jokin aika sitten aloitin ketjun, jossa kerroin siitä, ettei mulla ole vl-kavereita laisinkaan tällä paikkakunnalla.
En voi lähteekkään täältä, koska opinnot on viel kesken.
Ja joidenkin mukaan mun ajatusmaailmani muka olisi mustavalkoinen, kun näen epäuskoisten elämän vain baareissa käymisenä.
Tosiasia on se, että nuo kaverit, joita mulla on, harrastavat myös baareissa käyntiä. Onhan niitä sellasiakin, jotka juo sienet, mutta ite en siinä näe mitään järkeä.
Mistä siis löytää sellaisia kavereita, jotka eivät kävisi baareissa. Opiskelija-illoissakin hirveen runsas osanotto. Lähestulkoon kaikki niihin osallistuu ja nekin, jotka eivät tule, ovat lähinnä naimisissa olevia ja haluavat viettää enemmän aikaa puolison kans esim kotona saunomalla.
Ja nämä vl:t, näiden porukkoihin en vain pääse. Vaikka tiedän, että niitä on myös koulussa. Niillä vain on omat menot joista itse en tiedä mitään. Olen saanut jonkinverran rohkeutta kysyä joltain vl:tä, mitä he tekevät illalla, mut he eivät ole vastanneet.
Nyt kuulin, ku vl:t suunnittelivat illaksi jotain. Ku menin kysyy, että mitä te ootte suunnitellut, niin vastaukseksi sain, ettei mitään erikoista.
Sit sanoin ongelmani, ettei mulla tahdo oikein kulua aika. he vastasivat, että vähän sama meillä. Tiedän kuitenkin että muilla vl:illä on paljon toimintaa illalla.
Miksi sen pitää olla niin, että epäuskoiset olisivat niin valmiita ottamaan mua illanviettoon mukaan. Heiltä ei tarvi edes tiedustella, ku kutsuvat ihan oma-aloitteisesti.
Muutenkin mulla menee hyvin niiden kans. Ainut miinus on vain se, että jos osallistun koulupippaloihin, tulen jäämään siitä kii, koska kuvia julkaistaan netissä. Olenkin käynyt kattomassa noita pippaloita opiskelijajärjestömme nettisivuilta.. Jos olisin mukana, nämä vl:tkin tietävät minun käyneen niissä..
En voi lähteekkään täältä, koska opinnot on viel kesken.
Ja joidenkin mukaan mun ajatusmaailmani muka olisi mustavalkoinen, kun näen epäuskoisten elämän vain baareissa käymisenä.
Tosiasia on se, että nuo kaverit, joita mulla on, harrastavat myös baareissa käyntiä. Onhan niitä sellasiakin, jotka juo sienet, mutta ite en siinä näe mitään järkeä.
Mistä siis löytää sellaisia kavereita, jotka eivät kävisi baareissa. Opiskelija-illoissakin hirveen runsas osanotto. Lähestulkoon kaikki niihin osallistuu ja nekin, jotka eivät tule, ovat lähinnä naimisissa olevia ja haluavat viettää enemmän aikaa puolison kans esim kotona saunomalla.
Ja nämä vl:t, näiden porukkoihin en vain pääse. Vaikka tiedän, että niitä on myös koulussa. Niillä vain on omat menot joista itse en tiedä mitään. Olen saanut jonkinverran rohkeutta kysyä joltain vl:tä, mitä he tekevät illalla, mut he eivät ole vastanneet.
Nyt kuulin, ku vl:t suunnittelivat illaksi jotain. Ku menin kysyy, että mitä te ootte suunnitellut, niin vastaukseksi sain, ettei mitään erikoista.
Sit sanoin ongelmani, ettei mulla tahdo oikein kulua aika. he vastasivat, että vähän sama meillä. Tiedän kuitenkin että muilla vl:illä on paljon toimintaa illalla.
Miksi sen pitää olla niin, että epäuskoiset olisivat niin valmiita ottamaan mua illanviettoon mukaan. Heiltä ei tarvi edes tiedustella, ku kutsuvat ihan oma-aloitteisesti.
Muutenkin mulla menee hyvin niiden kans. Ainut miinus on vain se, että jos osallistun koulupippaloihin, tulen jäämään siitä kii, koska kuvia julkaistaan netissä. Olenkin käynyt kattomassa noita pippaloita opiskelijajärjestömme nettisivuilta.. Jos olisin mukana, nämä vl:tkin tietävät minun käyneen niissä..
