enpä...

>

Ai, minä kyllä osaan, paljonkin huonompia asioita kuvitella mikä puolisonvalinnassa voi mennä todella pieleen.

Avioehdollisessa avioliitossa juuri ratkaistaan tuo jakamisen ongelma... kumpikin pitää omansa ja tasinkoa ei makseta jos erotaan. Selvä peli, etenkin kun avioehto tehdään vain avioeron varalta. Eikä avioehto estä puolisoita hankkimasta ja omistamasta asioita puoliksi (esim. taloa).


>

Jaloa ... luulenpa että mielipiteesi muuttuisi jos vaimosi "avioerottaa" sinut ja vaihtaa Jordanialaiseen sitran soittajaan. Kyllä avio-oikeuden vaatimisen taidon saattaisit oppia yllättävän rivakasti.


>

Aivan näin, ja siihen ihmisten kunnioittamiseen ei avioehto liity millään tavalla. Olisikin todella vänkää jos ne pariskunnat joilla ei ole avioehtoa automaattisesti kunnioittaisivat toisiaan enemmän kuin he, joilla avioehto on. Kyllä nyt on logiikassasi menneet puurot ja vellit sekaisin.

Yhdyn täysin tuossa aiemmin olevaan M36:n kommenttiin.

Mielestäni sitä mahdollista tulevaa kumppaniaan pitää kunnioittaa niin paljon, että uskoo hänen pystyvän käsittelemään tärkeitäkin kysymyksiä. Tässä tapauksessa se tärkeä kysymys on, että tehdäänkö avioehto vai ei. Jos avioliiton solmii niin joka tapauksessa tuo päätös tulee tehdyksi. Tärkeää olisi tehdä tuo päätös yhdessä ja oikeilla faktoilla.

Kaiken sen huuman keskellä pyörii vai mielessä "ihanata, ihanata!" ja sitten tulee vastaan arki. Eihän sen näin pitänyt mennä. Ja koirat kiittää.

Avioehdon tarkoituksena on nimenomaan pitää rahat ja kunnioituksen tunteet erillään. Olen hoitanut kymmeniä avioeropesiä, jotka ovat riitaisina tulleet puolisoille hyvin kalliiksi ja erotilanteessa molemmat puolisot ovat harmitelleet, että miksi silloin aikoinaan ei tullut tehtyä avioehtoa, kun nyt menee väärälle sukuhaaralle niin kaupunkiasunto kuin rantapalstatkin. kerrankin eräs mies sanoi, että "silloin nousi pillu päähän".

Vaikka olisi solmittu avioehto, voidaan omaisuus eron sattuessa jakaa sopimusteitse ehdosta poiketen toisinkin.

Kovin on itsekäs ja tietämättöman ajatus asiasta. Kysyisin , kuinka moni tietää lain vaikutukset erotilanteessa, vaikka et ottaisi mitään, sillä saattaa olla verovaikutuksia omasta omaisuudesta sille kenelle omaisuus jää.
Eli aina kannattaa laatia avioehto avioeron varalle. Kun ero on ajankohtainen, vanhoja luvattuja asioita ei muisteta ja ulkopuolinenkin voi joutua riidan väliin, itsekin sain kynän päälleni täysin ventovieraiden tapellessa omaisuudesta erotilanteessa.
Avioehto ei ole mikään loukkaus, mutta silloin puoliso ei ainakaan nai rahanhimossa. Tämänkin olen nähnytläheiseni kohdalla, kaikki menee ja vielä lisäksi meitä sukulaisiakin herjataan, kun meidänkin pitäisi luopua jonkun rahan ahneen mimmin vuoksi omasta perintöosuudesta, on jo aikaisemmin puhdisteeltu miehiä. Uhataan tappaa ja herjaillaan toisten työpaikkoja kohtaan. Eli olisiko avioehto sittenkin suorastaan pakko tehdä, ainakin silloin kun toisella on omaisuutta ja toisella saattaa olla jo merkinnät rekistereissä. Myös kodin lakiasioita pitäisi opettaa jo koulussa kaikille, sillä omassa työssäni näen sen kauhean tietämättömyyden, asianjajat vain rikastuvat, heillä ei ole minkäänlaista selkärankaa, keneltä eniten saa sitä puolustetaan.