..jos haluaa itsellensä luotettavan ystävän ja seurakaverin. Olen nuori opiskelija ja suunnitelmissani olisi ottaa kissanpentu. Ovatko nämä huonot perusteet sille. Lisäksi asun kerrostalossa kaupungin tuntumassa kämppikseni kanssa, onko tämä huono elinympäristö?
onko oikein ottaa kissaa..
sanna
9458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tärkeintä on tietenkin se että kissa saa kaiken tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon. Pystytkö sinä ne takaamaan? Kämppiksestäkään tuskin on ongelmaa paitsi jos hän vihaa kissoja tai on niille allerginen. Yksinolemisesta kissa ei nauti sekin on huomioitava, eli sinun pitää olla tarpeeksi kotona. Muista myös että kissaa ei saa taajamassa pitää lainkaan vapaana, toisinkuin eräät 'laintuntijat' väittävät.
Kissalla on oltava tarpeeksi tilaa, siitä on olemassa sääntökin, mutta en nyt löytänyt tähän hätään (eläinsuojelusivuilta varmasti), eli jos kissa joutuu asumaan vain omassa opiskelijauoneessasi, jotka tunnetusti eivät ole isoja, niin silloin harkitsisin uudestaan. Mutta jos kämppiksellä ei ole mitään sitä vastaan, että kisu vaeltelee myös yhteisissä tiloissa, keittiössä, vessassa yms (ei välttämättä kämppiksen omassa huoneessa), niin siitä vaan.
Kissalla pitää olla leluja ja raapimispuu/puita sekä mahdollisuus myös kiipeillä; oma kiipeilypuu, jos ei saa mennä kaappien päälle ja kirjahyllyyn. Oma ruokailualue esim. keittiön nurkassa ja hiekkalaatikko vessassa jos mahtuu, jos ei mahdu, niin mahdollisimman kaukana ruokailualueesta.
Kun otat pennun, se on joko rokotettu kerran, jolloin sinun pitää rokottaa se uudestaan kuukauden kuluessa, jos ei ole rokotettu, niin sinun pitää rokotuttaa se kaksi kertaa. Samoin madotusten kanssa, jos niitä ei ole jo tehty, niin sinun pitää huolehtia niistä (yleensä rokotukset ja madotukset on hoidettu kuntoon, siksi kissasta maksetaan jonkin verran vaikka olisi maatiainenkin. Pyydä paperit rokotuksista).
Kun tuot pennun kotiin, se on hyvä tehdä silloin, milloin sinulla on aikaa viettää ainakin muutama päivä pennun kanssa kotona, esim viikonloppuna, jos olet töissä.
Tässä vähän linkkejä, joista löytyy tietoa ja vinkkejä, myös neuvoja kaikenlaisten ongelmien varalta:
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/articles/0,,167006_77758,00.html
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/pages/0,,167006_527491,00.html
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/articles/0,,167006_59704,00.html
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/articles/0,,167006_75889,00.html
http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/pages/0,,167006_527541,00.html
http://www.ivillage.com/topics/pets/0,,167006,00.html
Onnea kissan hankintaan! Et varmasti tule katumaan :D
Kerrostalo ei ole kissalle huono ympäristö, jos se on sisäkissa, ulkokissalle on asia toinen:
http://www.incatsuomi.fi/kissasisalle.asp
Nuo eivät mielestäni ole tarpeeksi hyvät perusteet ottaa kissaa joka voi saavuttaa jopa 20 vuoden iän. Ottaessasi kissan, sinun tulisi tosiaan tietää, että se voi elää hyvin hoidettuna kanssasi useita vuosia, jolloin sinulla ehtii olla useita eri elämäntilanteita. Kissa ei ole lisäksi ilmainen ja vaivaton eläin. Kissaan menee rahaa; rokotukset, leikkaus, ym eläinlääkärin hoito, ruokinta ja kissanhiekat sekä kissalle hankittavat tavarat (hiekkis, kuljetusboxi, raapimispuu, ruokakipot ym.)ja yllätyskulut jos kissa sairastuu..
Lisäksi kissa vaatii joskus kärsivällisyyttä ja kissasta pitää ottaa vastuuta. On huolehdittava, että kissalla on mahdollisimman turvallinen elinympäristö ja mm. ikkunat ja parveke on verkotettava.
Tottakai kissasta on seuraa ja kissan kanssa onkin sitten seurusteltava jonkin verran, mutta mieti asiaa tarkasti ja kämppiksesikin on otettava huomioon. Kissa sopeutuu sisäkissaksi jos pennusta asti tottuu tai sitten voi antaa kodin aikuiselle kerrostalossa asuneelle kissalle, mutta on huolehdottava, että kissalla on seuraa ja virikkeitä ettei tylsisty.
Mietin vain että millähän perusteella sen lemmikin voi sitten ottaa ellei halua sitä seuraksi ja ystäväksi. Tiinan tekstiä kun lukee tulee mieleen että hänellä ja lemmikillään ei ole kovin läheiset välit, hän kyllä ottaa vastuuta eläimestä ja luo sille hyvät edellytykset elämään (esim. hyvä ruoka jne) mutta siihen se sitten tuntuukin jäävän.
Tottakai lemmikki otetaan ensisijaisesti seuralaiseksi, mutta kun toisille se tuntuu jäävän siihen. Tekstissäni toin vain esille, että kissan eteen on myös tehtävä asioita, nähtävä hiukan vaivaa ja ymmärrystä sekä raotettava kukkaron nyörejään. Pelkkä rakkaus lemmikkiin ei riitä, sillä lemmikistä tulee myös ottaa vastuuta, sillä lemmikki on täysin riippuvainen ihmisestä ja sen tarjoamasta hoidosta ja ruokinnasta. Jos kissan haluaa seuraksi, mutta hoitaa sitä huonosti ja vastuuttomasti ei siinä tapauksessa kissaa ole hyvä ottaa. Valitettavasti näitäkin ihmisiä löytyy. Toivottavasti sinä et kuulu niihin.
On se ihan kannattavaa asunhan minäkin kerrostalossa kahen kissan kanssa.Ja kissaa voi ulkoiluttaa valjaissa jne.jne.
No oikeestaan opiskelijalle, niinku itekki oot, tekis varmaa iha hyvää, jos sais esim. kissan toverikseen...Uskon, että piristäis kummasti.Puhu kuitenki viel kämppikses kaa, et hyväksyykö se sen kissan ja onko sillä allergiaa... Kissanpennunhan voi opettaa sisäkissaks tai valjaisiin...Että voihan kissan toisaalta majoittaa kerrostaloonkin.
Kissani saapui minulle pentuna opiskelujen alussa. Totutin sen pienestä pitäen valjaisiin, joissa se kulkee paremmin kuin useimmat koirat. Asuin silloin 30 neliön yksiössä. Kissa viihtyi hyvin, vaikka joutuikin olemaan päivät yksin. Se ei tehnyt mitään tuhoja. Kissa pääsi pöydälle katselemaan ulos ikkunasta ja ulkoilemaan päivittäin. Kun laumaamme saapui nykyinen avomieheni, osoitti kissa aluksi mustasukkaisuuden merkkejä, mutta hyväksyi mieheni pian. Nykyinen arvojärjestys perheessämme menee mies, kissa ja minä, siis kissan mielestä... Kissa on myös parasta tenttiinlukuseuraa, ainakin maatessaan kirjan päällä!