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja viestisikin oli niin sekava ettei paljon tollua saanut. Mene sinne minne haluat aläkä täällä kitise
http://www.s8.createphpbb.com/huulenheitto/viewtopic.php?t=3030&sid=e5c63981ec428a37fbafae578097b01b&mforum=huulenheitto
Just tollaista käyttäytymistä saan vl:ien osalta. Minut heitettäis mielellään kokonaan sivuun. Turhan monet vl:t pitävät mua turhana.
Hirveen ristiriitaista toisinaan seuroissa kuulla sellaista, että meikäläisten keskuudessa vallitsee Jumalan lasten keskinäinen rakkaus.
En tajua, miksi epäuskoisissa on paljon enemmän suvaitsevia ihmisiä.
Täytyy sanoa, että yhä vaikeempaa on mennä ry:n seuroihin.
"En tajua, miksi epäuskoisissa on paljon enemmän suvaitsevia ihmisiä."
Tuohon kun etsit vastauksen, niin johan alkaa helpottaa ja rupeat tietämään mitä teet.
Kun vaan jaksat ajatella kaikkien asioiden ja tapahtumien syitä sekä seurauksia, niin jossakin vaiheessa epäselvinä ja himmeinä näkyvät elämän suuntaviivat alkavatkin näkymään selkeinä ja kirkkaina.
jos ne "vl-kaverit" on tollasia nii unoha ne. miks välittää tollasista paskiaisista??
eikö sitä kannata olla sellasten ihmisten kans kenen kans viihtyy ja kenen seurassa tuntee ittensä hyväksytyksi. ite olin ennen vl,nykyään mul ei oo oikein kavereita,se vaa menee niin et vl:t alkaa hyljeksiä vaik oon ite yrittäny pitää yhteyttä. en käsitä millä perusteella vl:t kuvittelee olevansa ainoa oikea uskontokunta, ovat yhtä syntisiä ku kaikki muutki. vl:t luulee et ne voi tehä ihan mitä vaan ja sanoo miten törkeitä asioita vaa, -kyllä ne synnit voi pyytää anteeksi!!!!
miksi vl:issä on niin paljon epäsuvaitsevia ihmisiä. Ainakaan he eivät sanojensa mukaan pidä itseään parempina kuin muita.
Vl:t tunnustavat oman syntisyytensä, eivät siis yleensä aseta itseään paremmiksi ku epäuskoisia.
Jostain syystä vl-uskosta luopuneisiin tai muuten vain hiljaisiin suhtaudutaan hirveen nuivasti. Siis myös niihin, jotka käyvät seuroissa, mutta ovat hiljaisia hissukoita.
Toinen on se, että jos seuroissa ehtii leimautua joksikin, sitä on vaikea enää muuksi muuttaa.
Minua pidetään varmasti rykällä epäsosiaalisena ja hiljaisena pelkurina, pentuna olin nimittäin hullun ujo. Ja en kyl vieläkään mikään maailman rohkein ole. Koulu ja työmaailmassa silti olen paljon puheliaampi ja tulen paljon paremmin toimeen ihmisten kans, ku rykällä koskaan.
Jotenkin pistää epäilemään, että uskovatko vl-nuoret edes niin, kuin seuroissa opetetaan. Mihin on unohtunut Jumalan lasten välinen rakkaus ja huolenpito.
"Biblia 1776 tekstistä.
2. Sam. 1:26
Minä suren suuresti sinun tähtes, minun veljeni Jonatan. Sinä olit minulle juuri rakas: sinun rakkautes oli suurempi minulle kuin vaimoin rakkaus.
2. Sam. 13:15
Sitte vihasi Amnon häntä sangen suurella vihalla, niin että viha, jolla hän häntä vihasi oli suurempi, kuin rakkaus ennen oli, jolla hän häntä rakasti. Ja Amnon sanoi hänelle: nouse ja mene.
Sananl. 10:12
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Sananl. 11:4
Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Sananl. 27:5
Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.
Laul. l. 2:4
Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
Laul. l. 8:6
Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;
Matt. 24:12
Ja että vääryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
Joh. 5:42
Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkaus.
Joh. 17:26
Ja minä julistin heille sinun nimes, ja vielä julistan: että se rakkaus, jolla sinä minua rakastit, heissä olis, ja minä myös heissä.
Room. 5:5
Mutta toivo ei anna häpiään tulla, että Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka meille annettu on.
Room. 12:9
Olkoon rakkaus vilpitöin. Vihatkaat pahaa ja riippukaat kiinni hyvässä.
Room. 12:10
Veljellinen rakkaus olkoon sydämellinen teidän keskenänne. Ennättäkään toinen toisensa kunniaa tekemässä.
Room. 13:10
Ei rakkaus tee lähimmäiselle mitään pahaa; sentähden on rakkaus lain täyttämys.
1. Kor. 8:1
Epäjumalain uhreista me tiedämme, että kaikilla meillä on tieto. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.
