tunnen oloni hieman yksinäiseksi, mies karkasi ja jätti odottamaan vauvaa yksin, vaikka lupasi muuta, tämän jälkeen en ole hänestä mitään kuullut... toisinaan käy kateeks muita, joilla näyttää menevän hyvin, on aina joku siinä vieressä, nyt kun yksin, tuntuu toisinaan aika rankalle, onhan mulla toi pikku päivänsäde, mut silti...
yksinäinen yh
ei näin pitänyt käydä
442430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ei vaan aina käy niin ku ois pitänyt. Mutta hyvä että on edes lapsi vieressä, vaikkakin vain vuoroviikoin.
Minullakin pieni poika jonka isä lupasi tukensa ja turvansa meille, mutta nyt hän näkee lasta vain pari kertaa kuussa, ei pidä puheitaan eikä tullut edes isänpäivänä kylään vaikka pyysin. Aijon ottaa yksinhuoltajuuden, yhteishuoltajuus on täysin turhaa tässä tilanteessa.
vaan otat?
ole sinun asiasi.
Mutta lapsen asia on. Ja sinä et näköjään ole siinä tilassa, että pystyisit lapsen etua ajamaan. Varo vaan, ettei tutkimusten jälkeen käy päinvastoin...!
Nauru piristää :) "sinä et näköjään ole siinä tilassa, että pystyisit lapsen etua ajamaan" kylläpä nyt pääsi nauru kun noin luulet minut tuntevasi, ja mitään perusteita ei sinulla tuohonkaan ollut. Taitaa päteä paremminkin sinuun itseesi.Kyllä olen tähänkin asti hyvin lapseni hoitanut ja tulen aina hoitamaankin, sinäkö et sitten pysty huolehtimaan lapsestasi kun noin älyttömiä täällä lauot muille ihmisille?
Sinä hoidat hyvin lastasi, omasta mielestäsi. Toi oli hyvä :-) Hyvin olet hoitanut, kun jo tässä vaiheessa on isää vailla... Mutta hei, sinä olet sankari :-))
Onko sinulla todettu luulotautia? Ajattelin vain kun luulet tietäväsi toisten asiat parin lyhyen viestin perusteella. Olet aika katkera, ei taida sinulla olla hyvin asiat, keskity vain omaan lapseesi jos sitäkään osaat tai edes saat ;). Kukaan ei ole sanonut että lapsellani ei ole isää. Ja se miten hoidan lastani ja miten lapsen isä häntä tapaa, eivät liity toisiinsa ollenkaan. Lapseni isä on aikuinen mies ja tekee itse mitä tahtoo, en ole hänestä vastuussa. Jos et sitä hoksannut ;)
Mitä kohkaat? Sinä itsehän olet asiasi tyrinyt ;) Ja pahan kerran kuin noin sekaisin olet ;-))
Selitä satujasi, keksi mitä ikinä lystäät ja provoa ihan rauhassa. Se ei ole minun ongelmani. En viitsi tämän enempää alistua vastaamaan provoihisi enkä jaksa enään lukea häiriintyneitä juttujasi,että siitä vain, pai pai :)
Lopeta jo, tyttö-rukka, sen Cosmopolitanin lukeminen :-)
että isä lähti ja jätti äidin ja lapsen!
Minkä äiti voi sille että isä lähtee !
Sekin on ilmeisesti äidin vika!!!
Sulla ei toivottavasti ole, eikä koskaan tulekaan, lapsia, sen verran häiriintyneeltä vaikutat.
Saat yllättävän paljon voimia lapsesta.
Tiedän kokemuksesta kuin yksinäistä on olla lapsen kanssa.
Muistan monet itkut ja surullisen olon,kun ystävät hylkäsivät.
Mutta muistan myös sen kuinka puristin lapsen rintaani vasten ja tunsin suurta helyyttä.
Ja kuinka ylpeänä seurasin uudet opitut asiat.
ikäinen olet ja mistä päin..? Ehkä täältä voisi löytyä uusia ystäviäkin sillä heidän kanssa jaetut murheet on aina pienempiä..
Jyväskylästä
Tyttäret hyvät, älkää kaihotko liian hanakasti uutta kumppania. Ne hetket tietysti ovat olemassa kun kaipaisi syliä, mutta liian usein joutuu uuden kumppanin kanssa vain ojasta allikkoon.
Itse en ole sellaista kumppania löytänyt jolle lapsineni varauksetta kelpaisin. Olenkin jo onnellisempi ilman kumppania katsoessani ystävieni kohtaloita. On ihanaa olla rakastunut mutta aika harva mies kestää arkielämää ja ottaa vastuuta perheestään täysipäiväisesti.
Nyt kun ikää jo on kertynyt olen vaan hyvilläni kun ei kukaan ole iltaisin vonkaamassa väsynyttä. Saan nukkua rauhassa ja ilota lapsistani ilman näkemysriitoja. Lasten isä tapaa satunnaisesti lapsia mutta ei hän edes tajua mitään menettäneensä.
