hei,
ajattelin ostaa veneen ensi kesäksi. Onko palstalaisilla kokemusta X-402 mallista? tämä olisi myytävänä 68 keurolla http://www.x-yachtforsale.co.uk/ . Hintahan jäisi alle uuden pikkubavan joka ei minulle käy koska tarvitsen kaksi takakajuuttaa ja henkisen hyvinvoinnin takia haluan että veneessä on enemmän purjehduskykyä kuin minulla itselläni. Käyttö on perhepurjehdus, eli hoitelen purjehdushommat itse ja vaimo hoitaa perhettä, ainakin vanhoissa veneissä tämä on hoitunut autopilotin kanssa hyvin, mutta veneen koko on ollut pienempi.
ajattelin ostaa veneen ensi kesäksi. Onko palstalaisilla kokemusta X-402 mallista? tämä olisi myytävänä 68 keurolla http://www.x-yachtforsale.co.uk/ . Hintahan jäisi alle uuden pikkubavan joka ei minulle käy koska tarvitsen kaksi takakajuuttaa ja henkisen hyvinvoinnin takia haluan että veneessä on enemmän purjehduskykyä kuin minulla itselläni. Käyttö on perhepurjehdus, eli hoitelen purjehdushommat itse ja vaimo hoitaa perhettä, ainakin vanhoissa veneissä tämä on hoitunut autopilotin kanssa hyvin, mutta veneen koko on ollut pienempi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Perhepurjehdusta Suomenlahdella veneellä, jonka syväys on 2,44 m?
Onhan saaristossakin 2.4 metrin väyliä vaikka kuinka paljon. Eihän noin syvällä kölillä väyliltä poiketa on sitten perhe- tai kilpamiehistö.
no me nyt yleensä kierrellään samoja paikkoja saaristomerellä ja aika usein ollaan oltu myös ihan laiturilla varustetuissa käyntisatamissakin öitä. Muutama luonnonsatamakin on olemassa johon 2,4m kölillä pääsee. Lisäksi ollaan lähtökohtaisesti mieluummin lahdella ankkurissa kuin kylki kyljessä kuin sardiinit.
Eikös tuon syväys ole 2,26?
Tingi hinnasta ja varaudu perusteelliseen pesuun ja pikkuvikojen kunnostussavottaan ja saat tuosta luultavasti hienon veneen. Suosittelen "surveyn" teettämistä yhteistyössä myyjän kanssa.
Vesi tuli kielelle kun tuota myynti-ilmoitusta katseli - tokihan vene ei ole uusi ja maileja voi olla paljonkin, laatupulkka kuitenkin.
Teksti ilmoituksesta:
BEAM: 12' 9" (3.89m) DRAFT: 8' 0" (2.44m).
"Riggarna rod rigging.". Äksissä on rodivantit, onko esim. tässä yksilössä alkuperäiset, ei kai vaan (1985)? Rodivantit paukahtaa iän myötä äkkiarvaamatta, vaikka kilpaveneissä niitä käytetäänkin: jäykkä, nousee hyvin tuuleen jne, mutta monissa maissa eivät vakuutusyhtiöt enää hyväksy niitä, esim. 10v vanhempia. En kokemukseni myötä (=maston menetys) enää rodivantteja veneeseeni ota.
on itselläni hiukan erilainen käsitys. Rodit ovat yleensä pitkäikäisempiä kuin vaijerit, mutta ne voivat vaurioitua herkemmin esim. telakoinnissa. Rodivalmistaja Navtec suosittelee tarkastamista ja vanttiruuvien uusimista 10 vuoden tai 40.000 nm välein riippuen siitä kumpi ennen täyttyy. Tiedän, että monissa 60-luvun lopulla rakennetuissa Swan 36:issa on yhä alkuperäiset rodit. Kannattaa siis ainakin tarkastaa riki huolellisesti tai teettää tarkastus asiantuntijalla.