1. Kor. 13:4
Rakkaus on kärsivällinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hän paisu:
1. Kor. 13:8
Ei rakkaus koskaan väsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
1. Kor. 13:13
Mutta nyt pysyvät usko, toivo, rakkaus, nämät kolme; vaan rakkaus on suurin niistä.
2. Kor. 5:14
Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
2. Kor. 13:14
(13:13) Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkein teidän kanssanne! Amen.
Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
Ef. 6:23
Rauha olkoon veljille, ja rakkaus uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Fil. 2:1
Jos siis joku neuvo on teidän tykönänne Kristuksessa, jos joku rakkauden lohdutus, jos joku hengen osallisuus, jos joku sydämellinen rakkaus ja laupius,
Fil. 2:2
Niin täyttäkäät minun iloni, että teillä olis yksi mieli, yhtäläinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtäpitäväiset.
Kol. 3:14
Mutta ylitse näiden kaikkein pukekaat päällenne rakkaus, joka on täydellisyyden side.
1. Tim. 1:5
Mutta käskyn päätös on rakkaus puhtaasta sydämestä, ja hyvästä omastatunnosta, ja vilpittömästä uskosta.
Tit. 3:4
Mutta sittekuin Jumalan meidän Vapahtajamme hyvyys ja rakkaus ihmisille ilmestyi,
1. Piet. 4:8
Mutta ennen kaikkia pitäkäät keskenänne palava rakkaus; sillä rakkaus peittää paljon rikoksia.
1. Joh. 2:5
Mutta joka hänen sanansa pitää, totisesti on Jumalan rakkaus hänessä täydellinen. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
1. Joh. 2:15
Älkäät maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus.
1. Joh. 3:17
Mutta jos jollakin olis tämän maailman hyvyyttä, ja näkis veljensä tarvitseman, ja sulkee sydämensä häneltä, kuinkas Jumalan rakkaus pysyy hänessä?
1. Joh. 4:7
Te rakkahimmat, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta: ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
1. Joh. 4:8
Joka ei rakasta, ei hän tunne Jumalaa; sillä Jumala on rakkaus.
1. Joh. 4:9
Sen kautta ilmestyi Jumalan rakkaus meidän kohtaamme, että Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan, että me hänen kauttansa eläisimme.
1. Joh. 4:10
Siinä on rakkaus, ei että me rakastimme Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovinnoksi meidän synteimme edestä.
1. Joh. 4:16
Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden, jolla Jumala meitä rakastaa. Jumala on rakkaus, ja joka rakkaudessa pysyy, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.
1. Joh. 4:17
Siinä täytetään rakkaus meissä, että meillä olis turva tuomiopäivänä; sillä niinkuin hän on, niin olemme me myös tässä maailmassa.
1. Joh. 4:18
Ei pelko ole rakkaudessa, vaan täydellinen rakkaus ajaa pois pelvon, sillä pelvolla on vaiva; mutta joka pelkää, ei hän ole täydellinen rakkaudessa.
1. Joh. 5:3
Sillä tämä on rakkaus Jumalan tykö, että me hänen käskynsä pidämme, ja hänen käskynsä ei ole raskaat.
2. Joh. 1:6
Ja tämä on rakkaus, että me hänen käskynsä jälkeen vaellamme. Tämä on käsky, jonka te alusta kuulitte, että te siinä vaeltaisitte.
Juud. 1:2
Laupius ja rauha ja rakkaus lisääntyköön teille!"
Luin viestisi hieman surullisella mielellä. Haluaisin olla avuksi. Olen itsekin kokenut varmaan vähän vastaavanlaista. Varsinkin jos on ujo ja muiden silmissä (ainakin omasta mielestä) leimautunut sellaiseksi, siitä mielikuvasta on aika vaikea kertaheitolla päästä irti. Itselleni helpointa oli paikan vaihtaminen, vaikkakaan en loppuvaiheessa kokenut enää paikan vaihtamista mitenkään välttämättömäksi. Rohkeuttakin voi kertyä yllättävällä tavalla.
Kehottaisin rohkeasti ottamaan kontaktia paikkakuntasi uskovaisiin. Saattaa olla, että aluksi tulee hieman ihmetteleviä tai jopa torjuviakin ilmaisuja. (Tai ainakin saattaa siltä tuntua.) Jos selvästi ilmaisee, että olisi kiva, että olisi muutakin tekemistä, kuin lähteä vaikka jonnekin baariin, niin saattavat oikeastikin tajuta, ettet huvikseen kysele heidän tekemisistään.
