No niin jatkan taas tarinaani jos jotakuta kiinnostaa......
-Herää..Kuului ääni.
-Vivi herää..Kuului taas. Vivi rypisti silmiään ja avasi ne räpytellen hän näki Natalien sängyn ylle kumartuneena.
-Mitäh? Vivi kysyi haukotellen ja nousi istumaan.
-Katso ulos.
-Wtäh? Vivi kysyi, hieroi silmiään ja kääntyi katsomaan ikkunasta ulos.
-Niin? Vivi kysyi ja räpytteli silmiään.
-Katso tarkemmin. Natalie jankkasi ja Vivi huokaisi ja avasi silmänsä kunnolla.
-Oho! Vivi huudahti ja oli inoissaan.
-Mikä se on? Vivi kysyi ja nousi sängystä lähemmän ikkunaa.
-Näyttää Umbreonilta mutta miksi se on tuon värinen. Natalie sanoi ja katsoi muuten mustaa Umbreonia vain sen korvissa ja hännässä olevat raidat ja muussa vartalossa olevat ympyrät olivat sinisiä. Umbreon katsoi ikkunaan päin ja huomasi Vivin ja Natalien. Se kääntyi ja juoksi mestään.
-Meidän pitäsisi lähteä seuraavaan kaupunkiin. Natalie sanoi puolimatkassaovelle.
-Hyvä on. Vivi haukotteli ja puki päälleen.
Vivi tuli keittiöön missä Natalie oli paistanut munakasta.
Vivi nuuski ilman täyttäneen munakkaan tuoksa ja istuutui pöytään.
-Ole hyvä huomenna sinä kokkaat. Natalie sanoi ja laittoi munakkaan Vivin eteen pöytään.
-Hyvä on hyvä on.Vivi sanoi ja rupesi syömään.
Natalie istuutui Viviä vastapäätä ja rupesi hänkin syömään. Natalie oli valmis ensin. Hän nousi pöydästä ja nouti laukkunsa.
-Joko mennän? Hän kysyi tekopirteänä sillä hän tiesi että Vivi ei pitänyt kun Natalie on tekopirteä.
-Joo. Vivi sanoi ja nielaisi viimeisen munakkaansa palan.
He lähtivät ovesta ulos ja kävelivät pitkän matkan kunnes levähtivät Ruins of Alphilla.
-Mennään katsomaan mitä tuolla on. Natalie ehdotti ja osoitti raunioita.
-Hyvä idea. Vivi saoi ja lähti kävelemään raunioille Natalie kannoillaan.
-Siistiä. Natalie henkäisi kun he astuivat sisään. Seinillä oli Unownien kuvia ja ne muodostivat lauseita,mutta he eivät kiinnittäneet huomiota siihen.
Sitten kuului ääni jos toinenkin. Vivi pyörähti ympäri ja Natalie teki samoin.
-Mikä se oli? Vivi kysyi kauhuissaan ja katsoi Natalieta joka myös oli pelästynyt.
-En tiedä. Natalie sanoi ja nielaisi.
Sitten kuului taas ääniä heidän selkänsä takaa. He kääntyivät taas.
-Kuka olet?! Tule esiin! Vivi huusi ja Natalie tähyili ympäriinsä.
Taas ääni kuului ja kovempana kuin ennen.
-Ehdotrtaisin pikaista liukenemista paikalta. Nataslie sanoi ja peruutti ovelle. Hän tunnusteli seinää ja tunsi jotain kylmä ja isoa. Hän nielasi.
-Mtä nyt? Vivi kysyi. Natalie kääntyi hitaasti ympäri ja Vivi juoksi Natalien luo.
He näkivät pokémonin hahmon. Suurehkon neljällä jalalla kulkeevan. Sen silmät kiiluivat.
Vivi ja Natali huusivat yhteen ääneen ja pokémon juoksi pois.
-MIKÄ SE OLI?! Vivi huusi.
-En tiedä..Natalie sanoi ja oli peloissaan.
-Jospa nyt vain mentäisiin. Vivi ehdotti ja meni ovesta ulos. Kun hän tuli oven toiselle puolelle hän huomasi olevansa toisessa huoneessa.
Vivi puristi tiukasti silmänsä kiinni ja aukaisi ne ja huomasi olevansa ulkona ja Natalie oli hänen vierellään. He olivat Azelan Townissa.
-Mitä se oli? Vivi ja Natralie kysyivät toisiltaan yhtä aikaa.
-En tiedä. He sanoivat taas yhtäaikaa. Vivistä tuntui oudolta.
-Sinun korusi muuten hohti taas. Natalie sanoi kun he istuivat pokemonkeskuksessa odottamassa vuoroaan.
-Häh? Vivi kysyi ja käänsi päänsä Natalieen.
-Niin siellä raunioissa.
-Ai..Vivi sanoi ja vaikeni mietteisiinsä.
===============jatkuu===========================
ei siitä nyt niin hyvä tullu kun on vähän väsyny.
-Herää..Kuului ääni.
-Vivi herää..Kuului taas. Vivi rypisti silmiään ja avasi ne räpytellen hän näki Natalien sängyn ylle kumartuneena.
-Mitäh? Vivi kysyi haukotellen ja nousi istumaan.
-Katso ulos.
-Wtäh? Vivi kysyi, hieroi silmiään ja kääntyi katsomaan ikkunasta ulos.
-Niin? Vivi kysyi ja räpytteli silmiään.
