Olen pohtinut, että yrittäisin opiskelemaan englantilaista filologiaa Tampereelle tai Turkuun. Englantia en ole vielä kirjoittanut, mutta kurssien keskiarvo on 9 ja harrastan enkunkielisen kirjallisuuden lukemista jne. En tiedä, riittääkö tasoni valintakokeissa. Onko kenelläkään kokemuksia kertoa siitä, millaista tasoa englannin valintakokeissa on yleensä vaadittu (noin suuntaa-antavasti siis)? Riittääkö pitkän englannin hyvä hallinta vai vaaditaanko aivan erityistä harrastuneisuutta?
Englantilainen filologia
mazzza
24
14498
Vastaukset
- FM-englanti
Hei. Itse olen opiskellut englantia Vaasassa ja jo valmistunut. Englanti on eräs suosituimmista oppiaineista, joten hakijoita on vuosittain paljon. Harrastuneisuus siis kannattaa.
Tampereen koe on tietääkseni monivalinta. Tämä vaatii aika tarkkaa pääsykoekirjojen osaamista ja tietenkin asioiden ymmärtämistä. Samaisella kokeella voi tietääkseni pyrkiä myös Jyväskylään ja Joensuuhun (näin ainakin joskus oli). Turussa on tietääkseni oma kokeensa, jossa taitaa olla esseemäisiä kysymyksiä. Vastaustekniikka siis riippuu paljon siitäkin millainen koetyyppi on kyseessä. Useimmiten taidetaan odottaa esseevastauksia (Helsinki, Turku/Åbo A, Oulu, Vaasa) ja luullakseni tuo Tampere/Jyväskylä/Joensuu yhteiskoe on ainoa monivalintatyyppinen englannin pääsykoe.
Oma pääsykokeesen valmistautuminen piti sisällään sekä pääsykoekirjojen lukemista että niihin liittyvän muun aineiston lukemista. Yhtenä pääsykoekirjana oli romaani, joten siihen liittyen tutkin kirjailijan taustoja hieman, luin kirjan aiheseen/tapahtuma-aikaan liittyvästä kulttuurihistoriallisesta tilanteesta jne.
Sinun kannattaa hankkia jo tässä vaiheessa pääsykoekirjat (ne mitkä olivat viimeksi) ja lukea niitä jo nyt. Eräänä ongelmana on se, että joudut opettelemaan pääsykoetta varten kielitieteellistä ja mahdollisesti myös kirjallisuustieteellistä käsitteistöä - näitä et lukio-opinnoissa opi. Kannattaa myös kirjautua www.dictionary.com sivustolle ja tilata sieltä s-postiin word of the day. Tämä laajentaa hyvin sanavarastoa, koska päivän sana on aina selitetty etymologisesti sekä taustoitettu muutamilla esimerkeillä käyttöyhteydestä. Sanoisin että nykyisin pääsykokeeseen valmistautuminen on huomattavasti helpompaa kuin silloin kun itse hain opiskelemaan, koska nykyisin voi niin paljon helpommin hyödyntää internetiä apuna - toki itsekin jo hyödynsin, mutta silloin internet ei vielä ollut aivan niin suuressa käytössä kuin nykyisin.
Joitakin linkkivinkkejä:
www.etymonline.com/
www.dictionary.com
www.ucl.ac.uk/internet-grammar/
www.uncp.edu/home/canada/work/allam/general/glossary.htm
www.universalteacher.org.uk/lit/history.htm
www.cs.bham.ac.uk/~pxc/nlpa/nlpgloss.html
Lukuintoa :) - unelmista ei totta
Olen ensi keväänä yrittämässä kolmatta kertaa Oulun yliopiston englantilaista filologiaa lukemaan. Kirjoitin englannista E:n ja päättötodistukseen sain ko. kielestä 10. Olen aina ollut todella kiinnostunut englannista ja omasta mielestäni olen siinä hyvä, mutta jostain kumman syystä en ole vieläkään päässyt sisälle. Luen englanninkielistä kirjallisuutta, katson sarjoja ilman tekstitystä ja joka kerta kun törmään uuteen tuntemattomaan sanaan, otan siitä selvää. Mitä muuta voisin vielä tehdä?
