria kysymykseen kantaa ottamatta totean,että veneiden hinnat uutena ovat usein noita listahintoja 15-20 tonnia korkeammat. eli niihin joutuu ostamaan paljon tavaraa ja esimerkiksi tiikkikansi,lämmitin, vesijärjestelmät,jääkaapit,purjeet,myrkkyväri,primerit jne, lisäävät hinnan jo aivan eri tasolle kuin ns. listahinta,johon yleensä nämä palstojen ruikuttajat vertaavat asiaa. miksi 40-50 luvun rintamamiestalot maksavat nyt enemmän kuin uutena? kulumisesta pitää tietysti osata tingata veneessäkin,mutta runko kuluu hyvässä käytössä ja hoidossa vähän ja uusien purjeiden hinta on kohtuullinen. jos lasket saavasi samaan hintaan uuden vastaavilla varusteilla kuin vanha purjeiden uusinnan hinta, osta uusi ehdottomasti.alle viisi vuotta käytetystä on jo lapsentaudit ja takuukorjaukset ehkä juuri ja juuri ehditty tehdä,joten säästyt niiltä harmeilta.
katsomassa ja samalla ostoksilla Saksan maalla.
Esim. Baltic Yachting(150 uuden veneen vesille laskua pari vuotta sitten on myös käytettyjä) on erinomainen firma lähellä Tanskan rajaa 80 km Kielistä pohjoiseen, Kappelnin kaupungissa. Homma pelaa saksalaisella tarkkuudella, kaikki on viimeisen päälle, ihmiset ystävällisiä ja palvelemaan alttiita. Ei pahaa sanottavaa. Suomalainen maahantuoja sanoo että palvelut paikan päällä ovat kalliita, ei pidä paikkaansa. Samalla kun säästää sen kymppitonnin voi ostaa Kappelnin hyvinvarustetuista kaupoista tarvikkeita, jotka ovat tarjouksessa jo Juhannusviikolla. Tavallinen kesäloma ei yleensä riitä rauhalliseen matkaan Saksaan ja takaisin mutta kun lentää menomatkan niin voi tulla takaisin viipyillen mm. Saksan satamissa ja huomata jo Bornholmissa kuinka palvelu muuttuu pohjoismaisen välinpitämättömäksi ja värittömäksi. Jos joitakin kiinnostaa, voisin pistää maatilamajoituksen osoitteen, joka oli halpa, viehättävä paikka 10 km Kappelnista ja jonka isäntä heitti meidät tila autollaan Kappelniin kun kerroimme olevamme vene ostoksilla.
Niin,
Kun 30:n tuli markkinoille niin tälläkin foorumilla oli paljon kirjoittelua siitä että miten kamalan paljon fyffeä pitää tuohon 60 ke pistää lisää että venettä ylipäätänsä pystyy käyttämään.
Nyt valitellaan jo sitä että siihen on pistetty liikaa :).
80 ke kuulostaa kyllä aika suurelta summalta, en ole tarkemmin perehtynyt kyseisin veneen varusteluun, mutta kun rupean myymään omaani 3-5 vuoden kuluttua niin hintapyyntö on mitä luultavimmin siinä reilussa 70 ke:ssa.
Mutta faktahan on että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa...
Kovasti tuo hinnoittelu ihmetyttää. Vanha skandi vai uusi bava, sinäpä kysymys, mutta kun samaan hintaan tarjotaan vielä vanhokin bavarioit? Ja kun tämä 30 on vielä vaha mallikin jonka on korvannut 31 aukeavalla peräpeilillä. Huh huh.
uutta venettä hankkinut. Maahantuoja laskuttaa veneen veteenlaskusta 2000, joka sisältää pohjan maalauksen ja rikauksen, kuljetus esim. Saksasta 5500, lämmitin 3500. Nämä lienee pakolliset ja ovat vasta pieni alku tulevien laskujen listalta. Ja itsestään selvää on ettei näistä lue kuin pienellä jossain takasivulla. Sen laskettavan perän paremmuudesta voi todella olla monta mieltä. Näinhän se on että 30 on jo vanha malli, siis 31 on vuoden vanha ensi keväänä ja 10 vuoden päästä jo kymmenen vuotta vanha, näinhän se aika kulkee....
