Hankittu booky.fi kotiinkannettuna VAIN 35,90€
Osat kalojen biologia ja hoito ovat nykypäivän akvaarion hoidon mukaan asiallisesti ohjeistettu, löytyipä sieltä uusiakin toimivia ideoita jotka otan kyllä käyttöön omassakin akvaarioiden hoidossa.
Akvaarion koosta ja kalojen tarpeesta jää pienoinen aukko mitä Varjo tarkoittaa eri lähteistä saamillaan vaihtoehdoilla kalan tilatarpeeksi. Välillä puhutaan litroista ja välillä akvaarion pituudesta selittämättä kuitenkaan sitä minkälaisen tilan se kala oikeastaan tarvitseekaan.
Minun mielestäni laji akva pienellä rasboralla esimerkiksi voi hyvinki olla vähintään kymmenen kalan päällä 50l.
Mutta jos akvaarioon halutaan lisää kalaa tarvitsee tietysti litra määrääkin nostaa samalla.
Toinen laji saattaa tarvita jo tuplasti enemmän tilaa parvessaan, riittääkö sitten sen suuremman kalan vaatima akvaariotilavuus myös rasboroille jotka äskön asuivat 50 litraisessa akvaariossa. Oletetaan että suurempaa kalaa vaikka viisiraitabarbia otetaan akvaarioon 15kpl parvi ei sinne enää mahdukaan tuo rasboraparvi vaan olisi hyvä nostaa taas akvaarion tilavuutta esimerkiksi kahteensataan litraan. Sinne voi jo suunnitella pohjakalastoakin mieltymyksen ja soveltuvuuden mukaan.
Muuten Varjon käyttämä ryhmittely logiikka on ihan toimiva laskunikkareille, ei tule ainakaan ylikansoitettua akvaariota.
Ruokalistan vitamiini lähteet on hyvä plussa ja mainitsemisen arvoinen juttu kun mietitään mitä eri energian lähteitä/lähteistä kalat mitäkin saavat.
Karppikalat;
Kultakala tilavaatimus 300l???, kuvitelkaa vaikka kuutta aikuisen miehen kämmenen kokoista ei vielä aivan täys kasvuista kultakalaa tuon kokoisessa akvaariossa. Aikas täydeltä tuntuu, minusta. Suodatus vaatimuksista ei mainita mitään eikä kalan tyypillisestä tavasta paskoa ulos se mitä tuli juuri syötyä joten kala tarvitsee todella tehokasta suodatusta. Nykyään kultakalan lämpötilan vaatimus on näköjään kaikkea mitä vain harrastaja voi säätää omaan akvaarioonsa.
Leväbarbille on asetettu silti asialliset vaatimukset, 240l tilaa, tällöin kalalla on jo yli metri tilaa pyrähdellä tarvittaessa.
Uusi upean värinen kalatuttavuus on hehkupurjebarbi, tätä täytyy etsiä käsiin seuraavaksi.
Tiikerinuoliaisen 530l tilantarve ei todellakaan ole tuulesta tempaistu.
Piikkisilmä faneille löytyy jatkuvasti uutta hankinnan aihetta hienoista eri sukujen värimuunnoksista. Voisi taas kokeilla itsekin hakea eri lajeja... kunhan monniset alkaa kyllästyttää.
Samoiten imunuoliaisista taiddan löytää uuden lajin jota harrastaa tulevaisuudessa.
Tetrakalat;
Itse kongontetroja pitkään harrastaneena voin kyllä sanoa että, 160 litran laji akvario on aikas pieni näille vilkkaille akvaariokaloille. Varsinkin yleisparvi säntäilee pitkin akvaariota upeasti käyttäen koko akvaarion tilaa hyväkseen vaikka mullakin on tilaa vain parimetriä pituutta.
Toinen uusi minulle, upea parvikala tuttavuus on korutetra, tuotakin pitänee joskus kokeilla...
Piraijat, HMMMMMMMM!??