Ensimmäisenä vuonna jäi 1,5 pisteen päähän, tänä vuonna 6,5 pisteen. Mikä avuksi? Mikään muu ala ei oikein kiinnosta? Olen jo todella turhautunut, ja usko omiin mahdollisuuksiin on nollissa.- FM-Englanti
Eikös Oulussakin ole pääsykokeeseen aina myös romaani luettavana ja siitä kirjoitetaan kokeessa essee? Olisiko sinun ongelmasi sitten esseen kirjoittamisessa? Kenties et hallitse oikeanlaista esseenkirjoittamisen tekniikkaa? Tuo nyt noin pikaisesti tuli mieleeni.
- unelmista ei totta
FM-Englanti kirjoitti:
Eikös Oulussakin ole pääsykokeeseen aina myös romaani luettavana ja siitä kirjoitetaan kokeessa essee? Olisiko sinun ongelmasi sitten esseen kirjoittamisessa? Kenties et hallitse oikeanlaista esseenkirjoittamisen tekniikkaa? Tuo nyt noin pikaisesti tuli mieleeni.
Oulussa on tosiaan essee yhtenä kokeen osiona ja se kirjoitetaan joko romaanista tai eräästä kielitieteellisestä teoksesta. Minunkin mielessä on käväissyt, että se voi olla essee joka tässä takkuilee. Mutta miten oppisin kirjoittamaan sellaista tekstiä, jolla pääsisin sisään? Onko vinkkejä? Tai nettisivuja?
- FM-Englanti
unelmista ei totta kirjoitti:
Oulussa on tosiaan essee yhtenä kokeen osiona ja se kirjoitetaan joko romaanista tai eräästä kielitieteellisestä teoksesta. Minunkin mielessä on käväissyt, että se voi olla essee joka tässä takkuilee. Mutta miten oppisin kirjoittamaan sellaista tekstiä, jolla pääsisin sisään? Onko vinkkejä? Tai nettisivuja?
Hei. Hmm... noin yleisesti ottaenhan esseen pitää olla selkeä kokonaisuus joka käsittelee jotakin rajattua aihetta, jostakin tietystä näkökulmasta ja/tai perustelee jotakin argumenttia.
Esimerkiksi humanistisissa tieteissä tehtävät gradut (etenkin esim. kirjallisuustieteelliset gradut) ovat usein tässä mielessä esseemäisiä. Ne eivät ole varsinaista tieteellistä tutkimusta, vaan enemmänkin juuri jonkin kirjoittajan perusteleman (esim. aiempaan ajatteluun pohjautuen) argumentin tarkastelua, sen perustelemista jonkin aineiston (esim. jokin romaani) kautta ja/tai jonkin aineiston tarkastelua jonkin väittämän näkökulmasta.
Esseessä on selkeästi seuraava rakenne:
1) alku, joka esittelee aiheen
2) keskikohta, joka syventyy aiheen käsittelyyn/analyysiin
3) lopetus, jossa esitetään johtopäätökset
Tässä mielessä esseen voi hahmottaa hyvin samalla tavalla kuin minkä tahansa tarinan. Essee etenee jouhevasti alun kautta keskikohtaan ja edelleen loppuun. Sama rakenne on myös yleensä esseen sisällä eri kappaleissa. Hyvä ja selkeä kokonaisuus syntyy sillä tavalla, että esseen eri kohdat nivoutuvat sujuvasti toisiinsa ja tukevat toisiaan, tässä auttavat erilaiset kielelliset keinot - esim. liitossanat/ilmaukset (esim. kuten edellisessä kappaleessa totesin...), keskeisten käsitteiden määrittely ja niiden johdonmukainen käyttö yms. asiat. Hyvää harjoitusta on tietenkin vaikkapa lukea erilaisia esseitä ja muita vastaavia asiakirjoituksia. Eikä välttämättä vain englanniksi, vaan ihan suomeksikin.
Googlailin ja muutaman hyvältä vaikuttavan esseekirjoittamista käsittelevän sivun löysin, kun pikaisesti niitä tutkailin:
http://www.english.bham.ac.uk/staff/tom/teaching/howto/essay.htm
http://owl.english.purdue.edu/owl/resource/685/01/
http://www.aldridgeshs.qld.edu.au/sose/skills/esswri1.htm
Toivottavasti auttavat, onnea matkaan! :) - FM-Engl
FM-Englanti kirjoitti:
Hei. Hmm... noin yleisesti ottaenhan esseen pitää olla selkeä kokonaisuus joka käsittelee jotakin rajattua aihetta, jostakin tietystä näkökulmasta ja/tai perustelee jotakin argumenttia.