Niin, olen kyllä sen veneen uutena ostanut.
Laituriin toimitettuna lämppärillä ja rosteriseptillä hinta oli muistaakseni noin 65000 e (messuvene). Tähän päälle katsastusvarusteet plotteri VHF
(genaakkeri varustus), niin ollaan siinä 70ke hujakoilla. Autopilottia en ole (vielä) hankkinut. Kuljetus oli 5000 e minulla.
että bavariassa taisi olla aika kattava varustus jos silloin kun se maksoi sen hiukka alle 60 tonnia tehtaalla. Ei ne mykkyvärit ja rikaaminen todellakaan sitä hintaa ole nostanut tuonne 80 tonnin paikkeille. Ei edes plotterit ja lisäpurjeet tahi tiikkikansi. Eikö kieltämättä ole kiusallista, että Suomessa veneiden omistajat tekevät myös itselleen hallaa hinnoittelemalla veneet yläkanttiin? Jollei näin olisi, myöskin se seuraava ja sitä seuraava olisi helpomi hankkia, kun veneet pysyisivät kohtuuhintaisina. Suosittelenkin Bavariaa hankkivalle, että ostaa uuden Bavaria 31 ruotsista ja unohtaa nämä kotimaan ylihinnoitellut bavaria 30 mallit.
Tein 2006 Excel-vertailun, jossa oli mukana myös B30, joka silloin maksoi 60500 listahinnaltaan. Vertailuvarustuksella (ei mikään ihmeellinen) sain sille alennuksineen hinnaksi n. 75 ke.
Suurimmat kulut olisivat olleet kuljetu, maalaus ja vesillelasku sekä lämppäri (yhteensä yli 10 ke) . Ko. varustuksesta puuttui mm. autopilotti (yli 3 ke), mutta toisaaltaan siinä oli spinnuvarustus (ei spinnua) ja taittolapapotkuri.
Tiikkikansi olisi maksanut 5100 lisää, jolloin oltaisiin oltu siis 80 ke:ssa.
Joakim on muutamaan otteeseen eritellyt lisähintojen syntyä. En ole täysin samaa mieltä tarpeellisesta varustelusta, mutta ero on ollut suunnilleen 25% luokkaa, minun listani maksaisi n. 15 000 ja hänen n. 20 000. Bavarian maahantuojalta on kerrottu, että tavanomainen lisä listahintaan on n. 15 000 euroa. Tyypillisesti siinä on mukana rahti, pukki, pohjamaalaukset, lämmitin, septitankin vaihto isompaan, imutyhjennys, kuomu ja plotteri. Loppu vaihtelee enemmän.
Täytyy myös sanoa, että maahantuoja näyttää tekevän aika hyvän tilin lisäasennuksilla; esimerkiksi lämmittimeen he näyttävät saavan uppoamaan työtunteja yli kahdentuhannen euron edestä. Tosin ilmeisesti he asentavat nykyisin vesikiertoisen keskuslämmityksen, joka varmasti vaatii enemmän työtä kuin ilmalämmitys.
Tallinna on hyvä ja ilmeisesti aika suosittu vaihtoehto uuden veneen hakupaikaksi sekin.
-yli kolmetonnia alennuksen kanssa maksavan pilotin 30 jalan veneeseen!
Voihan tuohon laittaa ruoripylväspilotinkin (alkaen 1200 asennus), mutta parempi vaihtoehto on yleensä laittaa suoraan ruorikoneistoon vaikuttava pilotti, joka maksaa pitkälti yli 3 tonnia asennettuna (osatkin jo lähes 3 tonnia).
Varsin nopealla Euroopan kattavalla hintavertailulla voi todeta Suomen hintojen olevan ylä kantissa ja reilusti.