Oppikaa pärjäämään yksin, tai tietenkin ystävien ja sukulaisten avulla.
oletko kuullut yksin-ja yhteishuoltajien liitosta?? siellä on kiva porukka ja mukavaa jutustella samassa tilaanteessa olevien kanssa...käy kurkkaamassa kesyjen sivuilla ja liity iloiseen joukkoomme!!
...sanoa sen osoitteen? niin minäpä vilkaisen.
jep, tässä tulee..oletko valmis :) www.kesyt.com , reippaasti vaan mukaan toimintaan !
tuolla tavalla on voinut käydä? Eli nyt olet yksin ja odotat jonkun sinut jättäneen miehen lasta, no et sitten ole itse yrittänyt ottaa yhteyttä siihen mieheen ja koettanut parantaa välejänne... odotat kuitenkin hänen lastaan ja siitä päätellen olette olleet aika läheisessäkin kanssakäymisessä keskenänne. Menikö joku peruuttamattomasti pieleen teidän välillänne? :(:(
...yli vuoden ikäinen, ei edes riidelty hän vain häipyi, sairasti muuten skitsofreniaa, oisko siinä ollu syy, en kyllä haluaisikaan häntä lähellekään lastani, on ennenkin pahoinpidellyt vanhempaa lastaan, eli tyttäreni velipuolta:(
saattaa sitten sekin olla syynä omituiseen käytökseen ja lähtemiseen, voi jopa olla parempikin omalla tavallaan että "pääsit" hänestä suht vähin vaurioin eroon. Muuten tainnut tytön kanssa sitten mennä kuitenkin hyvin? Huoltajuusasiat ja elatusasiat reilassa... entä tapaako lastaan. Sain viestistäsi sellaisen kuvan, että olisit nyt raskaana ja sitten siinä tilassa miehesi olisi lähtenyt. Eipä taida sitten toimittaa uutta yritystä sellaisen kanssa alkaa tai yrittää :( No miehiähän kyllä riittää, palstat pullistelee niitä ja lähes joka toinen suomalainen sitä sukupuolta... tosin osa varattuja, osa juoppoja ja iso osa vain muuten aikuiseksi kasvamattomia mieleltään. mutta muuten naisihmisen ei tarvitse puuteessa elää...kerää vain "rusinat pullasta" ja nautiskelee ;) Täälläkin yksi kaksilahkeinen vapaalla jalalla ja kokee lievää voimakkaampaa "puutostautia" niin henkisesti, kuin fyysisestikin... ;);)
...raskaana kun hän lähti, hyvin meillä muuten menee, ei ole tavannut lastaan... Oishan se toki mukavaa, jos jostain voisi kunnon isukkihahmon löytää, mutta niinkuin sanoit, suurin osa on mitä on...
tilanteesi, lapsi vie kokolailla kaiken aikasi ja jaksamisesi... lähde siinä sitten tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen ja ala seurustelemaan... lapsi kainalossa, pahimmoilleen vielä parkuen. :( , eipä siitä tahdo tulla mitään. Itse en kyllä ole edes internetistä löytänyt sellaista tutustumis sivustoa josta loytäisi sellaista normaalia seuraa. Iso osa naisista ei reagoi mitenkään niille lähetettyihin viesteihin, eivät siis edes halua tietää tarkemmin ja tutustua vaikka ystävänä :( Paremmat mahdollisuudet mun mielestäni tutustua oikeessa elämässä, kun on avoin ja uskaltaa jutella ihmisten kanssa... tunkea sellaisen lähelle, joka kiinnostaa tai joka on osoittanut kiinnostusta... kuin tässä fakin internetissä. Itse olen yksin tietyistä syistä, joihin juuri nyt en voi vaikuttaa, vaikka läheisyyttä ja naisseuraa mieli tekisikin niin pirusti.
jotenki menny mielenkiinto koko seurusteluun, tai haluais kyllä, mut jossain vaiheessa väsähtäis täysin, kun pitäis vielä muuhunkin jaksaa keskittyä kuin vauvaan, jotain tekstiviesti treffejä kokeilin, mut monikaan ei tunnu ymmärtävän, jos en joka hetki kerkee puhelimes olla... huh huh.. Netistä on kieltämättä tosi vaikee ketään löytää, tai yleensä muutenkaan, ainakin jos on hiljainen niinkuin minä...
Miksi teit lapsen lapsen ? Miksi et valinnut oikein ? Peilistä löytyy syyllinen.
pyörivät mielessä itselläni useasti, kun mies lähti. Mennyttä ei kuitenkaan voinut enää muuttaa ja kaikki syyllistelyyn käytetty aika ja tarmo oli tavallaan lapselta pois.
hyvä ihminen vaan usko edellisen ihmisen kirjoittamaa tekstiä. Ei outo ihminen voi täällä netissä syyttää toista ja käskeä katsomaan peiliin!