Esimerkiksi humanistisissa tieteissä tehtävät gradut (etenkin esim. kirjallisuustieteelliset gradut) ovat usein tässä mielessä esseemäisiä. Ne eivät ole varsinaista tieteellistä tutkimusta, vaan enemmänkin juuri jonkin kirjoittajan perusteleman (esim. aiempaan ajatteluun pohjautuen) argumentin tarkastelua, sen perustelemista jonkin aineiston (esim. jokin romaani) kautta ja/tai jonkin aineiston tarkastelua jonkin väittämän näkökulmasta.
Esseessä on selkeästi seuraava rakenne:
1) alku, joka esittelee aiheen
2) keskikohta, joka syventyy aiheen käsittelyyn/analyysiin
3) lopetus, jossa esitetään johtopäätökset
Tässä mielessä esseen voi hahmottaa hyvin samalla tavalla kuin minkä tahansa tarinan. Essee etenee jouhevasti alun kautta keskikohtaan ja edelleen loppuun. Sama rakenne on myös yleensä esseen sisällä eri kappaleissa. Hyvä ja selkeä kokonaisuus syntyy sillä tavalla, että esseen eri kohdat nivoutuvat sujuvasti toisiinsa ja tukevat toisiaan, tässä auttavat erilaiset kielelliset keinot - esim. liitossanat/ilmaukset (esim. kuten edellisessä kappaleessa totesin...), keskeisten käsitteiden määrittely ja niiden johdonmukainen käyttö yms. asiat. Hyvää harjoitusta on tietenkin vaikkapa lukea erilaisia esseitä ja muita vastaavia asiakirjoituksia. Eikä välttämättä vain englanniksi, vaan ihan suomeksikin.
Googlailin ja muutaman hyvältä vaikuttavan esseekirjoittamista käsittelevän sivun löysin, kun pikaisesti niitä tutkailin:
http://www.english.bham.ac.uk/staff/tom/teaching/howto/essay.htm
http://owl.english.purdue.edu/owl/resource/685/01/
http://www.aldridgeshs.qld.edu.au/sose/skills/esswri1.htm
Toivottavasti auttavat, onnea matkaan! :)Niin, lisäyksenä vielä, että itse opinnoissa esseekirjoittaminen on eräs keskeisin opintojen suorittamisen tapa. Ainakin omissa englannin opinnoissa Vaasassa oli jopa melko vähän varsinaisia tenttejä. Varsin paljon tehtiin erilaisia kirjoitelmia. Tämä on hum. oppiaineissa muutenkin melko yleistä. Tietenkin myös sitten tenteissä vastaukset kirjoitetaan yleensä esseemuodossa.
Tuli vielä mieleeni, että eräs asia mitä voisit miettiä, on lainausten teko esseessä. Jos esim. koetehtävänä olisi käsitellä romaanihenkilöiden käyttämää kieltä (en tiedä onko tällaisia kysymyksiä, muttä tämä nyt helpohkona esimerkkinä tuli mieleeni), niin tekee aika hyvän vaikutuksen esseen tarkastajaan jos osaat jonkinlaisen esimerkin lainata lukemastasi romaanista - eli siis osaat viitata lähteeseesi. Ei nyt kannata ajatella tätä niin, että pitäisi opetella ulkoa jotakin - pääsykokeessa kyllä riittää että osaa edes jollakin tasolla viitata lähdeteokseen. - kanti..
unelmista ei totta kirjoitti:
Oulussa on tosiaan essee yhtenä kokeen osiona ja se kirjoitetaan joko romaanista tai eräästä kielitieteellisestä teoksesta. Minunkin mielessä on käväissyt, että se voi olla essee joka tässä takkuilee. Mutta miten oppisin kirjoittamaan sellaista tekstiä, jolla pääsisin sisään? Onko vinkkejä? Tai nettisivuja?
opiskelen englantilaista filologiaa ja on iha paskaa, ei kanti hakee..
- Tuleva FM (sitten joskus)
En tiedä että järjestetäänkö Oulun yliopistoon valmennuskursseja, mutta ne varmasti auttavat. Itse pyrin viime keväänä Helsinkiin, en ollu valmennuskurssilla kun ne on niin pirun kalliita, mutta tilastin kyllä itseopiskelumateriaalit. Ja sisällä ollaan!
Tasosi kuulostaa muuten samanlaiselta kuin omani, paitsi että minulla on ollut muutaman vuoden tauko englannissa kun olen opiskellut tässä välissä muuta. - ???
Tuleva FM (sitten joskus) kirjoitti:
En tiedä että järjestetäänkö Oulun yliopistoon valmennuskursseja, mutta ne varmasti auttavat. Itse pyrin viime keväänä Helsinkiin, en ollu valmennuskurssilla kun ne on niin pirun kalliita, mutta tilastin kyllä itseopiskelumateriaalit. Ja sisällä ollaan!