Saksassa oli myytävänä B 31 C uutena esittely veneenä 65000 €. Esittely venehän on veroteknisesti käytetty vene, eli EU-alueelta verovapaasti Suomeen tuotavissa. Kun varustelun hoitaa viellä Saksassa jossa alv 18 %, niin sinulla kelluu Kielin satamassa uuden karhea kalikka käytetyn ja pienemmän mallin hinnalla ! Ei muuta kuin perhe lentokoneeseen ja suunnaksi Hampuri, kentältä vuokra-auto alle ja Kieliin.
Onko parempaa tapaa viettää kesäloman ensimmäinen viikko, kuin uudella veneellä Itämerellä !
Suosittelen.
"Onko parempaa tapaa viettää kesäloman ensimmäinen viikko, kuin uudella veneellä Itämerellä ! "
Kun vene on esittelyvene.
Pohja on luultavasti maalaamatta, varustelu tehtaan perusvarusteilla.
Voi olla että yrittävät laskuttaa myös rikaamisesta. "craning masting"
Kysy myyjältä mielenkiinnosta onko vene purjehdusvalmis ja vesillelaskettu...
Sanoisin että vene rahtina hankoon ja varustelee sen täällä kunnolla ennen lomia, ja nauttii lomasta kun vene on valmis ja kalustettu.
Lento auto henkilökohtaisten varusteiden rahtaaminen maksaa saman kuin veneen laivarahti.
Liekö se oikeastaan niin paha juttu, jos vene on yhden kesän vedessä ilman pohjamaaleja? Nostaa vain syksyllä ylös, ehkä vähän etuajassakin (lämpimillä keleillä, siis), pesee pohjan kunnolla, antaa kuivua talven yli ja keväällä vetelee huolella epoksit ja myrkyn. Esittelyveneissä on useinkin vähän parempi varustus kuin perusveneissä, mutta vaikkei olisikaan, niin ei se hirveästi menoa haittaa. Merikortit, kiikari, käsi-GPS ja paukkuliivit vain kassiin ja menoksi :)
Kaksi sellaista asiaa saattaa puuttua, jotka vaativat Suomessa hetikohta toimenpiteitä: septin imutyhjennys ja lämmityslaite. Kustannukset itse tehtyinä alle 2000 euroa. (Nimim. "molemmat yhteen veneeseen asentanut"...)
Samaa ajattelin kirjoittaa.
Maalaa vasta syksyllä.
Imutyhjennys taitaa olla jo vakiona. Lämppärin laitto ym. on vain paljon helpompaa kotimaassa kuin Kiel:ssa :-)
Aina puuttuu jotakin, vaikka kuinka yrittää ottaa kaikkea mukaan. Toki asennuksen voi viimeistellä sitten myöhemmin kotimaassa.
Ja toisaalta ilman lämppäriäkin tulee kesän toimeen.
Tarkoitin lähinnä että purjehdus siirtotapana on varmaan seikkailu, mutta säästöä siitä on vaikea saada.
ehdottomasti! Kielistä Hankoon on vain n 500 mpk. Jos lomasi on lyhyt, älä pysähtele matkalla kovin montaa kertaa. Noin 1 viikon aikataululla sopivat välisatamat ovat esim. Christiansö ja Kalmar. Utklippanissakin ehtii pistäytyä jos haluaa. Jos käytät 2 viikkoa Kielistä kotiin, ehdit ajella vaikka Ruotsin rannikon väyliä, mikäli et tykkää tai perheesi ei tykkää avomerilegeistä.
Itselleni ei tulisi mieleenkään käyttää laivarahtia Itämeren alueella. Eikö purjevene hankita purjehdusta varten? Makuasioita tietenkin minkälaisesta elämänmuodosta pitää.
Useammasta uutena itse purjehditusta veneestä olen kuullut sen verran ikäviä tositarinoita, että harkitsisin muutamaan kertaan ennen ko. reissulle lähtemistä UUDELLA veneellä.
PALJON takuukorjauksia, joiden takia matkallelähtö on viivästynyt päivä/viikkotolkulla, yksi laadukkaista veneistä tunnetun veistämön vene alkoi vuotamaan runsaasti neitsytmatkalla keskellä Itämerta jne jne.
Aika paljon mukavampaa on havaita ongelmat ja hoitaa korjaukset täällä kuin ulkomailla kireällä aikataululla.