Varsinkin suuremmilla paikkakunnilla on vähän ongelma, kun ihmisiä on paljon ja kaveripiirit ovat muotoutuneet ajanmittaa joskus hyvinkin tiiviiksi. Muualta muuttaneiden kanssa on ikään kuin samalla viivalla ja helpompi ottaa kontaktia. Tiiviit porukat eivät välttämättä edes oikeasti tajua, mitä heillä itsellään ehkä on, muttei jollain hieman syrjään jääneellä ole.
Tuo, mitä puhut Jumalan lasten välisestä rakkaudesta ja huolenpidosta, on itseänikin joskus mietityttänyt. Olen hyvin surullinen, miten välinpitämättömäksi ihminen voi tulla, jos hänellä itsellään on paljon ja toiselle pitäisi antaa hiven. Sitä ei millään tahdo liietä.
Olen huomannut, että sopivan pienillä opiskelupaikkakunnilla keskinäinen rakkaus vallitsee yleensä paljon paremmin kuin suurilla. Pienemmissä paikoissa tunnetaan ihan henkilökohtaisesti.
En osaa antaa mitään yksittäistä selvää reseptiä, mutta kehotan rohkeuteen. Jo se, ettei näytä rypevän itsesäälissä herättää muissakin kiinnostusta. Harva ihminen haluaa murjottavaa tuttavaa uudeksi kaverikseen, mikäli uusien kavereiden tarvetta ei välttämättä varsinaisesti ole. Iloisille ja reippaille löytyy aina kavereita. Tiedän, ettei varmasti ole niin helposti sanottu kuin tehty, mutta yrittänyttä ei laiteta. Tärkeää on saada luottamus itseensä kohdilleen. Puhun vain omasta kokemuksestani. Otahan yhteyttä aluksi vaikka muihin hieman ujomman oloisiin ja tehkää yhdessä jotain. Tai menkää yhdessä muiden mukaan. Jos vain huomaat muita hieman yksin harhailevia, he saattavat olla samanlaisen "ongelman" kanssa kääriskelemässä.
Paikan vaihtamistakaan ei kannata loputtomiin harkita, jos yhtään tuntuu, että et saa oloasi kohtalaisen kotoisaksi ko. paikkakunnalla pidemmällä aikavälillä. Alaasi voi varmaan opiskella muuallakin. Ja toisaalta, jos opiskeluja ei ole paljon enää jäljellä, voinet keksiä muuta mukavaa touhua ja muuttaa valmistuttuasi muualle, mikäli vielä siltä tuntuu. Muista miettiä sitäkin, miksi käyt seuroissa. Mitä siellä on olennaisinta uskonelämällesi?
Itsekseen voi touhuta kaikenlaista. Voit aloittaa jonkin uuden harrastuksen. Kansalaisopiston, koulun ainejärjestön tms., itsepuolustuskurssin tai ihan minkä vaan, mikä saattaisi vähänkin mahdollisesti kiinnostaa. Sielläkin tapaa uusia ihmisiä.
Ja muista, että rukouksen voima voi olla suurempi kuin osaisi arvatakaan. Heti ei Jumala välttämättä anna, mitä pyytää. Ei välttämättä koskaan. Hän voi antaa jopa enemmän kuin osaisi pyytää. Itse ainakin olen kokenut, etten oikeasti olisi voinut kuvitellakaan, miten paljon Jumala voi antaa. Käännyin usein Jumalan puoleen, ja kysyin usein, miksi elämäni täytyy olla tällaista. Halusin kuitenkin säilyttää heikon uskoni. Se ainakin tähän asti on riittänyt, että säilyttää halun. Omin voimin ei pidemmälle jaksaisikaan.
Tekstini saattaa olla hyvin sekava. Toivottavasti kuitenkin käy ilmi rohkaisunyritykseni. Olen itse aika kiireinen, ja turhan vähän jää aikaa nykyistenkään kavereiden kanssa yhteydenpitoon, mutta voit olla vaikka maililla yhteydessä, mikäli haluat. Itse en ainakaan halua, että ketään jätetään minkään syyn vuoksi syrjään. Ainoastaan inhimilliset tekijät, että aika ei riitä kaikille, voi tulla hidasteeksi. Laita vaikka joku uusi keksimäsi mailiosoite (josta ei nimeäsi tunnista, mikäli et halua) tänne, niin voisin koettaa vastata siihen. Käyn täällä tosin hyvin, hyvin harvoin, mutta yritän käydä tämän vastauksesi kurkkaamassa lähiaikoina.
Muista:
"...vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras."(Jaak. 5:16)
Voimia ja jaksamisia Sinulle!
..myy kaikki, mitä sinulla on", sanoo Jeesus. Saatkohan sitten kavereita?
Pitää varmaan myydä halvalla, ettei vahingossakaan tule rikkaaksi.