Tasosi kuulostaa muuten samanlaiselta kuin omani, paitsi että minulla on ollut muutaman vuoden tauko englannissa kun olen opiskellut tässä välissä muuta.Kuka järjestää englanninkielen valmennuskursseja yliopistoon?
- Jos haluaa päästä yliopistoon,
??? kirjoitti:
Kuka järjestää englanninkielen valmennuskursseja yliopistoon?
asiaan on yksi ratkaisu: lukea ja sisäistää pääsykoekirjat erittäin hyvin ja myös ymmärtää mitä lukee, lisäksi olennaista on lukea muutakin asiaan liittyvää kirjallisuutta, kannattaa valita nykyaikaisia perusteoksia. Itse pääsin yliopistoon ekalla kerralla ilman yhtäkään preppauskurssia: uskon että oma tahto on pääasia.
--FM--
- hakea
Kyllä sinne pitäisi riittää se, että saa hyvät arvosanat pitkästä kielestä ja lukee jonkin verran englanniksi. Tampereella ainakin kyseessä on pelkästään monivalintakoe (tai on ainakin ollut tähän asti), ja siinä saattaa kyllä välillä turhautua, kun kaikki vastaukset vaikuttavat yhtä oikeilta. Mutta jos jaksaa tarpeeksi pohdiskella, niin kyllä se siitä. Pääsykoe antaa kyllä hieman turhan vaikean kuvan itse opiskelusta.
- mutta yleisenä ohjeena voisin
sanoa, että jos todella haluaa päästä sisään yliopistoon, kannattaa lukea pääsykoekirjojen lisäksi jokin (joitakin) muukin perusteos liittyen aiheeseen, silloin ehkä sisäistää asiat paremmin, yleensä valinnassa keskitytään aineen perusasioihin. Omalla kohdalla tämä ilmeisesti auttoi.
- Oiko
Jos osaat hyvin ruotsia tai esim. saksaa, paljon helpompi (ainakin Oulussa) on päästä lukemaan kyseisiä kieliä pääaineopiskelijana. Englantia voi sitten myöhemmin hakea lukemaan sivuaineopiskelijana, jolloin pääsykoe on sama kuin pääaineopiskelijoilla, mutta höllemmin arvosteltu. Tietääkseni tiedekunnassa voi myöhemmin myös anoa pääaineen vaihtamista (esim. ru--> en).
- FM-englanti1
Moni on (myös minä itse näköjään) on maininnut täällä, että kannattaa lukea muutakin kuin pääsykoekirjat. Näin se on.
Englannin kielen pääsykokeessa täytyy hieman hakukohteesta riippuen hallita esim. kielitieteellistä ja paikoitellen kirjallisuustieteellistä käsitteistöä. Ei siis ole lainkaan pahitteeksi lukea kyseisten alojen jotkin perusteokset myös suomeksi.
Vielä huomio sille, joka väitti ettei englannin filologian opiskelu kannata, sekä kaikille opiskelua harkitseville. Itse olen valintaani tyytyväinen. Toimin nykyisin av-kääntäjänä ja lisäksi opetan englantia amk:ssa tuntiopettajana. Pedagogisia opintoja en tehnyt opintojen aikana vaan jälkikäteen. Tätä en välttämättä kyllä suosittele, vaan kannattaa jo opintojen aikana harkita opettajan pätevyyden hankkimista. Tosin, jos se ei siinä vaiheessa kiinnosta, niin pätevyyden saa kyllä hoidettua jälkikäteenkin. - aika huono
Niille, jotka ovat kyseistä ainetta opiskelleet:
Ylioppilaskokeessa sain pitkästä englannista C:n ja englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen on jäänyt Harry Pottereihin. Onkohan minulla mitään mahdollisuutta ikinä päästä Englantilaista filologiaa lukemaan? Ja jos vaikka pääsisinkin, onko englannin opiskelu yliopistossa kuinka haastavaa? (äidinkielen yo-kokeesta myös C)
Valmennuskurssille tietenkin menisin, mutta onko sielläkin käsiteltävät asiat jo niin haastavia, että kannattaako edes yrittää?
Muuten olen kyllä super kiinnostunut englannin kielesta ja kulttuurista, ja tämä olisi ala, joka oikeasti kiinnostaisi.- FM-englanti*
Aika huonolle.