Ongelmattomiakin hakureissuja on tietysti ollut.
reissuja on, hain oman uuden Bava30 Saksasta, purjehdus kulki ilman ongelmia. Mitään korjattavaa ei ollut ja siinä pohjassakin oli myrkkyväri ja varustus lipputankoa ja lippua myöten valmiina sisältäen kiinnitysköydet ja jopa merkit mastoon moottorilla ajoa varten iso ylhäällä. Lippu oli tosin Saksan lippu ja lämppäristä jouduimme maksamaan mutta vähemmän kuin Suomessa. Lentoliput maksoivat 120 Euroa per henki ja taksi Hampurista lähtösatamaan 180 Euroa.Että kun rahti on 5500 niin kyllähän siitä pikkuisen jää takataskuun.
Uuden Bavarian saaminen Suomeen maksamatta rahdista tavalla tai toisella on hiukan haastavaa, koska veistämö sijaitsee lähimmästä merestä yli 500 km päässä.
Tuo 5500 euroa tarkoittaa Giebelstadt-Hernesaari väliä.
Jos esittelyveneen saa purjehdusvalmiina 5000 euroa alle listahinnan, niin kannattaa hakea, säästyy 10000 euroa - hakukulut.
En kyllä ihan usko että menisi käytetyn veneen mukaan saksan alvilla.
Itsekkin olen yhden veneen Saksasta tuonut, en tosin Bavariaa.
Huomioitavaa mielestäni se, että jos on lapsiperhe, jossa useampia lapsia (3 tai yli) tulevat lentoliput maksamaan jonkin verran. Samoin Taxi, koska mihinkään tavalliseen mersuun ei mahdu koko porukka tavaroineen. Itse lähetin paljon kamaa etukäteen, koska vietimme 5 viikkoa tulomatkaan. Kävimme mm. Köpenhaminassa. Tavaroiden lähettämisestä huolimatta jouduimme maksamaan lisää matkatavaroista lähtöselvityksessä. Etukäteen lähetetyt kartatpainoivat muistaakseni parisenkymmentä kiloa, plotteri oli, mutta halusin paperikartat mukaan. Muutenkin sanosin, että vain Suomen saaristossa purjentimaan tottuneelle (sis. Ahvenanmeren ylitys ja Tallinnassa käynit) reissu on vaativa tai sitten tarvitaan pirusti aikaa. Lyhyillä legeillä rannikkoapitkin reissu ei onnistu. Tästä syystä monet veneet ovat hieman kalliimpia Suomessa. Monille kesälomareissu Marianhminaan on saavuus. Katsokaapa sitä matkaa koo Itämeren kartasta. Näyttää melko mitättömältä reissulta. Tuli vähän sekavaa tekstiä, mutten ehdi nyt enepää jäsentelemään.
Tietysti jos ei koskaan purjehtinut niin ei hae, mutta purjehduskokemusta omaavalle miehistölle ei mikään haaste. Aikaa tuo kyllä vie jonkin verran (pysähtymättä yötä myöden jopa alle viikossa) eli hoitunee kyllä kesälomassa ja kyllä lyhyet legit Ruotsin rannikkoa pitkin myös onnistuu. Tietysti yö purjehduksiin on varauduttava silti, mutta ei sekään mikään ongelma ole. Pikkulapset jättäisin kyllä pois ensimmäiseltä siirtopurjehdukselta uudella veneellä. Eli ei tämä ainakaan ole peruste Suomen koville hinnoille vaan luulempa syyn olevan suomalainen ahneus.
Itse olen tutustunut muutamaan esittelyveneeseen UK:ssa. Esittely tarkoitti koepurjehdusta etukäteen sovittuna päivän, jolloin saattoi olla aika tuulistakin. Itse en epäilisi lähteä esittelyveneellä avomerilegille. Toisekseen Kiel-Helsinki väli on sittenkin aika helppo verrattuna siirtopurjehdukseen Itämeren ulkopuolelta. Omaa kokemusta on 30-, 33-, 35-, 36- ja 43-jalkaisten Kiel-Hki legeistä alle viikossa, jokaisella vielä useaan kertaan. Ei koskaan ole ollut varsinaisesti ongelmia, vain pikkujuttuja niinkuin aina matkapurjehduksissa ennemmin tai myöhemmin on.