Oman kokemukseni mukaan vakuutusyhtiö Nilsen-brokers ei hyväksy 10 vuotta vanhempaa vaijeririkiä valtameripurjehdukseen. Rodista ei tällaista rajoitusta ollut. Olisikohan vakuutusyhtiöissä eroja? Muistelen, että Pantaeniuksella olisi myös ollut vaijereita koskeva edellytys. Vaijerien ongelmahan on yleensä prässätyn päätteen vieressä, josta söikeet ensimmäiseksi katkeilee.
Tässä pari linkkiä aiheesta:
http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html
http://www.navtec.net/support/rodrigging.cfm
PS. Seilasin 2,3m syväyksellä monta vuotta. Jonkinverran sekin syväys kyllä rajoitti kulkualuetta, mutta ei mielestäni ollut kovin suuri haitta edes Suomen rannikoilla.
Onko näitä tehty erilaisilla syväyksillä? Yleensä näissä on syväys 2,24. Tuossa ilmoituksessa kyllä lukee erilailla, mutta onko se oikea luku?
onko tässä teräskehikko pohjassa, vai onko näitäkin tehty tammikehikolla kuten vanhoja 99:jä?
Kyllä x-402 on tehty pohjaan teräspalkisto.
X-99 mallissa ei käsittääkseni ole koskaan käytetty x-yachtsin käyttämää teräspalkistoa pohjatukkien vahvistuksena.
99 historia täältä, teräskehikko vuodesta 90 eteenpäin
http://x99.dk/trader/buyersguide.htm
Uskotaan. Vene-lehti on sitten kirjoittanut paskaa numerossa 4/95, jossa koepurjehdittiin X-99 ja väitettiin ettei X-99:ssä käytetä teräs palkistoa. Asiantunteva lehti??
>> on itselläni hiukan erilainen käsitys. Rodit ovat yleensä pitkäikäisempiä kuin
>> vaijerit, mutta ne voivat vaurioitua herkemmin esim. telakoinnissa.
>> Rodivalmistaja Navtec suosittelee tarkastamista ja vanttiruuvien uusimista 10
>> vuoden tai 40.000 nm välein riippuen siitä kumpi ennen täyttyy. Tiedän, että
>> monissa 60-luvun lopulla rakennetuissa Swan 36:issa on yhä alkuperäiset rodit.
>> Kannattaa siis ainakin tarkastaa riki huolellisesti tai teettää tarkastus
>> asiantuntijalla.
>> Oman kokemukseni mukaan vakuutusyhtiö Nilsen-brokers ei hyväksy 10 vuotta
>> vanhempaa vaijeririkiä valtameripurjehdukseen. Rodista ei tällaista rajoitusta
>> ollut. Olisikohan vakuutusyhtiöissä eroja? Muistelen, että Pantaeniuksella olisi
>> myös ollut vaijereita koskeva edellytys. Vaijerien ongelmahan on yleensä
>> prässätyn päätteen vieressä, josta söikeet ensimmäiseksi katkeilee.
Oma kokemukseni on eräästä 80-luvun alussa tehdystä Swanista jossa olin gastina.
Siitä tuli alas roditakila valtamerellä. Suhtaudun tämän kokemuksen takia
rodeihin kieltämättä ehkä liiakin negatiivisesti, mikä tietysti näkyy ao.
tekstistäni, mutta:
Takila oli ennen matkaa tarkastettu, ei mitään hiushalkeamia tms. missään. Mutta
miten 'tarkastat huolellisesti' itse rodirikin? Sitä ei voi tarkastaa ilman
röntgeniä. Mistä tiedät, miten ne ovat taipuneet edellisen omistajan 20 v
talvisäilytyksissä? Leen puolella vaijerit löystyvät, kun taas liian löysä
etenkin paksu ison veneen rodi pakottuu taipumaan luokille. Mistä huomaa toistuvan
taipumisen aiheuttaman väsymisen kiinnityskohtien läheisyydessä? Ruostumaton
teräshän käyttäytyy kuin sokeri, se murtuu väsyttyään varoittamatta. Vaijeri
nimenomaan varoittaa siten, että yksi säie menee ensin, kuten toteat.