Opiskelupaikan saaminen on vaikeaa jopa lukiossa hyvin pärjänneille, mutta jos ensi vuonna pyrit, niin ala valmistautua nyt. Selvitä viime vuoden pääsykoekirjat ja lue niitä. Harry Potterit ovat ihan hyvä tausta, mutta ei ole yhtään pahitteeksi, että lukaiset muutaman kirjallisuuden klassikkoteoksen eli jotain linjalla Shakespeare, Dickens, Shelley, Bronten sisarukset, James Joyce, Virginia Woolf ehkä jotain amerikkalaisklassikoita jotain nykykirjallisuutta. Romaanien lisäksi runojakin kannattaa lukea. Näitä juttuja joutuu sitten opintojen aikana kuitenkin lukemaan. Klassikkoteosten kohdalla kannattaa huomata, että hommaat kirjoista opiskelijaystävälliset versiot, joissa on myös selitysosa - muuten voi lukeminen ja ymmärtäminen jäädä pinnalliseksi. Tai voit hommata tietty jonkun antologiankin, jossa on läjä klassikoita samassa paketissa kommentaarein varustettuna.
Periaatteessa englannin opinnot jakautuvat yliopistossa kolmeen aiheeseen:
1) kieleen/kielitieteeseen, 2) kirjallisuuteen/kulttuuriin sekä 3) kääntämiseen. Eri aihealueiden alla on tietty sitten monenlaista vivahdetta, ja kunkin aihealueen painotus riippuu ihan yliopistosta/ainelaitoksesta.
Kannattaa googlailla netistä sivustoja, joissa käsitellään yleisesti kielitiedettä ja kielitieteen peruskäsitteistöä englanniksi. Ja sama juttu kirjallisuustieteen kanssa. Lisäksi kannattaa hieman googlailla englannin kielen historiaan ja kielentutkimukseen liittyviä sivustoja. Kielioppia kannattaa kerrata, jos se tuntuu olevan hakusessa.
Mikäli pääset opiskelemaan, niin haasteita toki riittää. Englannin opinnoissa luetaan ja kirjoitetaan todella paljon - ja kaikki tietysti englanniksi. Ja puhuakin pitää. Akateemisessa kirjoittamisessa (ja myös lukemisessa) on sitten omat kommervenkkinsä, mutta sitä toki harjoitellaan opintojen aikana. Pääskoetyyppi riippuu yliopistosta. Mutta mikäli haet yliopistoon, jonka pääsykokeessa pitää kirjoittaa essee, niin sitten ei ole pahitteeksi tietenkään hieman harjoitella esseekirjoittamista ja sitä, millainen hyvä essee oikeastaan on.
Good luck!
- could you help me?
Hei!
Mielenkiintoista lukea teidän postauksia. Itse olen kiinnostunut Englannin kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista. Britit ovat lähellä sydäntäni ja Britti Enkku, mutta näin suomalaisena olen saanut tuudin täydeltä Amerikan Englantia tv:stä ja leffoista, että itse olen omaksunut monenlaiset kirjoitus ja lausumisasut mitä tulee Britannian ja Amerikan Englannin eroihin.
Kysyisin neuvoja teltä, jotka tiedättä enemmän haku asioista yliopistoon, että mikä on yleisin prosessi ennen pääsykokeita? Onko se vaan lukea määrätietoisesti kaikki pääsykoe materiaalit ja muistaa ulkoa ne, vai mikä? paljon olen saanut jo vinkkejä teidän kirjoituksista, kiitos siitä! Itse ajattelin että jos menisin iltalukioon lukemaan englantia vuodeksi ja sitä rataa... Olen jo 30 paremmalla puolen ja ajatus lähteä opiskelemaan Englannin kieltä on ollut ajatuksissa jo monta vuotta, mutta elämäntilanteen takia ei ole ollut mahdollista keskittyä niin isoon prosessiin. Nyt olisi mahdollisuus ja myös alan vaihto olisi siten kyseessä jos pääsisi sisälle yliopistoon.
Minua kiinnostaa kommunikaatioa muiden ihmisten välillä ja juuri se on minut aikoinaan saanut kiinnostumaan Englannin kielestä siinä määrin että on johtanut minut tähän tilanteeseen, missä kirjoitan viestiä suomi24 foorumille:)
Olen asunut Englannissa vähän aikaa ja käytän englantia pävittäisissä keskusteluissa, mutta en ole käynyt lukiota, joitain iltalukion kursseja opetellessa kieltä vuosia vuosia sitten...