Tietysti jos kyse onkin näyttelyveneestä, jolla ei ole kertaakaan purjehdittu, voi erilaisia lastentauteja löytyä. Ne eivät yleensä paljastu ennen koepurjehdusta.
Foorumia lukiessa olen ymmärtänyt että Bavarioissa ei ole koskaan mitään ongelmia - vitsi ;)
En itse pitäisi veneen hakua (olkoot se sitten vaikka B30) itämeren puolelta, pohjanmereltä tai kanaalista kovinkaan riskialttiina. Toki purjehdustaitoisia olisi hyvä olla 3 henkeä, jolloin matkaa voidaan tehdä yölläkin. Kiva tunne, kun 6 tunnin unen jälkeen herää ja huomaa, että taas on kuljettu ihan kivasti. Seuraa vain säätä huolellisesti matkan aikana ja satamissa.
Meillä oli hyvät olosuhteet karibialta asti. Silloin tällöin oli kovaa tuulta, mutta ei yli 20 m/s keskituulta. Vallitsevat kovat tuulet ovat kanaalissa ja pohjamerellä lounaan puoleisia siis myötäisiä. Meille sattui noille vesille helpot olosuhteet eli paljon myös tyventä.
Mitä tavaroihin tulee niin, aika pienelläkin tavaramäärällä pärjää. Minusta 20 5 kg pitäisi riittää. Kuljetimme Suomesta huollossa olleen lämppärin ja useita kiloja purkitettu hirvenlihaa ja näkkileipää Karibialla. Veneessä oli vain yhden henkilön purjehdusvaatteet. Tasasimme lähtiessä tavaroita keskenämme ja pysyimme lentopainossa. Mitään ei silti tuntunut puuttuvan.
Jos on aikaa, niin matka kannattaa ottaa loman kannalta. Nythän tarvitsee tulla vain toiseen suuntaan. Jos lähtee erikseen käymään joutuu purjehtimaan molempiin suuntiin. Meillä oli turhan kiire. Purjehdimme pysähtymättä Cowesista Helgolandiin, oisko ollut 3 tai 4 vrk. Osa miehistöstä oli menomatkalla tutustunut Euroopan rannikkoon.
Sääliks käy sunkin juttuja. Olen tuonut yhden veneen Englannista 9 päivässä. Tuolloin tultiin 4 päivässä Kielistä Suomeen . Et ole tainnut itse tuoda yhtään venettä kun et tiedä matkasta Saksa - Suomi tuon enempää. Ruotsin rantaa seuraten, tyyliin yöksi satamaan, matkasta tulee työläs paska reissu, eikä ehdi muuta kuin purjehtimaan. Ja ennenkuin edes pääset Saksasta Ruotsin rannikolle. Suorin reittihän tulee Bornholm Kalmar/Visby kautta (unohda rannikkopurjehdus). Mutta sen verran tiedän purjehtimisesta, että useimmille (90%) kesälomaveneilöijöistä mahtavat "avomeret" ovat Porkkalan selkä, Hangon läntinen ja Kihti. Harva myöskään saa siirtomiehistö kasaan ja näissä kirjoituksissa annettiin lisäksi ymmärtää, että se on kiva perheen lomapurjehdus tuoda vene Saksasta. Kyllä sellaiselle perheelle, jolla on kokemusta ja joka tietää mitä tekee. Viime kesänä käytiin 4 viikon lomapurjehduksella Svanekkessa, vietettiin siellä 4 päivää ja paluu, matkalla piipahdettiin Gröna Lundiin, lasten vaatimuksesta.