Monnikalat;
Täältä löytyi paljon sellaisia lajeja joita mulle on myyty aivan toisenlaisella nimellä, niin kotimaisella kuin tiet. nimenkin perusteella, outoa. Onko lajeja niin vaikea tunnistaa myynti altaissa, tukkuritkin luultavasti saavat aivan erinimilä kaloja kuin mitä ne oikeasti ovat, olkaas kaikki tarkkana hankitojenne kanssa. Yhtäkkiä voi akvassanne olla joko super harvinaisuus tai sitten valtava mötkäle, siis vonkale.
Jostain syystä nyt puutun ainoastaan epäkohtiin jotka ovat minun mielestäni määritelty väärin akvaarion tilavuutta tai kalan tilan tarvetta ajatellen, kirja vain on muuten niin hyvin koottu ettei moitteen sijaa muuten ole, niin sen on oltava...
Kultakeisarimonni kasvaa melkein puolimetriseksi, vankeudessakin, silti sille riittäisi reilu 400 litrainen akvaario pienelle parvelle.
Muuta kalaa ei tosiaan voikaan sitten hankkia ko. kalan kanssa samaan tuon kokoiseen akvaan. Tosin kala on aikas harvinainen myynti altaissa nähty laji joten ei siitä sen enempää.
Niin monasti pikku akvaarioihin myydyillä isopurjeplekolla on akvaario vaatimus yli viisisataalitraa, juuri näin.
Hopeakylkikalat;
Ei muuta mainittavaa mutta näiden kalojen kanssa on joillakin lajeilla ihan oikeutetusti määritelty omanlainen veden kovuus, sillä sieltä mistä kalat yleensä ovat kotoisin, australiasta, veden kovuus on erilainen kuin muilla mantereilla. Se pitää säätää oikeaksi myös koti akvaariossa, olkaa tarkkana.
Hammaskarppikalat;
Kovuus vaatimus näillä yleisimmin myydyilla lajeilla on alkaen Gdh 4stä aina 30 asti, pitäkää siis veden kovuudesta huoli vastaisuudessakin kun harrastatte näitä värikkäitä lajeja.
Ahvenkalat;
HUOM. lippulehtikalan tilavaatimus minimi on biblikatiivinen 325l, kun taas normaali lehtikalalla se on määritelty 250 litraan ja taas pikkulehtikalalle riittänee 200 litrainen akvaario joka terkoittaa että, akvaarion ei tarvitse välttämättä olla 50cm korkea enää.
Labyrinttikalat;
Sini- helmi-, keltarihmakaloille 160l lajiallas olis sopivan kokoinen, keskimääräistä suuremmaksi kasvava seura akvaario kala laji tarvitsee minun mielestäni tuplasti tilaa enemmän kun se saa raivarin, koiras etenkin.
Muut kalat;
Jokirauskujakin voisi joskus kokeilla...
Pallokaloistakin on kiitettävän kattava katsanto.
Hyvänä lisänä ovat selkärengattomien osasto joiden harrastaminen on kummasti lisääntynyt muutaman vuoden aikana, taitaa ensimäisiä ollut tavattavissakin koti akvarioissa vasta kymmenisen vuotta sitten.
Kaikesta huolimatta kirja on todella kaiken kattava kaikin puolin jos puhutaan akvaariokalojen hoitamisesta ja harrastuksesta yleensä. Se antaa todella hyvän pohjan alkavalle harrastajalle joka hakee tietoutta kirjallisuuden muodossa ja paljon lisää jo kokeneemmallekin akvaristille. 8 , no annetaan se ysi, 9.
KANNATTAA LAITTAA PUKIN TOIVE LISTALLE EHDOTTOMASTI ! ! !
Muistakaa myös AKVARISTI lehti, ilmainen mainos!
Hyväksi todettu mutta liian harvoin julkaistava harrastaja lehti.
Osat kalojen biologia ja hoito ovat nykypäivän akvaarion hoidon mukaan asiallisesti ohjeistettu, löytyipä sieltä uusiakin toimivia ideoita jotka otan kyllä käyttöön omassakin akvaarioiden hoidossa.
