Mieheni tytär asuu meillä. Tapaamiset äidin kanssa toteutuvat epäsäännöllisesti. Esim. koulun kesäloman aikana lapsen äiti lupaili tytölle kaikenlaista mitä tekisivät yhdessä. Käytännössä homma meni niin, että kerran hänellä oli aikaa ottaa tyttö yhdeksi yöksi. Muuten näkivät jokusen kerran päiväsaikaan n. 2 tuntia kerrallaan.
Nyt kun tytön äiti on vaihtanut miesystävää, on hänellä taas ollut aikaa lapselleenkin (ja sehän on tottakai hyvä), mutta kyllä siinäkin vähän yli ollaan menossa. Nyt tyttö on ollut useana viikonloppuna peräkkäin äidillään. Sekään ei silti riitä, vaan nyt hän vaatii, että tytön pitäisi olla koulusta päiviä pois, jotta tapaamiset sopisivat paremmin hänen työvuoroihinsa.
Vaikka tottakai tapaamiset ovat tärkeitä, niin eikö ne kuitenkin pitäisi toteuttaa niin, ettei normaali elämä kärsi. Ei kai sitä jatkuvasti voi koulusta olla pois, kyllä kai viikonloppujen pitäisi riittää?
Mua suututta niin perkeleesti. On se vaan oikeesti niin tyhmä!!
Nyt kun tytön äiti on vaihtanut miesystävää, on hänellä taas ollut aikaa lapselleenkin (ja sehän on tottakai hyvä), mutta kyllä siinäkin vähän yli ollaan menossa. Nyt tyttö on ollut useana viikonloppuna peräkkäin äidillään. Sekään ei silti riitä, vaan nyt hän vaatii, että tytön pitäisi olla koulusta päiviä pois, jotta tapaamiset sopisivat paremmin hänen työvuoroihinsa.
Vaikka tottakai tapaamiset ovat tärkeitä, niin eikö ne kuitenkin pitäisi toteuttaa niin, ettei normaali elämä kärsi. Ei kai sitä jatkuvasti voi koulusta olla pois, kyllä kai viikonloppujen pitäisi riittää?
Mua suututta niin perkeleesti. On se vaan oikeesti niin tyhmä!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Isän pitäisi pitää huoli että tyttö on koulupäivinä koulussa, muuten jää jälkeen ja jää turhan paljon lapsen omille harteille, opetatteko sitten kotona?... Kouluissa kiinnitetään huomiota paikalla-oloon ja osallistumiseen ja siellä on järjestetty opetus...
Viikonloput kuullostaa ihan ok:lta, antaa lapsen nauttia niin kauan kuin sitä tällä kertaa (?) kestää... Tukekaa tapaamisia, mutta maalaisjärjellä, lapsen äiti ajattelee nyt vain itseään ja tätä hetkeä.
Olisikohan syytä sopia tapaamisista jonkun kokonaan uuden kaavan mukaan? Jos äidin elämäntilanne on muuttunut ja hän voi kantaa suuremman osan myös arjen yhteisistä asioista? Asutteko niin lähellä että lapsi voi käydä koulua molempien vanhempien luota esimerkiksi? Lapsen parastahan tässä tulisi ajatella ja yleensä katsotaan että oikeus tavata molempia vanhempiaan on lapsen etu.. Ei kuitenkaan ole oikeen ketään kohtaan jos yksi vanhempi vain toteuttaa itseään vapaa-aikanaan ja arki jää täysin toisen kontolle (jos on mahdollista jakaa pitää jakaa myös arki)
Lapsen biologinen äiti ei kuulosta ihan tervejärkiseltä jos ei ymmärrä että lapsi jää jälkeen koulutyössä jos on päiviä poissa.Hänen kuuluisi sovittaa omat aikansa lapsen mukaan jos haluaa olla enemmän tyttärensä kanssa,ja siinäkin on tietysti rajansa,toinen on etä- ja toinen lähivanhempi.Ja jos lapselle näyttää esimerkillä jo pienenä että voi pitää vapaapäiviä vaikka ei olisi sairas,jokainen voi päätellä mitä siitä seuraa.
Pysy lujana,vedä rajat,toivottavasti miehesi on kanssasi tässä asiassa samaa mieltä.