Hiushalkeama rodissa sen sijaan leviää lähes välittömästi koko poikkipinta-alalle.
http://www.cncphotoalbum.com/doityourself/mastchecklist/mastchecklist.htm
"There are no good means to visually determine if your rods are fatigued."
"Time has proven that rods can fatigue directly under the ball fittings."
"Tapered stemballs help distribute the bending loads along a greater distance of
rod thereby reducing fatigue at the fittings."
http://www.sailnet.com/forums/showthread.php?postid=72528
"there is no way to inspect rod rigging short of x-ray, which presents the
possibility of surprise catastrophic failures. While rod rigging may last longer
than wire, it's somewhat of a moot point since the terminal ends will wear out
before the other components do."
http://www.geocities.com/seawindtwo.geo/kbase/equipment/rigging/rigging-general/rigging-general.html
"The 50-foot Beneteau charter boats, from about 1990 - 1993, the entire fleet
was experiencing a series of rod rigging failures that saw more than a few rigs
topple. "The manufacturer mandated complete replacement of each rod and we did
dozens of them, between charter booking dates, scary right?"
http://www.wanderthewest.com/forum/showthread.php?p=7936
"Rod rigging fails more frequently than wire rope (for technical reasons, usually
work hardening) but is used on racing boats because it has less windage and is
more efficient."
Vaijerilla saadaan rosterikin joustavammaksi. Rodivantti ei jousta niin paljon
kuin vaijeri, mistä on hieman etua kilpaillessa, esim. hieman parempi
nousukulma, mutta tästä joustamattomuudesta johtuu suuremmat hetkelliset voimat,
nykäykset, esim. vanttiruuveihin, kun tuuli täyttää äkisti purjeet (esim.
jiipissä), jotka paukahtavat kuin tykki jne. Vrt esim. nykäykset veneen
kiinnitysköysissä jos ei ole kumijoustimia, tai jos on. Ylipäätään suorituskykyä
pyritään nykyään lisäämään kilpailusyistä eri asioissa juuri rakenteiden
joustamattomuudella, ja tämä tuntuu tapahtuvan 'pitkäkestoisuuden' ja sitkeyden
kustannuksella. Saavutetaan 'avomerikilpapurjehdus'-menestystä hyväksymällä
riskit ja varautumalla maston menetykseen, mutta perhepurjehtijalle (tai
valtameripurjehtialle) huono homma. Mielestäni yli 10-15v, ehkä
kilpailukäytössäkin olleen, roditakilan vantit ja vanttiruuvit pitää tosiaan ainakin
vaihtaa jos avomerelle aikoo, eikä mitään 'tarkistuksia' edes. Mutta en
oikeastaan ymmärrä mihin perhepurjehduksessa tarvitaan rodivantteja, idea on
alun perinkin kehno, pointtini siis on, että rodeihin ei syntyisi 'hypeä' tai
väärää luottamusta, että ne olisivat 'parempia' kuin vaijeri vain sen takia,
että ovat uudempaa tekniikkaa ja niitä on käytetty joihinkin Swaneihin, ja lähes kaikkiin
X-kilpaveneisiin.
Jos 402:sta aiot retkikäyttöön, niin en kyllä pidä täysiveristä 3/4 racing takilaa parhaana vaihtoehtona. Takila on kyllä helppo trimmata, mutta barduunat ovat pakolliset. Venetyyppi lienee muuten kyllä varsin asiallinen ja hyväkulkuinen. 402:sta löytyy myös toppirikinä (vertaa vanha Panasonic). Tuo kölin syväys 2,44 viittaa myös muutenkin racing versioon. Jonkun mainitsemista ROD vanttien ongelmista en ole koskaan kuullut, tosin rodit ovat herkempiä vaurioitumaan rikausvaiheessa, mutta muuten ne ovet vaijereita kestävämpiä. Tietääkseni Nautor ei ole koskaan kehottanut rodeja vanhoista Swaneista vaihtamaan.
mites toi riki muuten, jos jiippaa navakassa tuulessa ja koomaa barskoissa tulekoo tikku samantien alas kuten x99ssä, vai onko sen verran marginaalia että kestää pienet töppäilyt?
