Suurin valhe
Mikä on maailman suurin valhe?
Suurin valhe on se:
Kun poikanen juoksee pallon perässä ajotielle.
Hän luulee elävänsä vielä ainakin sata vuotta.
Mutta hän ei tiedä, että pensasaidan takana on tulossa rekka täydellä vauhdilla ja likistää poikasen kokoperävaununsa alle.
Kun nuorukainen ajaa lavatanssien jälkeen sataaviittä-kymmentä. Ajaa, näyttääkseen pimulleen, kuinka taitava hän on, melkein kuin Mäkinen, melkein kuin Lampinen tai muu rallisankari. Hän kuvittelee elävänsä vielä ainakin viisikymmentä vuotta voimakasta elämää. Mutta hän ei tiedä, että auto seuraavassa kurvassa syöksyy puhelinpylvääseen ja että pojan ja tytön elämä katkeaa kuin kuiva korsi.
Kun herrasmies istuu kapakassa grogilasin ääressä nousuhumalan soutaessa suonissa. Hän tuntee hyvän-olon tunnetta kuunnellessaan orkesteria ja pälyessään viereisessä pöydässä istuvia naisia. Hän uskoo elävänsä vielä ainakin kaksikymmentä vuotta voimakasta ja himokasta elämää. mutta hän ei tiedä, että hyytymä hänen verisuonissaan on jo lähtemässä liikkeelle tukkiakseen aortan
ja sortaakseen miehen viiden minuutin päästä salamannopeaan kuolemaan.
Kun vanhus hyväilee postitoimiston kassalla kuukauden kansaneläkerahojaan. Hän toivoo voivansa elää vielä kymmenen vuotta turvattua elämää vanhustentalon lämpimässä yksiössä kaikkien mukavuuksien keskellä.
Mutta hän ei tiedä, että hänen päästyään vanhustentalon rappukäytävään aivoverisuoni hänen päässään ratkeaa ja toimittaa hänet kahden vuorokauden sisällä keskussairaalan ruumishuoneeseen.
Tämä on ihmiselämän suuri valhe:
Jokainen ihminen luulee elävänsä loputtomasti.
Minä en kuole, vain toiset kuolevat, kuolema ei koske minua.
Toisten he näkevät kuolevan, toisten he kyllä uskovat kuolevan.Mutta itse he eivät ajattele kuolevansa. Eivätkä he uskalla ajatella, miltä kuolema tuntuu.
Miltä tuntuu vetää viimeisen kerran ilmaa keuhkoihinsa? Miltä tuntuu, kun henki irtoaa ruumiista?
Mitä he näkevät esiripun tuolla puolella?
Mitä osuu ensimmäiseksi heidän slmiinsä, enkelit vai perkeleet?
Mistä he löytävät itsensä, taivaastako vai helvetistä?
Sen tähden he eivät voi asennoitua niin, että uskoisivat itsensä kuolevan. Toiset kuolevat, mutta he eivät itse usko kuolevansa, eivät ainakaan ajattele sitä.
Sairaalassa heikko potilas kuulee viereisestä vuoteesta kuolonkorinaa. Mutta hän ei omaksu sitä omalle kohdalleen.
Ihmiset eivät tahdo ajatella kuolemaa:
siksi, että heidän asiansa eivät ole selvät Jumalan kanssa, siksi, että he eivät usko Jeesukseen Kristukseen kuoleman voittajana,
siksi, että he eivät usko ylösnousemukseen,
siksi, että kuolema on heistä kammottava asia,
siksi, että he uskovat poistuvansa suureen
tuntemattomuuteen, varjojen maahan.
Sen vuoksi he turvautuvat valheeseen.
Elämänsä suurimpaan valheeseen.
He suistuvat kuolemaan kuin kosken kuohuissa hyppelehtivä uppotukki, joka kolhii ja ruhjoo itseään pohjakiviin.Niin hekin suistuvat kuolemaan ja kadotukseen.
Sillä raamattu sanoo:
>>Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa ja vääräin odotus hukkuu.
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.>>
(Tapio Nousiainen : Kultaa ja Multaa)
www.kotisatama.net
www.radiodei.fi
www.tv7.fi
www.netmission.fi
Mikä on maailman suurin valhe?
Suurin valhe on se:
Kun poikanen juoksee pallon perässä ajotielle.
Hän luulee elävänsä vielä ainakin sata vuotta.
Mutta hän ei tiedä, että pensasaidan takana on tulossa rekka täydellä vauhdilla ja likistää poikasen kokoperävaununsa alle.
Kun nuorukainen ajaa lavatanssien jälkeen sataaviittä-kymmentä. Ajaa, näyttääkseen pimulleen, kuinka taitava hän on, melkein kuin Mäkinen, melkein kuin Lampinen tai muu rallisankari. Hän kuvittelee elävänsä vielä ainakin viisikymmentä vuotta voimakasta elämää. Mutta hän ei tiedä, että auto seuraavassa kurvassa syöksyy puhelinpylvääseen ja että pojan ja tytön elämä katkeaa kuin kuiva korsi.