Akvaarion koosta ja kalojen tarpeesta jää pienoinen aukko mitä Varjo tarkoittaa eri lähteistä saamillaan vaihtoehdoilla kalan tilatarpeeksi. Välillä puhutaan litroista ja välillä akvaarion pituudesta selittämättä kuitenkaan sitä minkälaisen tilan se kala oikeastaan tarvitseekaan.
Minun mielestäni laji akva pienellä rasboralla esimerkiksi voi hyvinki olla vähintään kymmenen kalan päällä 50l.
Mutta jos akvaarioon halutaan lisää kalaa tarvitsee tietysti litra määrääkin nostaa samalla.
Toinen laji saattaa tarvita jo tuplasti enemmän tilaa parvessaan, riittääkö sitten sen suuremman kalan vaatima akvaariotilavuus myös rasboroille jotka äskön asuivat 50 litraisessa akvaariossa. Oletetaan että suurempaa kalaa vaikka viisiraitabarbia otetaan akvaarioon 15kpl parvi ei sinne enää mahdukaan tuo rasboraparvi vaan olisi hyvä nostaa taas akvaarion tilavuutta esimerkiksi kahteensataan litraan. Sinne voi jo suunnitella pohjakalastoakin mieltymyksen ja soveltuvuuden mukaan.
Muuten Varjon käyttämä ryhmittely logiikka on ihan toimiva laskunikkareille, ei tule ainakaan ylikansoitettua akvaariota.
Ruokalistan vitamiini lähteet on hyvä plussa ja mainitsemisen arvoinen juttu kun mietitään mitä eri energian lähteitä/lähteistä kalat mitäkin saavat.
Karppikalat;
Kultakala tilavaatimus 300l???, kuvitelkaa vaikka kuutta aikuisen miehen kämmenen kokoista ei vielä aivan täys kasvuista kultakalaa tuon kokoisessa akvaariossa. Aikas täydeltä tuntuu, minusta. Suodatus vaatimuksista ei mainita mitään eikä kalan tyypillisestä tavasta paskoa ulos se mitä tuli juuri syötyä joten kala tarvitsee todella tehokasta suodatusta. Nykyään kultakalan lämpötilan vaatimus on näköjään kaikkea mitä vain harrastaja voi säätää omaan akvaarioonsa.
Leväbarbille on asetettu silti asialliset vaatimukset, 240l tilaa, tällöin kalalla on jo yli metri tilaa pyrähdellä tarvittaessa.
Uusi upean värinen kalatuttavuus on hehkupurjebarbi, tätä täytyy etsiä käsiin seuraavaksi.
Tiikerinuoliaisen 530l tilantarve ei todellakaan ole tuulesta tempaistu.
Piikkisilmä faneille löytyy jatkuvasti uutta hankinnan aihetta hienoista eri sukujen värimuunnoksista. Voisi taas kokeilla itsekin hakea eri lajeja... kunhan monniset alkaa kyllästyttää.
Samoiten imunuoliaisista taiddan löytää uuden lajin jota harrastaa tulevaisuudessa.
Tetrakalat;
Itse kongontetroja pitkään harrastaneena voin kyllä sanoa että, 160 litran laji akvario on aikas pieni näille vilkkaille akvaariokaloille. Varsinkin yleisparvi säntäilee pitkin akvaariota upeasti käyttäen koko akvaarion tilaa hyväkseen vaikka mullakin on tilaa vain parimetriä pituutta.
Toinen uusi minulle, upea parvikala tuttavuus on korutetra, tuotakin pitänee joskus kokeilla...
Piraijat, HMMMMMMMM!??
Monnikalat;
Täältä löytyi paljon sellaisia lajeja joita mulle on myyty aivan toisenlaisella nimellä, niin kotimaisella kuin tiet. nimenkin perusteella, outoa. Onko lajeja niin vaikea tunnistaa myynti altaissa, tukkuritkin luultavasti saavat aivan erinimilä kaloja kuin mitä ne oikeasti ovat, olkaas kaikki tarkkana hankitojenne kanssa. Yhtäkkiä voi akvassanne olla joko super harvinaisuus tai sitten valtava mötkäle, siis vonkale.