Mitä tuo toinen kommentoija mainitsi, että 20+5 kg riittää, niin ainoastaan poikamiehille tai nuoripapeille. Sen lisäksi kun lähtee LOMALLE eikä SIIRTOPURJEHDUKSELLE on vaatimukset toiset. Myöskään emme nuku veneessä makuupusseissa, joten suuren perheen vuodevaatteet ovat jo melkoinen kasa (pari Ikean kassia). Lisäksi kaiken ostaminen sieltä, mistä venettä nyt onkaan tuomassa, on melkoinen homma ja vie aikaa. Meillä on 4 päivää auto käytössä hakiessamme venettä Saksasta, mutta siitä huolimatta aikaa menee kaikkea sellaista etsiessä, jota ei etukäteen viitsinyt lähettää. Ruokaa emme veineet muruakaan mukana. No, lentokentältä ostettiin ensimmäisen illan eväät, kone oli perillä Hampurissa myuöhään illalla.
On hyvä, jos osaa pitää siirtopurjehdukset ja lomapurjehdukset erillään.
Purehtiminen, jos se on paskaa.
Henkilöatolla menee tasaisemmin ja nopeammin saksa suomi väli, tai autolautalla.
Ei ole pelkkää paskaa.
"Ruotsin rantaa seuraten, tyyliin yöksi satamaan, matkasta tulee työläs paska reissu, eikä ehdi muuta kuin purjehtimaan."
Sanoppa virtuaali mies, missä vene maissa? Käyn katsomassa. Ai et sano. Arvasin.
katsomaan. EPSin paikoilla on tänä vuonna ylhäällä. Peitettykkin jo! Voidaan jutella näistä veneen tuonneista. Mulla on kokemusta vielä kolmannestakin omakohtaisesta veneen tuonnista.
Ja tuolle edelliselle, ei se purjehdus itsessään ole paskaa. Vaan se, että koko lomasi (30 aamua) nouset ylös vain purjehtiaksesi venettä eteenpäin. Mulla on erillainen käsitys lomasta.
Kyllä en ole tuonut yhtäkään venettä
Euroopasta, mutta purjehtinut Itämerellä jokaisessa mainitsemassasi paikassa ja aina olen pitänyt purjehtimisesta vaikka oltaisiin purjehdittu neljä vuorokautta putkeen. Aina on ollut mukava herätä sieltä makuupussista vahtivuoroon kokemaan itämeren henkäisy. Koskaan en ole pitänyt purjehdusta paskamaisena, kuten tekstistäsi jotenkin huokuu.
Olen yrittänyt ymmärtää mitä oikein tarkoitat, mutta ei onnistu. Siis jos varaa Saksasta Suomeen aikaa kymmenen päivää, se on säälittävää vai? Todellisuudessa aikaa kuluu siis 4 päivää, mutta Ruotsin rannikkoa seuraten aikaa kuluukin jo niin paljon ettei purjehdus onnistu 4 viikossa (normaali kesäloma)?
"Ja ennenkuin edes pääset Saksasta Ruotsin rannikolle." Siis mitä? Purjehtimallahan tuon välin pääsee eikä välillä ole kuin kaksi satamaa, joihin voi poiketa purjeveneellä, Warnemuende ja Gedser Tanskan puoleella, joten tämä väli menee pakostakin nopeasti.
"Suorin reittihän tulee Bornholm Kalmar/Visby kautta (unohda rannikkopurjehdus)." Kalmarhan on Ruotsin rannikolla! Jos reitti kulkee Kalmarin salmen kautta, Ruotsin rannikkoa tulee körötetyksi jo ihan väsymiseen asti, koska Ölanti on tosi pitkä saari.
"Mutta sen verran tiedän purjehtimisesta, että useimmille (90%) kesälomaveneilöijöistä mahtavat "avomeret" ovat Porkkalan selkä, Hangon läntinen ja Kihti." No tämä varsin vajavainen tietämyksesi tietysti selittää tekstisi kummalliset ristiriitaisuudet.
"Kyllä sellaiselle perheelle, jolla on kokemusta ja joka tietää mitä tekee. Viime kesänä käytiin 4 viikon lomapurjehduksella Svanekkessa, vietettiin siellä 4 päivää ja paluu, matkalla piipahdettiin Gröna Lundiin, lasten vaatimuksesta." Teidän perheenne siis pystyi normaalimittaisen kesäloman puitteissa purjehtimaan Borholmiin ja vielä takaisinkin, ja perilläkin olitte melkein viikon. No nyt otan kyllä jo lakinkin päästäni.