Kun herrasmies istuu kapakassa grogilasin ääressä nousuhumalan soutaessa suonissa. Hän tuntee hyvän-olon tunnetta kuunnellessaan orkesteria ja pälyessään viereisessä pöydässä istuvia naisia. Hän uskoo elävänsä vielä ainakin kaksikymmentä vuotta voimakasta ja himokasta elämää. mutta hän ei tiedä, että hyytymä hänen verisuonissaan on jo lähtemässä liikkeelle tukkiakseen aortan
ja sortaakseen miehen viiden minuutin päästä salamannopeaan kuolemaan.
Kun vanhus hyväilee postitoimiston kassalla kuukauden kansaneläkerahojaan. Hän toivoo voivansa elää vielä kymmenen vuotta turvattua elämää vanhustentalon lämpimässä yksiössä kaikkien mukavuuksien keskellä.
Mutta hän ei tiedä, että hänen päästyään vanhustentalon rappukäytävään aivoverisuoni hänen päässään ratkeaa ja toimittaa hänet kahden vuorokauden sisällä keskussairaalan ruumishuoneeseen.
Tämä on ihmiselämän suuri valhe:
Jokainen ihminen luulee elävänsä loputtomasti.
Minä en kuole, vain toiset kuolevat, kuolema ei koske minua.
Toisten he näkevät kuolevan, toisten he kyllä uskovat kuolevan.Mutta itse he eivät ajattele kuolevansa. Eivätkä he uskalla ajatella, miltä kuolema tuntuu.
Miltä tuntuu vetää viimeisen kerran ilmaa keuhkoihinsa? Miltä tuntuu, kun henki irtoaa ruumiista?
Mitä he näkevät esiripun tuolla puolella?
Mitä osuu ensimmäiseksi heidän slmiinsä, enkelit vai perkeleet?
Mistä he löytävät itsensä, taivaastako vai helvetistä?
Sen tähden he eivät voi asennoitua niin, että uskoisivat itsensä kuolevan. Toiset kuolevat, mutta he eivät itse usko kuolevansa, eivät ainakaan ajattele sitä.
Sairaalassa heikko potilas kuulee viereisestä vuoteesta kuolonkorinaa. Mutta hän ei omaksu sitä omalle kohdalleen.
Ihmiset eivät tahdo ajatella kuolemaa:
siksi, että heidän asiansa eivät ole selvät Jumalan kanssa, siksi, että he eivät usko Jeesukseen Kristukseen kuoleman voittajana,
siksi, että he eivät usko ylösnousemukseen,
siksi, että kuolema on heistä kammottava asia,
siksi, että he uskovat poistuvansa suureen
tuntemattomuuteen, varjojen maahan.
Sen vuoksi he turvautuvat valheeseen.
Elämänsä suurimpaan valheeseen.
He suistuvat kuolemaan kuin kosken kuohuissa hyppelehtivä uppotukki, joka kolhii ja ruhjoo itseään pohjakiviin.Niin hekin suistuvat kuolemaan ja kadotukseen.
Sillä raamattu sanoo:
>>Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa ja vääräin odotus hukkuu.
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.>>
(Tapio Nousiainen : Kultaa ja Multaa)
www.kotisatama.net
www.radiodei.fi
www.tv7.fi
www.netmission.fi
Vastaukset 8
Vanhimmat
...että melkeinpä kaikki ihmiset valehtelee itselleen.
Pelkäät itse kuolemaa, kun pitää turvautua Jeesussatuun ja toiveajatteluun ikuisesta elämästä.
Minun ei tarvitse pelätä kuolemaa, pirulaisia, enkeleitä, jumalia, koska on tajuan niiden olevan teidän harhakuvitelmaa, luuloja, toiveita ja juuri sitä maailman suurinta valhetta. Kuoleman jälkeen minä olen korkeintaan tuttujen ihmisten muistoja, kunnes katoan sieltä heidänkin kuoltua. Kuolema pysäyttää elintoiminnot ja ns. sielu eli mieli on pelkkää aivotoimintaa, joten minuutta ei ole on vain tyhjyys, samanlainen tila kuin ennen syntymää. Helppoa, eikö vain? Kylmän materialistista? Kyllä vain, mikäli haluat edelleen tukeutua maailman suurimpaan valheeseen.
"koska on tajuan niiden olevan"
pitäisi olla
"koska tajuan niiden olevan"
Kun uskoo siihen että kuoleman jälkeen kaikki toiminnat pysähtyvät ja tulee pimeys. Tai oikeastaan ei tule mitään. Eikö silloin elämä juuri ole kaikista arvoikkainta mitä on olemassa. Silloin täytyy ottaa siitä kaikki irti, mutta samalla olla varovainen ettei päästä sitä lipsumaan käsistään.
minä ainakin uskon että elämä jatkuu vielä kuolemankin jälkeen. oli muuten hyvin sanottu tossa tekstissä! :)
Vaan tämä on maailman suurin valhe:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=4500000000000528&posting=22000000030554218
Kiitos kun innoitit minut kirjoittamaan tuon ;)
Mikä sinä sitten olet? Etanako?
Taas joku kristitty pelottelemassa helppoja uhreja(0herkässä iässä olevia teinejä) Itse olen puhdasverinen ateisti vaikka minut on noilla piruilla ja ikuisella kidutuksella helvetissä aivopesty jo lapsena. Tulin järkiini. Ja sinulle vielä, jos jumala olisi olemassa, ja se haluaisi minut tuhota sen vuoksi etten pitänyt pitänyt hänestä, niin en minä semmoista jumalaa tarvitsisikaan.