Jostain syystä nyt puutun ainoastaan epäkohtiin jotka ovat minun mielestäni määritelty väärin akvaarion tilavuutta tai kalan tilan tarvetta ajatellen, kirja vain on muuten niin hyvin koottu ettei moitteen sijaa muuten ole, niin sen on oltava...
Kultakeisarimonni kasvaa melkein puolimetriseksi, vankeudessakin, silti sille riittäisi reilu 400 litrainen akvaario pienelle parvelle.
Muuta kalaa ei tosiaan voikaan sitten hankkia ko. kalan kanssa samaan tuon kokoiseen akvaan. Tosin kala on aikas harvinainen myynti altaissa nähty laji joten ei siitä sen enempää.
Niin monasti pikku akvaarioihin myydyillä isopurjeplekolla on akvaario vaatimus yli viisisataalitraa, juuri näin.
Hopeakylkikalat;
Ei muuta mainittavaa mutta näiden kalojen kanssa on joillakin lajeilla ihan oikeutetusti määritelty omanlainen veden kovuus, sillä sieltä mistä kalat yleensä ovat kotoisin, australiasta, veden kovuus on erilainen kuin muilla mantereilla. Se pitää säätää oikeaksi myös koti akvaariossa, olkaa tarkkana.
Hammaskarppikalat;
Kovuus vaatimus näillä yleisimmin myydyilla lajeilla on alkaen Gdh 4stä aina 30 asti, pitäkää siis veden kovuudesta huoli vastaisuudessakin kun harrastatte näitä värikkäitä lajeja.
Ahvenkalat;
HUOM. lippulehtikalan tilavaatimus minimi on biblikatiivinen 325l, kun taas normaali lehtikalalla se on määritelty 250 litraan ja taas pikkulehtikalalle riittänee 200 litrainen akvaario joka terkoittaa että, akvaarion ei tarvitse välttämättä olla 50cm korkea enää.
Labyrinttikalat;
Sini- helmi-, keltarihmakaloille 160l lajiallas olis sopivan kokoinen, keskimääräistä suuremmaksi kasvava seura akvaario kala laji tarvitsee minun mielestäni tuplasti tilaa enemmän kun se saa raivarin, koiras etenkin.
Muut kalat;
Jokirauskujakin voisi joskus kokeilla...
Pallokaloistakin on kiitettävän kattava katsanto.
Hyvänä lisänä ovat selkärengattomien osasto joiden harrastaminen on kummasti lisääntynyt muutaman vuoden aikana, taitaa ensimäisiä ollut tavattavissakin koti akvarioissa vasta kymmenisen vuotta sitten.
Kaikesta huolimatta kirja on todella kaiken kattava kaikin puolin jos puhutaan akvaariokalojen hoitamisesta ja harrastuksesta yleensä. Se antaa todella hyvän pohjan alkavalle harrastajalle joka hakee tietoutta kirjallisuuden muodossa ja paljon lisää jo kokeneemmallekin akvaristille. 8 , no annetaan se ysi, 9.
KANNATTAA LAITTAA PUKIN TOIVE LISTALLE EHDOTTOMASTI ! ! !
Muistakaa myös AKVARISTI lehti, ilmainen mainos!
Hyväksi todettu mutta liian harvoin julkaistava harrastaja lehti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse hommasin Varjon kirjan reilu kk sitten ja luulin, että se jää pölyttymään hyllyyn ensi lukeman jälkeen, mutta ei, selailen sitä liki päivittäin ja aina opin jotain uutta.
Jännä kuinka sitä oppi taas hakemaan kirjasta tietoa, vaikka on niin tottunut netistä sitä etsimään ja löytämäänkin.
Kun sitä selailee jatkuvasti niin oppii ulkoa paikan josta jo ensi kerralla saa tiedon nopeasti.
Toi on todellakin ostamisen arvoinen juttu!
... sen voi ottaa mukaan ostos reissulle ja saa tarkistettua nopeasti kalan vaatimusket jos epäilee myyjän kusettavan sua, taas... ;)
Itseasiassa juuri noin olen tehnyt, eli ottanut kauppaan mukaan, kun olen katsellut sieltä itselleni vieraampia lajeja.