Kiitos!- FM-englanti1*
Could you help?
Sanon heti alkuun, että en ole enää mitenkään varma näistä asioista, koska yliopistojen hakuprosessit ovat muuttuneet ja muuttumassa. Itse pääsin opiskelemaan 90-luvun puolella ja valmistuin FM:ksi ajat sitten.
Itse pääsin opiskelemaan pelkän pääsykoemenestyksen perusteella, mutta valitettavasti jatkossa tilanne on ymmärtääkseni sellainen, että yo-tutkinnon kyseisenä hakuvuonna suorittaneet ovat etusijalla. En tiedä, hyväksytäänkö jatkossa enää ketään opiskelijaksi pelkän pääsykokeen perusteella. Tämä asia kannattaa tietysti selvittää heti ensimmäiseksi.
Aikuislukio on varmasti ihan hyvä idea. Toisaalta, jos kotipaikkakunnallasi on mahdollista opiskella englannin kieltä, englannin filologiaa tms. nimellä olevaa oppiainetta avoimessa yo:ssa, niin suosittelen tätä vaihtoehtoa - kunhan sinulla vain on englannin kieli hyvällä tasolla (etenkin kuunteleminen, kirjoittaminen ja luetunymmärtäminen). Jos avoimeen menet, niin sitten kannattaa opiskella sillä tavalla, että suorittaa kokonaisuuksia, ei yksittäisiä kursseja: eli perusopinnot ja mahdollisesti aineopinnot, jos sellaiset järjestetään. Tosin tämä on parin vuoden rupeama eikä takaa opiskelupaikkaa varsinaisessa yliopistossa : (
Lukio voi tietysti olla välttämätön, mikäli tuo hakusysteemi muuttuu - vai onko se jo muuttunut? En tosiaan osaa sanoa, millainen aikuisten ja alanvaihtajien asema on jatkossa. Täytyy sanoa, ettei se suomalaisessa yliopistojärjestelmässä ole koskaan ollut erityisen hyvä. Esim. tiedän, että brittiyliopistoissa on hyvin yleistä, että aikuisia silmällä pitäen opintoja tarjotaan myös osa-aikaisina ja hakuvaiheessa huomioidaan muitakin seikkoja kuin vain muodollisia opintosuorituksia. Tämä on toki yliopistokohtaista - vanhemmat yliopistot ovat nihkeämpiä tässä suhteessa. No, tämä ei tosiaan ikävä kyllä koske suomalaisia yliopistoja.
Ja ihan pieni huomio ajatuksistasi amerikanenglantia kohtaan. Tuollainen suhtautumistapa kannattaa yrittää sivuuttaa. Yliopistossa nimittäin englannin kielen / filologian opinnoissa kielen eri variantteja ei yleensä arvoteta - kaikkia pidetään ainakin tutkimuksen näkökulmasta samanarvoisina. Toki se muistetaan, että amerikanenglanti (~keskilännen englanti) ja brittienglanti (~Iso-Britannian eteläosissa puhuttu englanti) ovat niitä yleisimmin tunnettuja ja ikään kuin "dominoivia" variantteja. - could you help me?
FM-englanti1* kirjoitti:
Could you help?
Sanon heti alkuun, että en ole enää mitenkään varma näistä asioista, koska yliopistojen hakuprosessit ovat muuttuneet ja muuttumassa. Itse pääsin opiskelemaan 90-luvun puolella ja valmistuin FM:ksi ajat sitten.
Itse pääsin opiskelemaan pelkän pääsykoemenestyksen perusteella, mutta valitettavasti jatkossa tilanne on ymmärtääkseni sellainen, että yo-tutkinnon kyseisenä hakuvuonna suorittaneet ovat etusijalla. En tiedä, hyväksytäänkö jatkossa enää ketään opiskelijaksi pelkän pääsykokeen perusteella. Tämä asia kannattaa tietysti selvittää heti ensimmäiseksi.