Ei toi 99:n masto pitäisi tulla alas vaikka vähän kämmää barskojen kanssa. Saalingit on 5 astetta takaviistoon, mikä antaa pelivaraa - valmistajan mukaan hätää ei pitäisi olla alle 10 m/s tuulessa. Toki siis oikeasti navakassa tuulessa sen varmasti saa nurin kun vielä jättää hekin tiukalle niin, että se ohut huippu napsahtaa poikki kun masto painuu eteen.
Barskoja minusta turhaan pelätään - osatakilassa tuskin kuitenkaan millään muulla hallitaan keulastaagin notko yhtä tehokkaasti.
Onkos sillä oikeasti väliä onko siellä tammiristikko vai teräs - huomaako eron mistä?
vuosia sitten eräässä skabassa Melkillä näin livenä miten 99:n tikku katkeaa navakassa tuulessa, samassa kisassa meni H-veneestäkin tikku. Ei ollut tuulimittaria mukana mutta monet H-veneetkin ajoivat koko lenssin jatkuvia surffeja eli tuulinen päivä oli kyseessä. Siis 402 ssahan on täysin sivulle sojottavat saalingit, mutta ilmeisesti putki on suhteessa paksumpi?
Holkissa ei ole barskoja eli saa sen tikun nurin muutenkin. Itselläkin mennyt Holkista kun vantti katkesi, mikä lienee yleisin syy rikin laskeutumiseen.
Sporttinen venehän tuo 402 on ja varmasti kovassa kelissä riittää yhdelle miehelle puuhaa, jos kukaan miehistöstä ei osallistu purjehtimiseen.
Meidän venheessä mamma ajaa, lapset hoitaa barskat ja minä jalustan purjeet kun tuulee.
Noita 402 pursia näytti olevan muitakin kaupan (sillä 2,24 kölillä).
meidän venheessä mamma on lasten kanssa kajuutassa oksentamassa jos on navakkaa tuulta avomerellä.
jos ollaan saaristossa mamma saattaa olla kajuutassa kokkaamassa, tai puuhamassa jotain mukuloiden kanssa.
Mamman periaate on että isännän tulee osata hoitaa kansihommat yksinäänkin, eikä vaivaudu tulemaan kannelle edes kun rantaudutaan. Tämä on yleensä hyvä periaate, on tullut opeteltua hoitamaan kaikki hommat itse, siihen kun tottuu niin ei tarvi huudella mammaa apuun. Eikä tarvi huudella mitään hyppää perkele juttuja. Joskus Mamma tulee kannelle ja ajelee sitten itse venettä, mutta vain aurinkoisella säällä.
Mä luulen, että mun mammalla on hauskempaa kun sun mammalla:)
Anteeksi - nyt meni aika off-topic.
22/11/2007.
Taalintehtaalla.
S/Y Windemiatrix, - vuokralle annettu nimellä panasonic.
Jos olet todella kiinnostunut X-402 veneestä suosittelisin tulemista taalintehtaalle. Veneemme X-402 on vielä vedessä, tämän viikonlopun.Koepurjehdus mahdollinen.
Lisäinfoa saat [email protected]
Kiko
TARKENNUS:
Veneemme siis ei ole myynnissä.
Koepurjehdus silti mahdollinen.
kiko
Onko nykyisistä X-402 omistajista/olinpaikoista kenelläkään tietoa?
Olisi mukava päästä livenä katsomaan, ennen kuin alkaa tosissaan etsiä sopivaa yksilöä.