12.11. 06:01 Pankkien ekonomistit ovat varoitelleet viime vuosina moneen kertaan asuntojen hintojen laskusta ja ylihinnoista. Pieleen on mennyt: hinnat ovat nousseet yhtä kyytiä vuodesta 2001 lähtien.
Yksi metsään ennustajista on ollut Suomen Pankki. Pankin ekonomisti Kari Takala ennakoi keväällä 2001, että pörssikurssien alamäki näkyy jatkossa asuntojen hinnoissa.
Hän esittää samansuuntaisia näkemyksiä kesällä 2002 ja arvioi, että ylihinnoittelu on jopa 20 prosentin luokkaa. Takala neuvoi tuolloin, että kannattaa siirtyä pienempään asuntoon tai kokonaan vuokralle.
Huhtikuussa 2004 Takala arvioi, että asuntojen hinnat ovat noin neljänneksen korkeampia kuin niiden tulisi olla.
Suomen Pankin osastopäällikkö Antti Suvanto sanoi vuoden lopulla 2005, että asuntojen hinnat alkavat olla liian korkealla.
Nordean varatoimitusjohtaja Harri Sailas uskoi puolestaan toukokuussa 2002, että "olemme hintahuipun harjalla nyt".
Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen arvioi syksyllä 2006, että asuntojen hinnat eivät enää nouse.
Osuuspankkikeskuksen suhdanne-ennuste ennakoi syksyllä 2002, että asuntojen hinnat ovat tasaantumassa. Ennusteen mukaan kasvukeskusten asuntohinnoissa on tuskin jäljellä suurta ja pysyvää nousuvaraa.
Marraskuussa 2003 Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm arvioi, että asuntojen hintojen nousu on loppunut pääkaupunkiseudulla.
Hä toisti samansuuntaisen viestin myöhemmin useaan kertaan.
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen ennusti kesän kynnyksellä 2004, että hinnat laskevat vuoden kuluessa 5–10 prosenttia.
Usein ekonomistit perustelivat laskunäkemyksiään esimerkiksi nousevilla koroilla ja sillä, että "hinnat ovat jo liian korkeat".
Mitä he eivät laskelmissaan ottaneet tarpeeksi huomioon, toi ilmi Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen keväällä 2004. Hänen mukaansa hintarysähdys tapahtuu silloin, jos talous taantuu, työttömyys kasvaa ja korot nousevat.
– Tällaista vaaraa ei näytä olevan, hän kuitenkin totesi.
Tilastokeskuksen mukaan hinnat ovat nousseet vuodesta 2001 lähtien.
Yksi metsään ennustajista on ollut Suomen Pankki. Pankin ekonomisti Kari Takala ennakoi keväällä 2001, että pörssikurssien alamäki näkyy jatkossa asuntojen hinnoissa.
Hän esittää samansuuntaisia näkemyksiä kesällä 2002 ja arvioi, että ylihinnoittelu on jopa 20 prosentin luokkaa. Takala neuvoi tuolloin, että kannattaa siirtyä pienempään asuntoon tai kokonaan vuokralle.
Huhtikuussa 2004 Takala arvioi, että asuntojen hinnat ovat noin neljänneksen korkeampia kuin niiden tulisi olla.
Suomen Pankin osastopäällikkö Antti Suvanto sanoi vuoden lopulla 2005, että asuntojen hinnat alkavat olla liian korkealla.
Nordean varatoimitusjohtaja Harri Sailas uskoi puolestaan toukokuussa 2002, että "olemme hintahuipun harjalla nyt".
Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen arvioi syksyllä 2006, että asuntojen hinnat eivät enää nouse.
Osuuspankkikeskuksen suhdanne-ennuste ennakoi syksyllä 2002, että asuntojen hinnat ovat tasaantumassa. Ennusteen mukaan kasvukeskusten asuntohinnoissa on tuskin jäljellä suurta ja pysyvää nousuvaraa.
Marraskuussa 2003 Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm arvioi, että asuntojen hintojen nousu on loppunut pääkaupunkiseudulla.
Hä toisti samansuuntaisen viestin myöhemmin useaan kertaan.
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen ennusti kesän kynnyksellä 2004, että hinnat laskevat vuoden kuluessa 5–10 prosenttia.
Usein ekonomistit perustelivat laskunäkemyksiään esimerkiksi nousevilla koroilla ja sillä, että "hinnat ovat jo liian korkeat".
Mitä he eivät laskelmissaan ottaneet tarpeeksi huomioon, toi ilmi Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen keväällä 2004. Hänen mukaansa hintarysähdys tapahtuu silloin, jos talous taantuu, työttömyys kasvaa ja korot nousevat.
– Tällaista vaaraa ei näytä olevan, hän kuitenkin totesi.
Tilastokeskuksen mukaan hinnat ovat nousseet vuodesta 2001 lähtien.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kahvinporoihin katsomisesta. Valitettavan paljon näyttöä täysin pieleen menneistä ennusteista.
Niin kauan kuin työllisyys on kunnossa, asunnoista on krooninen pula (pääkaupunkiseudulla) ja korot ovat siedettävät, kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Länsi-Eurooppalaiseen asumisväljyyteen pääseminen edellyttäissi PK-seudulle ainakin kolmanneksen lisää asuntopinta-alaa.
Varaa jäisi isompiin asuntoihin jos jenkkityyliin rakennettaisiin kaikki muovista ja jätettäisiin turhanpäiväiset kosteus- ja lämpöeristykset neurootikoille.
Vaan ei kelpaa tuularille.
mutta kun se ei kelpaa rakennusvalvonnalle.
Onneksi en ole kuunnellut enkä välittänyt näiden "viisaiden" ekonomistien puheita enkä ole lähtenyt omaani myymään.
Takala 2002 neuvo; myy ja siirry vuokralle..
Paljon olisi tullut takkiin,erittäin paljon!