Aikuislukio on varmasti ihan hyvä idea. Toisaalta, jos kotipaikkakunnallasi on mahdollista opiskella englannin kieltä, englannin filologiaa tms. nimellä olevaa oppiainetta avoimessa yo:ssa, niin suosittelen tätä vaihtoehtoa - kunhan sinulla vain on englannin kieli hyvällä tasolla (etenkin kuunteleminen, kirjoittaminen ja luetunymmärtäminen). Jos avoimeen menet, niin sitten kannattaa opiskella sillä tavalla, että suorittaa kokonaisuuksia, ei yksittäisiä kursseja: eli perusopinnot ja mahdollisesti aineopinnot, jos sellaiset järjestetään. Tosin tämä on parin vuoden rupeama eikä takaa opiskelupaikkaa varsinaisessa yliopistossa : (
Lukio voi tietysti olla välttämätön, mikäli tuo hakusysteemi muuttuu - vai onko se jo muuttunut? En tosiaan osaa sanoa, millainen aikuisten ja alanvaihtajien asema on jatkossa. Täytyy sanoa, ettei se suomalaisessa yliopistojärjestelmässä ole koskaan ollut erityisen hyvä. Esim. tiedän, että brittiyliopistoissa on hyvin yleistä, että aikuisia silmällä pitäen opintoja tarjotaan myös osa-aikaisina ja hakuvaiheessa huomioidaan muitakin seikkoja kuin vain muodollisia opintosuorituksia. Tämä on toki yliopistokohtaista - vanhemmat yliopistot ovat nihkeämpiä tässä suhteessa. No, tämä ei tosiaan ikävä kyllä koske suomalaisia yliopistoja.
Ja ihan pieni huomio ajatuksistasi amerikanenglantia kohtaan. Tuollainen suhtautumistapa kannattaa yrittää sivuuttaa. Yliopistossa nimittäin englannin kielen / filologian opinnoissa kielen eri variantteja ei yleensä arvoteta - kaikkia pidetään ainakin tutkimuksen näkökulmasta samanarvoisina. Toki se muistetaan, että amerikanenglanti (~keskilännen englanti) ja brittienglanti (~Iso-Britannian eteläosissa puhuttu englanti) ovat niitä yleisimmin tunnettuja ja ikään kuin "dominoivia" variantteja.Kiitos FM vastauksesta!
Mitä enemmän Englannin kielen kanssa on tekemisessä sitä enemmän alkaa arvostamaan kielioppia ja oikeaa ilmaisu tapaa. Tuntuu jotenkin hassulta koska olen aina puhunut vain kommunikaation puolesta, oli se sitten sanottu oikein tai väärin kunhan lopputulos on sama, mutta ehkä se kuuluu oppimisen evoluution. Vähän niin kuin lapsi oppii kuuntelemaan ja puhumaan sen jälkeen kirjoittamaan ja lukemaan. Tietenkin aikuisena oppiminen on hieman eri kuin lapsena.
Suurin osa suomalaisista alkaa opiskelemaan Englantia kolmannelta luokalta ja eivät ole kykyneviä kommunikoimaan Englanniksi. Syitä on tietenkin monia ja yksi suurin on ettei oppilaita aktivoida puhumaan.
No mutta! Mielestäni tuo iltalukio on itselleni sopiva vaihtoehto oppia ja syventää jo oppimaani. Itselläni ei mitään vaikeuksia katsoa elokuvia ilman tekstityksiä, tai lukea Kirjallisuutta Englannin kielellä. Puhun melkein joka päivä Englantia ja itse opiskelen... Tottakai avoimen kurssit voisivat olla myös yksi vaihtoehto..Katsotaan miten käy, mutta otan haasteen vastaan!
Täytyisi hankkia mentori tähän projektiin jostain tai ehkä opiskelukaveri.
- kiinnostunut
Mihin olisi helpointa päästä opiskeleemaan eng. fil.? Opiskelen nyt kasvatustiedettä, mutta av-kääntäjän hommat kiinnostaisivat... Englannista kirjoitin E:n, joka oli kyllä pettymys, L ei jäänyt kauas. Englantini on ehkä hieman parantunut lukioajoista.
Lisäksi ksymys av-kääntäjän työstä. Kysyin tätä jo av-kääntjä ketjussa, mutta laitan vielä tähän kun tämä näyttää olevan aktiivisempi ketju.
Tekeekö kääntäjä töitä kotoa käsin?
Voisiko av-kääntäjän työtä tehdä suomen televisioon ulkomailta käsin. Jos asuisi esim. Thaimaassa tai Intiassa ja sieltä tekisi käännöksiä (digitaalisesti kaitm nämä hommat nykyään hoituu kuitenkin internetin yli?) englannista suomeksi. Siellä jo tonilla kuussa elelee aika kivasti. - kiinnostunut
näköjään saisin tampereelle yo-kirjoituksista vain 56/84 pistettä... (äikkä M, enkku E, reaali L, ruotsi C). Tuolla tuskin pääsee kirjoitukset pääsykoe kiintiöstä läpi, joten pitäisi päästä pelkällä kokeella varmaankin. Millaisilla luvuilla olette päässeet opiskelemaan?