"Mitä tuo toinen kommentoija mainitsi, että 20+5 kg riittää, niin ainoastaan poikamiehille tai nuoripapeille." Vaa'an avulla selviää millainen vuori vaatteita on 25 kg. Kartat toki painavat tuolle välille n.15 kg. Jos teillä on iso perhe, esim 5 henkeä, voitte otta karttojen lisäksi n 110 kg tavaraa.
" Lisäksi kaiken ostaminen sieltä, mistä venettä nyt onkaan tuomassa, on melkoinen homma ja vie aikaa." Jos on vain netissä virtuaaliostoksilla, ei tietenkään tule suunnitelleeksi yksityiskohtia etukäteen. Sen sijaan jos projekti on todellinen, ei ostoslistan laatiminen ennen lähtöä kotona ole mikään vaativa tehtävä. Varsinkaan jos entisessä veneessä on ollut lista tavaroista joita siellä on (sekä itseä että vakuutusyhtiötä varten). Tämmöinen lista auttaa ihan kotivesilläkin siinä että jo kevään ensimmäisellä purjehduksella veneeseen on pakattu kaikki tarvittavat tavarat.
"On hyvä, jos osaa pitää siirtopurjehdukset ja lomapurjehdukset erillään." Miksi? Minusta on aina parempi jos voi yhdistää huvin ja hyödyn.
Kirjoitat, että tarvittavat kartat painavat n. 15 kg. Kuulostaa vähän paljolta muutenkin, mutta mieleeni kohosi kysymys (joka tietysti pohjaa siihen, etten ole veneillyt Itämeren eteläpäässä): miten kattavaa kartastoa yleensä tarvitaan? Äkkipäätään ajattelisi, että Itämeren yleiskartta rannikkokartat suunnitelluista satamapoikkeamista riittäisivät? Ja kaipa ne Saksan pään kartat saa ostetuksi sieltä helpommin.
Voin hyvinkin olla väärillä jäljillä, mutta minusta tuntuisi luonnikkaimmailta suunnata Bornholmin kautta kohti Saarenmaata ja sitten Viron rannikkoa pitkin kotiin.
Tuo paino on toki vähän varman päälle mutta aika lähellä. Karttoja kannattaa olla mukana niin paljon että vaihtoehtoiset reitit ovat mahdollisia. Eli Suomesta kolme sarjaa: Läntinen Suomenlahti, Turunmaan saaristo ja Ahvenanmaa (riippuu tietysti siitä mistä päin Suomea on). Ruotsin puolelta kaksi itärannikon karttasarjaa. Saksalainen Kielinlahden karttasarja käsittää myös Tanskan itäosan. Lisäksi Gotlannin ja Ölannin karttalehdet sekä muutama satamakirja. Näiden karttojen ulkopuolelle jää mainitsemasi itäinen reittimahdollisuus, mikä ei minulle henkilökohtaisesti ole kiinnostava eikä järkeväkään veneen syväyksen vuoksi. Jos reitteihin haluaa tutustua paperiversioiden avulla kotona ennen matkaa, on kartat ostettava Suomesta ja kuljetettava mukanaan. Näin ei myöskään karttojensaatavuus aiheuta ikävää yllätystä.
On selvä, että kaikkiin kysymyksiin tulee monenlaisia vastauksia. Ehkä sitä varmempia mielipiteitä mitä vähemmän on omaa kokemusta.
Itse purjehdin ensimmäisen kerran Itämeren yli perheeni kanssa kuukauden kesälomalla Helgolandiin ja takaisin 27 vuotta sitten. Sen jälkeen lähes joka kesä ja yleensä aina vähän kauemmaksi.