Joku vatipää täällä aina löytää keinon toisen mielen pahoittamiseksi. Häntä pystyyn ja eikun eteenpäin.. Unohdat koko ukon ja nyt kaikki tarmo lapseen. Kyllä se aurinko paistaa risukasaankin.. Ystävät ja sukulaiset auttavat jos niitä löytyy ja kyllä se uusi kumppanikin ajallaan vielä vastaan tulee kunhan et nyt anna tollaisten ääliöiden masentaa itseäsi.
Tsemppiä!
ja kannustavista sanoistasi. Oikeassa olet.
Kyllä menee elämä hukkaan jos ei uskalla mitään valintoja elämässä tehdä peläten väärää valintaa. Eipä syntyis lapsiakaan tarpeeksi jos ei uskotoivorakkaus valitsisi joskus puolestamme. Valintojen seuraukset näkyvät myöhemmin ja niiden kanssa eletään. Tehdään uusia korjausvalintoja.
Eipä tuomita liitoissaan epäonnistuneita, se voi sattua pian omaan nilkkaan...
Onnellista elämää meille kaikille....uskalletaan valita vastakin.
On helppoa nimitellä tai vähätellä toisten mielipiteitä. Et kuitenkaan pystynyt perustelemaan, miksi ei pitäisi käsitellä omaa epäonnistumista. Vaikuttaa siltä, että maksumiestä haetaan kohta asiaan syyttömiltä.
Antaisin mieluummin sen 400 miljoonaa euroa sairaanhoitajille kuin tahallaan tyrijöille.
Se 400 miljoonaa vuodessa on summa, jonka valtio joutuu budjetoimaan yksinhuoltajien tyrimisien maksuun.
Mielestäsi siis yksinhuoltajuus harkittu valinta ja elämäntavoite. No sitä se ei todellakaan ole.
Omaa "epäonnistumista" on käsitelty ja se ei itsesyytöksiin vajoamalla muuksi muutu. Pitää mennä elämässä eteenpäin; ei jumittua menneisiin vaan motivoitua tulevaisuuteen.
Tarkoitus on kuitenkin kasvattaa lapsi (uusi veronmaksaja sinuakin varten), käydä töissä, ehkä löytää joskus uusi elämänkumppani.
Tympeä arvostelusi melkeinpä yllyttää lyömään hanskat tiskiin. On helppo lyödä lyötyä.
Useimmiten tilanne on ennalta tiedettyä, puolison äkillinen kuolema on odottamatonta.
Miksi pitää syyttää aina muita kuin itseä ?
Valitse elinkumppani oikein ja ole onnellinen. Kyllä ne ikävät piirteet ovat olleet näkyvissä jo seurusteluaikoina.
Kannattaa pysyä yksin, ettei tule uusia ongelmia.
tän tyypin muut kirjoitukset... tekstit toistaan samaa. Petetty ja katkeroitunut mies. Olen pahoillani sun puolesta mut yritä sinäkin antaa vihan laantua ja elää elämää niin kuin sitä pitäisi. Onnellisena ja hyvällä mielellä.. Vanha sanontakin on että kukin elää tyylillään joten suu suppuun ja arvostele ennemmin itseäsi kuin tuntemattomia ihmisiä täällä netissä!
"Miksi pitää syyttää aina muita kuin itseä?"
Mieti sitä, kun syyttelet yksinhuoltajia.
Kai sinulla on joku oma virhe ja kevennät taakkaasi täällä. Luonnollisesti kiellät asian. Tapa tuokin purkaa omia tunteitaan.
Akaton ja lapseton mies jakelee neuvoja ihan benfurmanina täällä, kyllä jaksaa huvittaa! En ole IKINÄ, MISSÄÄN tavannut noin yksoikoista ajattelua ja samaa rataa junnaavaa tyyppiä. Eikö voitais sopia, ettei KUKAAN enää kommentoi sen juttuja? Kyllä se sitten pian kyllästyy kirjoittelemaan (vaikka tietystihän se voi kirjoittaa nikittömänä, mutta tunnistaahan sen siitä huolimatta: jokaisen kirjoituksen sisältö kun on sitä yhtä ja samaa).
Hän aina purkaa täällä omia ongelmiaan muihin, nimettömänäkin. Yhdessä ketjussa hän iloitsi siitä että lapsilta kuoli äiti ja nyt isä voi nähdä lapsia. Aivan täysin katkeroitunut ja säälittävä jätkä.
En tosiaan iloitse kenenkään kuolemasta.
näytä myöntävän sitä!
Milloin olen iloinnut tuollaisesta ? Voitko selventää ?
viesti on jo poistettu. Syystäkin... jos, huom JOS se et ollut sinä niin joku toinen sekopää naisten vihaaja sitten muka?
Eikös se 400 miljoonaa makseta yhäreille siksi, että se toinen osapuoli ei maksaa omaa osuuttaan??? Mitä sinä yksinhuoltajia syytät???
oikeasti voimia.
kyllä se vielä iloksi muuttuu..