- could you help me?
Hei kiinnostunut,
Itse olen ajatellut tampereen tai jyväskylän yliopistoja joihin voisi hakea. Sitä en vaan tiedä että voiko hakea kumpaankin samaan aikaan. Luultavasti voi?
Voisiko joku kertoa että mitä ja miten yliopistossa opiskellaan? Onko Filologian opinnot jotain mystistä? Joskus yksi tuttuni,joka oli opiskellut Filologiaa yliopistossa vuoden sanoi että hän ei jatkanut opintoja sen takia, koska se oli liian haastavaa ja ei vapaata..en tiedä sitten muita syitä loppettamisen päätökseen..Itse taas olen kiinnostunut sanojen alkuperästä, historiasta, yms..joskus menee aikaa paljon vain yhden sanan tutkimiseen ja sen määrityksen selventämiseen...tai sitten sitä on vaan niin tyhmä että ei tajua yhdellä lukemalla,hahaa!- FM-englanti1
Ainakin vanhan systeemin aikaan saattoi hakea useampaan yliopistoon, piti vain tehdä sitten useampi pääsykoe. Mutta en siis tiedä, miten nykysysteemi toimii.
Riippuu hieman yliopistosta, mitä asioita opinnoissa painotetaan. Joka tapauksessa filologian tai kielten opinnot sisältävät kirjallisuutta, kielitiedettä ja jonkin verran kääntämistä. Opintosisällöt saat aika hyvin selville tutustumalla opinto-oppaisiin. Englannin opinnoissa luetaan esim. klassikoita, eri englanninkielisten alueiden kirjallisuuksia ja nykykirjallisuutta. Lisäksi opiskellaan kirjallisuusteoriaa (tai monikossa teorioita), media- ja elokuvateoriaa, kulttuurintutkimusta, postkoloniaalista tutkimusta, semiotiikkaa ynnä muuta. Kielitieteessä käydään perusteoriat läpi, opiskellaan kielen historiaa ja esim. sosiolingvistiikkaa - sitä löytynee joka paikasta opintotarjonnasta. Astetta eksoottisemmat jutut, kuten vaikkapa psykolingvistiikka, saattavat jäädä sitten lähinnä esittelyn tasolle. Lisäksi on tietysti jokunen kielenhuollon kurssi. Niin ja lisäksi opiskellaan akateemista kirjoittamista ja tutkimuksen tekemistä eri kursseilla. Käännöskursseilla käännetään ja kritisoidaan muiden käännöksiä. Lisäksi opiskellaan jonkin verran myös käännöstiedettä (hieman laitoskohtainen juttu) eli teoriaa ja kääntämisen historiaa ynnä muuta. Jossain saattaa olla tarjolla myös kursseja kielen opettamisesta - ainakin varmasti silloin, jos hakeutuu suoraan aineenopettajakoulutuksen, näitä "opintolinjojahan" taitaa muutamassa paikassa olla.
Filologian (tai kielten) opinnoissa on jonkin verran läsnäolopakkoja, koska osa opetuksesta tapahtuu pienryhmissä, on esim. tutoriaaleja, harjoitusryhmiä ja seminaareja, joissa suht. pienessä ryhmässä (esim. max. 15 henkeä) käydään läpi asioita ja keskustellaan. On opinnoissa kyllä sitten luentojakin, eikä luentokursseilla yleensä ole läsnäolopakkoa.
Opintojen haastavuus tulee esiin ehkä siinä, että aika paljon täytyy lukea ja erilaisia kotiehtäviäkin tulee melko paljon. Iso osa opinnoista suoritetaan kirjoitustehtäviä, esseitä ja tutkielmia tekemällä, ei välttämättä tenttimällä. Tähänkin kyllä tottuu. Itse heitin äskettäin muuton yhteydessä pari isoa roskasäkillistä opintosälää roskiin (omia kirjoitelmia, luentomuistiinpanoja, kopioituja tekstejä ynnä muuta), joten tämä ehkä kuvastaa sitä, miten paljon opintojen aikan tulee kaikenlaista. Lisäksi on sitten vielä kaikki kirjat, joita opintojen aikana luettiin.
- ajattara4ever
Joku nohevista engl.fil.opiskelijoista voisi ottaa pari cr:ä Ajattaran tuotannon käännöksistä. Itse ek ole noheva.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1303211Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen382553Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302445Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631132228- 1141720
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .281600Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1741418Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2981311Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2921258- 631110