Itämeren ylitykset voi mielestäni tehdä juuri sillä karttamäärällä kuin ajattelit. Itse ottaisin veneenhakumatkalle mukaan vain yleiskartat (Etelä-Itämeri ja Pohjois-Itämeri) sekä plotterini (Raymarinen plotteri, jossa on sisäinen antenni) muutaman rannikkokartan sieltä, mihin mahdollisesti poikkeaisin (myös suojasatamat sään muutoksen tai välinerikkojen varalle!). Suosittelisin etappisatamiksi Christiansötä (varsinkin, jos ei saarella ole aikaisemmin käynyt) ja Kalmaria enkä Viron rannikkoa. Gotlannin itäpuolinen merialue Bornholm-Viro tarjoaa ehkä vähemmän vaihtoehtoja suojasatamiin kuin Ruotsin rannikon läheisyys. Kelistä riippuen ei ole mikään rasitus purjehtia Kalmarista suoraan Utöseen tai Hankoon. Yöpurjehdukset ehkä pelottavat aloittelijoita, mutta meillä lapsetkin innostuivat vahtivuoroista yms yöpurjehdukseen liittyvästä - jopa niin, että pojalla on nyt sama harrastus ja oma vene.
Omat Itämeren ylitykseni ovat ajallisesti lyhentyneet, kun en näe mitään erityistä syytä päiväpurjehduksiin ja liiankin tuttuihin satamiin. Jotenkin vain avomeripurjehdus yhä viehättää. Se on minulle nautinto, joillekin kauhistus. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia ja jokaisella saa olla oma mielipide myös veneen koosta ja tyypistä.
...sinulla kenties muita perusteita tuohon Ruotsin rannikon preferoimiseen Viron sijasta kuin mahdollisten suojasatamien määrä? Ei minullakaan toki oikeastaan ole kovin painavia perusteita päinvastaiseen, todennäköisesti se nousi luontevimpana vaihtoehtona mieleen siksi, että Viron korttisarjat sattuu kotoa löytymään ja ne rannikot ovat jo tulleet suhteellisen tutuiksi, mikä mielestäni on etu, jos alla on uusi vene, jonka kanssa ei ehkä ole vielä aivan tullut sinuiksi. Sitäpaitsi muonahankinnat ovat Virossa Ruotsia halvemmat :)
Oma ajatukseni on myös se, että avomeriosuuksilla yötaipaleet eivät tunnu miltään pelotteelta, edes purjehduskokemuksen puutteesta huolimatta. Tilaahan on. Ja kohtalainen todennäköisyys pitäisi olla siihenkin, että tuulet ovat suotuisia.
tästä merelle, enkä ehdi moisiin kysymyksiin nyt vataamaan. Katsele karttaa ja mieti vastauksia kysymyksiisi.
Vaihda makuupussi lakanoihin ja peittoon.
Nukkuu mukavammin, helpompi säädellä lämpöä, ei ole umpisolmussa vaikka käännytään.
Makuupussit on tehty telttailuun.
Joo voi noita lakanoitakin koittaa. Makuupussi on vain ollut helppo muuten reissussa. Voi nukkua vaikka keittiön lattialla. Kerran niinkin, kun keulaluukku vuosi niin paljon, että keulassa ei voinut nukkua (kaikki niin märkänä) ja muut punkat oli varattu, joten keittiön lattialle sitten siis.
ratkaisun voi tehdä sääennusteiden mukaankin. Olen joskus mennyt Riianlahden ja Muhun salmen kautta, mutta kymmeniä kertoja Kalmarsundin kautta koska se on tuntunut mukavammalta vaihtoehdolta. Ehkä tottumuksesta on tullut tapa (ensimmäiset kerrat Kalmarsundin läpi purjehdin vuonna 1974, silloin Neukkula piti kiertää kaukaa).
Yleensä juhannuksen jälkeen alkaa lounaistuulet vallita, joten reitistä riippumatta voi olla helppo purjehdus Kielistä kotiinpäin.
On totta, että ruoka on Ruotsissa kallista. Mutta lyhytkestoisella purjehduksella tuskin tarvitsee tehdä kovin paljon ostoksia pysähdyssatamissa. Kalmarissa on se etu, että voi parkkeerata ihan ostarin viereen (Baronen - ICA).
Valitse Viron reitti, jos tunnet paikat ennestään. Gotlannin itärannikolla voit pysähtyä Slitessä.