NYT PYYTÄISIN APUANNE...ISÄLLÄNI TODETTIIN HAIMASYÖPÄ JOTA EI EDES LEIKATA, VAAN SUORAAN SAATTOHOITOON. TULI TÄMÄ UUTINEN KUIN POMMI TAIVAALTA, NÄRÄSTYSTÄ JA VATSAKIPUA OLLUT VUODEN VERRAN, MUTTA KUKAAN LÄÄKÄREISTÄ EI OSANNUT SYÖPÄÄ EPÄILLÄ. NYT TOIVON JOS JOKU OSAA AUTTAA MILLÄ TAHANSA KEINOLLA----AUTTAKAA......KIITOS.
HENKI/KAUKOPARANTAJAT HUOM!
nimimerkki
223401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olisi hyvä jos hän myös pystyisi itse ajattelemaan positiivisesti. Edes vähän.
AJATUKSET VAIHTELEVAT EPÄTOIVOSTA SEMMOISEEN PIENEEN... TOIVONRIPPEESEEN. Se on varmaan ihmisen keino yrittää suojella omaa psyykettään. Harva varmaan pystyy tyynesti ottamaan tuommoisen asian. Kiitos sulle kovasti. Ihanaa kun on ihmisiä jotka välittävät ja yrittävät.
muitakin auttamaan.
Otan osaa suruusi, varmasti elät vaikeita aikoja. Mutta älä ihmeessä vain rupea isääsi tässä vaiheessa millään henkiparantajilla kiusaamaan. Ota irti se minkä vielä saat ja vietä aikaa isäsi kanssa.
Valitettava tosiasia on se, että saattohoidosta ei käytännössä enää parannuta...
Usein kuolevat ihmiset saattavat haluta heille luettavan vaikka raamattua, vaikkeivat sitä olisi parhaina päivinään juuri katsonutkaan..
"älä ihmeessä vain rupea isääsi tässä vaiheessa millään henkiparantajilla kiusaamaan."
Parantavan energian välitys ei suinkaan ole kiusantekoa, vaan varteenotettava hoitomuoto. Henkiparannuksella voidaan jotkut vaivat parantaa kokonaan. Jos itse sairautta ei voi parantaa, niin monesti oireita voidaan lievittää ja oloa kohentaa parantavalla energialla. On sitten tapauksia joihin henkiparannus ei tunnu juurikaan auttavan, mutta sanoisin että yleisempää on että hoidettava jotain positiivista vaikutusta kokee.
"Valitettava tosiasia on se, että saattohoidosta ei käytännössä enää parannuta..."
Tämä tietysti totta, mutta aina kannattaa yrittää, koska henkiparannuksen suhteen voi tapahtua parantumisia jotka ovat "ihmeitä" perinteisen lääketieteen näkökulmasta katsottuna. Ja vaikka tauti olisi kuolemaksi, niin parantava energia ei käsittääkseni mene hukkaan, vaan sielu voi kuulema sitä hyödyntää, kun siirtyy henkimaailman puolelle.
"Usein kuolevat ihmiset saattavat haluta heille luettavan vaikka raamattua,"
Varmasti ihan ok, jos asianomainen kerta niin haluaa. Toinen hyvä ja valoisa kirja on Liisa Riikosen Sateenkaaresta todellisuuteen.
Tietysti on paljonkin kirjallisuutta, mikä voi tuoda valoa ja lohtua vakavan sairauden kanssa kamppailevalle. Täältä löytyy jonkin verran valikoimaa:
http://www.ultra-lehti.com/kirjat/kirjallisuutta.html
Mutta itse haluan kokeilla kaikkea mahdollisia keinoja, ettei sitten tarvi jälkikäteen harmitella...tottakai isäni kanssa aikaa vietän ja hoidamme käytännön asioita sille mallille että äiti sitten yksin pärjää. En silti usko että näistä hoidoista haittaakaan olisi. Onhan täälä maailmassa kaikenmoista mitä emme tiedä/ymmärrä.
En tiedä minkälaisia palveluntarjoajia täältä löytyy, mutta ainakin henkiparantajia pitäisi täältä löytyä:
https://www.astro.fi/auttajalista
paljon kiitoksia jokaiselle auttajalle!!!!!Olette enkeleitä!!!!!!
ihmist käsittävät ette he ovat sieluja eivätkä vain fyysisia ruumiita. he kulkevat elämänsä täysin tietämättä sen realiteeteista. sielu on teve. ruumis sairastaa.oman itsensä löytäminen on maallisen elämän päämäärä. kaikki on omaa valintaa...