-Katso tarkemmin. Natalie jankkasi ja Vivi huokaisi ja avasi silmänsä kunnolla.
-Oho! Vivi huudahti ja oli inoissaan.
-Mikä se on? Vivi kysyi ja nousi sängystä lähemmän ikkunaa.
-Näyttää Umbreonilta mutta miksi se on tuon värinen. Natalie sanoi ja katsoi muuten mustaa Umbreonia vain sen korvissa ja hännässä olevat raidat ja muussa vartalossa olevat ympyrät olivat sinisiä. Umbreon katsoi ikkunaan päin ja huomasi Vivin ja Natalien. Se kääntyi ja juoksi mestään.
-Meidän pitäsisi lähteä seuraavaan kaupunkiin. Natalie sanoi puolimatkassaovelle.
-Hyvä on. Vivi haukotteli ja puki päälleen.
Vivi tuli keittiöön missä Natalie oli paistanut munakasta.
Vivi nuuski ilman täyttäneen munakkaan tuoksa ja istuutui pöytään.
-Ole hyvä huomenna sinä kokkaat. Natalie sanoi ja laittoi munakkaan Vivin eteen pöytään.
-Hyvä on hyvä on.Vivi sanoi ja rupesi syömään.
Natalie istuutui Viviä vastapäätä ja rupesi hänkin syömään. Natalie oli valmis ensin. Hän nousi pöydästä ja nouti laukkunsa.
-Joko mennän? Hän kysyi tekopirteänä sillä hän tiesi että Vivi ei pitänyt kun Natalie on tekopirteä.
-Joo. Vivi sanoi ja nielaisi viimeisen munakkaansa palan.
He lähtivät ovesta ulos ja kävelivät pitkän matkan kunnes levähtivät Ruins of Alphilla.
-Mennään katsomaan mitä tuolla on. Natalie ehdotti ja osoitti raunioita.
-Hyvä idea. Vivi saoi ja lähti kävelemään raunioille Natalie kannoillaan.
-Siistiä. Natalie henkäisi kun he astuivat sisään. Seinillä oli Unownien kuvia ja ne muodostivat lauseita,mutta he eivät kiinnittäneet huomiota siihen.
Sitten kuului ääni jos toinenkin. Vivi pyörähti ympäri ja Natalie teki samoin.
-Mikä se oli? Vivi kysyi kauhuissaan ja katsoi Natalieta joka myös oli pelästynyt.
-En tiedä. Natalie sanoi ja nielaisi.
Sitten kuului taas ääniä heidän selkänsä takaa. He kääntyivät taas.
-Kuka olet?! Tule esiin! Vivi huusi ja Natalie tähyili ympäriinsä.
Taas ääni kuului ja kovempana kuin ennen.
-Ehdotrtaisin pikaista liukenemista paikalta. Nataslie sanoi ja peruutti ovelle. Hän tunnusteli seinää ja tunsi jotain kylmä ja isoa. Hän nielasi.
-Mtä nyt? Vivi kysyi. Natalie kääntyi hitaasti ympäri ja Vivi juoksi Natalien luo.
He näkivät pokémonin hahmon. Suurehkon neljällä jalalla kulkeevan. Sen silmät kiiluivat.
Vivi ja Natali huusivat yhteen ääneen ja pokémon juoksi pois.
-MIKÄ SE OLI?! Vivi huusi.
-En tiedä..Natalie sanoi ja oli peloissaan.
-Jospa nyt vain mentäisiin. Vivi ehdotti ja meni ovesta ulos. Kun hän tuli oven toiselle puolelle hän huomasi olevansa toisessa huoneessa.
Vivi puristi tiukasti silmänsä kiinni ja aukaisi ne ja huomasi olevansa ulkona ja Natalie oli hänen vierellään. He olivat Azelan Townissa.
-Mitä se oli? Vivi ja Natralie kysyivät toisiltaan yhtä aikaa.
-En tiedä. He sanoivat taas yhtäaikaa. Vivistä tuntui oudolta.
-Sinun korusi muuten hohti taas. Natalie sanoi kun he istuivat pokemonkeskuksessa odottamassa vuoroaan.
-Häh? Vivi kysyi ja käänsi päänsä Natalieen.
-Niin siellä raunioissa.
-Ai..Vivi sanoi ja vaikeni mietteisiinsä.
===============jatkuu===========================
ei siitä nyt niin hyvä tullu kun on vähän väsyny.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä kuin jatkoit tätä taas pitkästä aikaa, onhan tämä nyt sentään tämän palstan tarinoiden parhaimmistoa! Ja kiva kun jaksat kirjottaa pitkiä jatkoja, toisin kuin esim. minä.. :D
Ja jännittäväkin tää on! Ei moitteita(tosin mun mielestä on helpompi lukea lainausmerrkitarinoita, mut se on sun asias miten kirjotat... :)
Mulla tuli tosta alusta ihan mieleen talvi, hirsimökki ja joulu... tuli kiva fiilis... mutta musta tuntuu et toi loppu meni ehkä hiukan liian nopeesti.... en oo kyl varma, voi johtuu vaan väsymyksestäkin........*haukotus*
Mä oon oottanu sun storya ja nyt mä voin sanoo et se on hyvä ja en ite pidä lainausmerkeist enkä käytäkkään, niinku umbba sano et tää on tarinoiden parhaimmistoa, ketkä siihen sitte kuuluukaan.?0o)