Isäsi tilanne lienee inhimillisest ajatellen toivoton. Rukoile apua Jeesukselta. Jeesus on parantanut monia sairaita tänäkin aikana. Tärkeintä kuitenkin on, että sinä ja isäsi löydätte Jeesuksen henkilökohtaisen elämänne vapahtajana. Silloin sisäinen rauha ja iänkaikkinen pelastusvarmuus on elämän päämäärä ja fyysinen kuolema, jonka me jokainen kohtaamme ei ole päätepiste elämälle. Niin hirveälle kuin se kuulostaakin, niin ihminen ilman Jeesuksen pelastustyön vastaanottamista joutuu kuolemansa jälkeen helvettiin, eli iänkaikkiseen vaivaan. Tässä maanpäälisessä elämässä on kärsimyksiä, jotka loppuvat aikanaan. Kun ottaa Jeesuksen vapahtajakseen, se kärsimys päättyy kerran. Jos ei huoli Jeesuksen lunastustyötä, kärsimys ei pääty koskaan. Käykääpä vaikka Nokian herätyksen torstai-illoissa Tampereen Hartvalareenalla. Pirkko Jalovaara myös pitää sanan ja rukoukseniltoja kirkoissamme eripuolilla suomea. Hänellä on myöskin rukouspalvelu. Monia on parantunut, mutta kaikki eivät.
joudu helvettiin koska sellaista paikkaa ei ole.
Tuo taivas/helvetti teoria on varmaan aikoinaan kehitelty pitämään pitämään massoja kurissa. Ikuinen vankeus ja piina helvetti-nimisessä pakkolaitoksessa oli varmaan uhkaavan tuntuinen sanktio aikoinaan, kun kansa oli hädintuskin lukutaitoista.
Tämän päivän henkisen tien kulkijat tietävät että totuus on ihan muuta. Se miten kulloisen elämämme elämme, vaikuttaa varmaankin siihen millaiset läksyt tulee seuraavaan elämään.
ja on myös aika alhaista uhkailla kuoleman sairaita ihmisiä helvetillä ja väittää vielä että sairaus tosiaan on kuolemaksi. Sitä ei voi kukaan tietää.
Olet järkevä vastaaja. Ei muuta apua ole kysyjän kuvaamassa tilanteessa. Tietysti nykyaikaista lääketiedettäkään ei pidä unohtaa. Kuitenkin sekin viisaus on tullut Jumalalta.
En ole nähnyt vielä yhtään kauko- tai henkiparantajan parantamaa todella sairasta ihmistä.
nähnyt vielä yhtäkään Jeesuksen parantamaa todella sairasta ihmistä, enkä vähemmän sairastakaan.
Kukaan ei muuten pysty parantamaan toista ihmistä. Vain ihminen itse, mutta esim kaukoparantajat voivat lähettää energiaa hänelle että hänellä olisi voimaa parantumiseen.
Kukaan ei kykene parantamaan toista ihmistä, saatikka itseään, ellei hän saa parantamiseen tarvittavaa voimaa ylhäältä.
Itsetuntemus johtaa Jumalan tuntemiseen. Sisin olemus on aina taivaallinen.
Energiaparantamisessa on eritasoisia lähestymisiä. Lähestymällä omaa heikkouttaan, avunantaja lähestyy tosi-ihmistä, jossa Jumala on lempeästi läsnä. Vahvaa ihmistä ei vielä ole kyllin koeteltu, mutta kun se aika tulee, hänkin voi turvata vahvempaansa.
"Kukaan ei muuten pysty parantamaan toista ihmistä. Vain ihminen itse, mutta esim kaukoparantajat voivat lähettää energiaa hänelle että hänellä olisi voimaa parantumiseen."
Täysin samaa mieltä.
Jumala otetaan aina esille,kun ei ole voimia antaa muuta toivoa.Ei haluta myöntää totuutta tai ei osata sanoa ei tai kyllä.Olen sen huomannut eksän uskovaisesta suvusta.Kun tuli olevinaan seinä vastaan,niin ei myönnetty häviötä,se oli aina herran tahto.Sieltä vaan ei saa vastauksia kysymyksiin ja tekoihin.
Useat vielä rahastaa jumalan nimeen,mikä mun mielestä pöyristyttävää ja osoittaa kaikkea muuta kuin uskon voimaa??? sulla kai vastaus tähän uskovaisten tapaan,
isällesi kuuluu nyt? Missä päin Suomea asutte?
lähellä Tamperetta. Isällä aloitettiin kivunlievitykseen stytostaattikuuri ja se on aikas rankka, nyt reilu kuukausi takana, pari kuukautta (jos on aikaa ja roppa kestää...) edessä. Toivoa paranemisesta ei ole, ei edes leikkaukseen pääsystä, kuurin jälkeenkään. Eli tilanne nyt odottava. Toivottavasti edes vähän kivutonta aikaa saisi ton kuurin avulla, nyt sen aikana on oksettava, etova olo isällä koko ajan. Mutta katsotaan...ja kiitos oikein paljon kaikille vastaajille, on ollu ilo huomata että on ihmisiä jotka välittävät toisista ihmisistä....
isäsi aika on lähteä. Silloin ei energiatkaan auta kun ei ole tarkoituskaan auttaa.
Toivo parasta ja unohda kaikki rahastaja henkitohtorit ja hihhulit